Tietoa mainostajalle ›
Menu

Ekokampaajalla

Kävin perjantaina elämäni ensimmäistä kertaa ekokampaajalla. Viimeisen 1,5 vuotta olen istunut turvallisesti Piatun tuolissa, mutta nyt jouduin hankkiutumaan toisaalle, koska tuleva tv-kuvaus vaati nopeaa toimintaa tukkalaitteen osalta (herään aina näihin juttuihin liian myöhään) ja tiedän, että Piatulle saa jonottaa viikkoja, ellei jopa kuukausia. Luottokampaajani esitteli jo keväällä minulle ajatuksen kollegansa Anni Sirviön treffaamisesta ja perjantaina tapasin hänet ensimmäisen kerran.

Anni työskentelee Uudenmaankadun Q Hairissa, joka ei siis kampaamona ole profiloitunut sen kummemmin ekoksi. Anni sen sijaan on juuri valmistunut ekokampaajaksi ja jatkaa hommia samassa paikassa, missä työskenteli jo ennen ekokampaajaksi kouluttautumistaan. Minusta on hienoa, että ekohommia ei aina lokeroida omiin luukkuihinsa, vaan ekokampaaja voi ihan hyvin työskennellä yhdessä Helsingin parhaista kampaamoista siinä missä kollegansa tavanomaisten tököttiensä kanssa. Annilla on kuitenkin käytössään takahuoneessa pieni keittolevy, jonka ansiosta erilaisten möljien keittely onnistuu. Kollegat eivät kuulemma enää kauheasti ihmettele, mutta alussa hommaa piti vähän avata. En ihmettele!

Ennen kuin aloimme lyhentää hiuksiani kiehautti Anni karrageenilevää ja kehäkukkia kattilassa, saaden aikaan lämpimän geelin (tai sellaisen räkämäisen koostumuksen pikemminkin), joka sai vaikuttaa hiuksissa 20 minuuttia. Karrageenilevähoidon ideana on poistaa hiuksista epäpuhtauksia ja raskasmetalleja ja lisäksi naamio kosteuttaa hiusta.

Keittolevyä ja kattilaa lukuun ottamatta ekokampaajuus ei vaadi sen kummoisempia laitteita, shampoot ja hoitoaineet vaan on vaihdettu luonnonkosmetiikkaan ja osa hiushoitoaineista tehdään itse (kuten mainittu karrageeniräkä). Käytössä olevien hiusvärien osalta varantoa täytyy sen sijaan olla melkoisesti:

Kaikkea pakurikäävästä kuivattuihin kukkiin, leviin, nokkoseen, marja-aroniaan ja avokadonkivimurskaan löytyy ekokampaajan värikaapin kätköistä. Tässä vertailun vuoksi Annin kollegan kaappi:

Erilaiselta näyttää… Monen mielestä alempi kuva on paljon uskottavampi, minusta Annin kaapin sisältö on paljon jännempi ja ehdottomasti kiinnostavampi.

Anni ei ole mikään turha mimmi: hän on vastikään valmistunut ekokampaajaksi ja lopputyönsä oli oma ekologinen hiustenhoitosarja nimeltä Mieko. Olemassa on vasta pieni satsi tuotteita, jotka ovat kampaajan itsensä käytössä, mutta heti kun sarja saadaan tuotantoon asti, infoan teitä. Minun päähäni käytettiin mm. suolavesisprayta, jonka hankin heti jahka vaan voin. Ihana meren tuoksu hiuksissa! Ja toimii hyvin kiharaboosterina.

Hiustenleikkuun aikana keskustelimme paljon erilaisista hiustenhoitotuotteista ja kemikaalien riskeistä sekä viherpesusta, johon liittyen on pakko tuoda esille eräs tuote. Tapaus Moroccan oil nimittäin. Kyseinen brändi mainostaa isosti etenkin naistenlehdissä ja jos haluaa hoitaa itseään silikonilla, ei siinä mitään, mutta se ei ehkä heti ekana tule kuluttajalle mainonnasta mieleen. Moroccan oil ei todellakaan ole luonnonkosmetiikkaa. INCI-listan kaksi ensimmäistä raaka-ainetta ovat silikoneja, joten vaikka näyttää kivalta, tuoksuu hyvältä ja sisältää arganöljyä, on tuotteessa synteettisiä raaka-aineita.

Ei ole luonnonkosmetiikkaa ei.

Osta Moroccan oilin sijaan vaikka aitoa arganöljyä sellaisenaan, esimerkiksi Born Biolla on ihana arganöljy. Käytin koko pullollisen vartaloöljynä ja voi herranjestas että se oli ihanaa! Ei se halpaa ole, mutta ei musta kuulu ollakaan, kun se kerätään talteen Afrikassa ja roudataan tänne. Toki vartalolla ja hiuksissa voi käyttää muitakin öljyjä, mutta jos juuri arganöljyä haluat, valitse mielummin 100% aito öljy silikonia sisältävän tuotteen sijaan. Suosittelen kuitenkin lukemaan Uuden Mustan jutun Ihmeöljyä hinnalla millä hyvänsä ennen kuin saat pakkomielteen nimenomaan arganöljystä.

Takaisin meikäläisen päänupin käsittelyyn! Tältä näytti tukkalaitteeni levähoidon ja leikkauksen jälkeen: sivuilta ja takaa lyhyt, päältä kihara ja sopivan räjähtänyt sekamelska.

Pohjalla on kesäkuinen permis ja nyt kasvattelen sitä veks. Ensi kerralla ehkä leikkaan ihan lyhyen, saa nähdä… Olisi kiva myös tummentaa kutreja pitkästä aikaa.  Annin hiukset ovat hyvä esimerkki siitä, kuinka ekologisilla väreillä voi saada aikaan upeita pigmenttejä. Anni on värjännyt hiuksensa mm. marja-aronialla.

Ihana punapää, jonka tuolia voin suositella erittäin lämpimästi!

Onko itselläsi ekokampaajakokemuksia ja paikkoja, joita voit suositella? Blogauksen perään voi heittää omat kommentit jasuositukset!

Psst… Annilla on blogi: Sanoista ekoihin on se nimeltään.