Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
Menu

Rottinkihuonekaluja, made in Finland

Muistattehan rottinkihuonekalut? Ne, joilla istuttiin isovanhempien takkahuoneessa, tai mökin terassilla saunan jälkeen? Ne, jotka tuntuivat jo silloin 80-luvun lopulla vähän menneen maailman meiningiltä.

Eivätpä tunnu enää. Rottinki on tehnyt uutta tulemistaan jo muutaman vuoden, ja kummasti se näyttääkin trendikkäältä! Taika taitaa olla oikeanlaisessa yhdistelyssä, rottinkiakaan kun ei ole pakko enää yhdistää 80-luvun röyhelöverhojen ja muhkeiden nahkasohvien kanssa.

Perinteisten rottinkihuonekalujen rinnalla on alkanut näkyä uutta designia:

riippukeinu-rottinki

Superelastica-Bonacina-02

Kuvat: sisustusblogi.fidesignkeus.nl

Mutta kyllä ne klassikotkin näyttävät raikkailta!

parola2

matto

 Kuvat: sisustusmokka.fi, pikkuvarpunen.blogspot.fi

Tiesitkö, että rottinkitrendin aallonharjalla surffaavat suomalaiset näkövammaiset?

Käväisin ennen juhannusta tutustumassa Annansilmät-Aittaan, Helsingin ja Uudenmaan näkövammaisten omistamaan kauppaan, myymäläpäällikkö Simo Parviaisen johdolla. Liikkeessä myydään pääasiassa näkövammaisten käsityöläisten tekemiä tuotteita, esimerkiksi koreja, harjoja ja rottinkikalusteita.

Annansilmät-Aitta myy paljon yritystuotteita, muun muassa koreja ruokakauppoihin ja suurille liikenneasemille. Minusta on aika mahtavaa, että suuret firmat ostavat kotimaisia käsityöläisten tekemiä tuotteita, eikä vain geneeristä tuontikamaa jonka taustoista ei välttämättä löydy tietoa.

DSC04066

Rottinkikorit ovat Annansilmät-Aitan asiakkaiden vakkarisuosikkeja.

Myynnissä olevat lukuisat erilaiset harjat olivat paitsi tietysti käytännöllisiä, myös oikeasti hyvän näköisiä. Materiaalit ihonhoito- ja siivousharjoissa ovat erilaisia luonnonkuituja, esimerkiksi jouhia, riisijuurta ja erilaisia palmukuituja, katuharjoissa taas sekä luonnollisia että synteettisiä kuituja. Harjojen varret ja runko-osat ovat kotimaista koivua tai tervaleppää.

DSC04063

Tiskiharjat ja patapesimet – oikeastaan aika hyvän näköisiä!

Erityisesti innostuin kuitenkin rottinkikalusteista, ne kun ovat mielestäni kauniita ja ilmeikkäitä. Rottinkihuonekalut ovat luonnollisia ja käytännöllisiä, ja Annansilmät-Aitan tapauksessa ennen kaikkea suomalaista käsityötä.

Rottinki on monesta syystä ekologinen materiaali. Se köynnöstävä palmukasvi, joka vaatii muita puita kasvaakseen. Näinollen sademetsä täytyy säästää hakkuilta, jos rottinkia mielii kerätä. Materiaalina rottinki on kestävä, ja tiukkaan sidotut huonekalut kestävät käytössä vuosikymmeniä.

Rottinki tulee Suomeen Indonesiasta, missä kasvia viljellään. Kasvi on bambun sukulainen, ja yksi maailman nopeiten uusiutuvista kasveista.

Kiinnostavaa on, että  rottinkia saavat Suomessa tuoda maahan vain näkövammaiset käsityöläiset.

”Näkövammaisten valmistamilla käsityötuotteilla on pitkät perinteet Suomessa. Jo 1800 -luvulla ovat näkövammaiset valmistaneet harjoja ja koreja. Myöhemmin mukaan tulivat erilaiset rottinkityöt. Annansilmät-Aitan tarkoitus on työllistää ja kouluttaa näkövammaisia käsityöntekijöitä . Myymälä työllistää huomattavan määrän käsityöläisiä koko Suomen alueelta. Nykyisin maassamme toimii noin 400 käsityötä merkittävässä määrin tekevää näkövammaista.”

lähde: Annansilmät-Aitta

Indonesiassa on satoja omia rottinkitehtaita, ja taiteenlaji halutaan pitää mahdollisimman omana, ymmärrettävästi.  Suomessa on aiemmin ollut useampia rottinkikalusteita valmistavia firmoja, jotka ovat runkorottingin tuontikiellon muuttuneet kalusteiden maahantuojiksi. Näkövammaisille käsityöläisille runkorottinkia saa kuitenkin vielä tuoda työstettäväksi.

DSC04071

Seppo Toivanen sitoo käsin rottinkituolia.

Pääsin tutustumaan myös käsityöläisten toimitiloihin Helsingissä. Tapasin viisi tekijää, joista osalla oli osittainen näkövamma, osa oli täysin sokeita. Osa teki harjoja, osa korjasi tai teki kalusteita, tapasinpa yhden verhoilijankin, joka käytännössä vailla näkökykyä verhoilee upeasti vanhoja huonekaluja.

Otin teille näytille pienen videopätkän, jossa käsityöläinen Seppo Toivanen valmistaa rottinkituolia. Rottinki tuodaan Suomeen pitkinä, bambun näköisinä runkoina. Täällä se taivutetaan käsityönä lämmön avulla huonekalujen rungoiksi, ja sitten se tulee näkövammaisten käsiteltäväksi.

Videossa näkyykin hyvin tuolin runko, jota käsityöläiset alkavat työstää. Tuolin pitkittäiset loimet ovat paksuhkoa piiskarottinkia, joka taivutetaan silmukoille päästä ja kiinnitetään. Poikkipuut sidotaan rottinkinauhalla. Mieletöntä, että kaikki tapahtuu oikeasti käsin — ja vielä ilman näköä!

Tuntui hurjalta katsella, miten Toivanen käytteli naulapyssyä ja puukkoa apunaan tuolin sidonnassa, kun itse näkevänäkin pelkäisi osuvansa ohi. Mutta käsityöläisen luotto omiin käsiin on kova, varsinkin, kun näköä ei ole apuna.

Toivasella homma sujui todella näppärästi, kokemusta tuolien valmistamisesta miehellä onkin yli 20 vuotta. Yksi rottinkituoli syntyy tekijältä kahdessa työpäivässä.

Käsityönä tehtyjen tuolien hinnat vaihtelevat 200-350 euron välillä. Mielestäni vähintäänkin kohtuullinen hinta maksettavaksi kalusteesta, joka on kaunis ja kestää aikaa, on tehty käsityönä Suomessa ekologisista materiaaleista, ja tukee näkövammaisten työllistymistä. Mahtuisikohan meidän olohuoneeseen yksi tuoli…

Suomessa tehtyjä rottinkikalusteita voi ostaa Annansilmät-Aitan nettikaupasta tai liikkeestä (Marjaniementie 74, Helsinki) tai Sokeva-käsityön nettikaupasta.