Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
Menu

Hei hei jättirapu

Rakastan jättirapuja. Som tam-salaatti jättiravuilla on melkein parasta mitä tiedän, mutta saakeli kun en voi enää nauttia lemppariannostani thairavintolassa hyvällä omallatunnolla. Jättiravut ovat seuraava raaka-aine, joka esimerkiksi vastuullisten sushiravintoloiden pitäisi jättää pois ruokalistaltaan.

Tämä Ecologistin tuottama video kertoo hyvin sen, kuinka tehotuotettujen jättirapujen rehu saadaan aikaan tuhoisan pohjatroolauksen myötä.

Rapuja näet ruokitaan jauheella, joka tuotetaan pohjatroolauksen yhteydessä haaviin jääneistä kalalajeista. Pohjatroolaus on merelle ja etenkin pohjalle erittäin vahingollista ja videossa kerrotaan, kuinka haaviin jää aivan liian pieniä kaloja, jotka eivät vielä kelpaa ihmisravinnoksi. Ne jauhetaan mm. raputeollisuuden käyttöön, vaikka oikea paikka näille pikkuruisille mereneläville olisi meri, jossa niiden pitäisi antaa kasvaa paitsi mahdollisesti ihmisravinnoksi, myös muiden, isompien merenelävien ruoaksi. Ekosysteemi häiriintyy pohjatroolauksen myötä pahasti.

Ekologisen ongelman lisäksi kyseessä on usein laitonta kalastusta ja myös ihmisoikeusrikkomuksia. Videolla puhuu mies, joka kertoo kalastajien karuista oloista ja uhkaavasta ilmapiiristä, jossa he kalastusaluksilla työskentelevät.

Suosittelen katsomaan tämän reilun kahdeksan minuutin mittaisen pätkän.

WWF:n kalaopas toteaa:

Vältä trooppisista meristä pyydettyjä tai kasvatettuja katkarapuja, sillä sekä niiden kalastuksella että kasvatuksella on lukuisia kielteisiä ympäristövaikutuksia. Kaupoissa ja ravintoloissa myydään useita suurikokoisiksi kasvavia trooppisia katkarapulajeja. Niitä myydään monilla eri nimikkeillä, kuten tiikerirapu, scampi, kuningaskatkarapu ja jättiläiskatkarapu. Katkarapujen troolaus vaurioittaa koralleja sekä vahingoittaa sivusaaliiksi joutuvia eläimiä. Katkarapujen viljelyllä puolestaan tuhotaan mangrovemetsiä ja muita herkkiä rantaekosysteemejä.

Trooppisilta alueilta tuotujen katkarapujen pakkausmerkinnät tai tiedot siitä, miten ne on tuotettu, ovat usein puutteelliset tai puuttuvat kokonaan. Joissakin tuotteissa on jo maininta ’ekologisesta tuotannosta’. Yhtenäisten kriteerien luominen kestävästi kasvate- tuille katkaravuille on kuitenkin vasta tekeillä.

Lähde: WWF / kalaopas

Näin on siis sanottava heipat jättiravulle, jonka itse asiassa olen hylännyt lautaseltani jo ajat sitten. Onneksi muita mereneläviä voi ja kannattaa syödä. WWF:n opas kertoo mitä voi popsia hyvällä omallatunnolla. Huomasin muuten, että kalaoppaan saa kännykkäaplikaationakin. Kätsyä!