Menu

Vatsalihasten erkauman saa selville ultraamalla

Vatsalihasten erkaumasta on ollut puhetta blogissani pariin otteeseen, mutta asia on silti monille tuntematon. Asia tulee usein puun takaa niin synnyttäjille, kuin terveydenhoitohenkilökunnallekin ja usein myös liikunnan ammattilaisille, jotka esimerkiksi suunnittelevat treeniohjelmia synnyttäneelle henkilölle. Juuri heidän olisi tärkeää tietää aiheesta ainakin perusasiat.

Ihme juttu on se, että siellä, missä aiheesta kuvittelisi saavansa eniten tietoa — neuvolassa ja jälkitarkastuksen yhteydessä — ei asiasta yleensä edes mainita. Lantionpohjan lihasten treenaamisesta todetaan jotakin, mutta erkauma-asia on monille ihan uusi juttu. En puhu nyt vain omasta kokemuksestani, vaan myös tuttavapiirissä kokemukset ovat lähes identtisiä: erkaumasta ei sanota neuvolassa mitään.

Vatsalihasten erkauma tarkoittaa rakoa, joka synnytyksen myötä jää vatsalihasten väliin. Rako menee toisilla umpeen nopeammin, toisilla hitaammin ja joillakin se jää vähän auki. Mikäli lihakset eivät palaudu tai vahvistu (niiden ei siis ole pakko palata ihan yhteen, rakoa voi olla vähän, ja lihakset voivat silti toimia hyvin), saattaa nainen kärsiä esimerkiksi pahoista selkävaivoista. Lue aikaisemmat juttuni aiheesta: Keskivartalo kuntoon: Belly Binding ja Viisi senttiä kapeampi, kolme kiloa kevyempi.

Olemme treenanneet personal Trainerini Riinan kanssa yhdessä maaliskuusta ja kesätauon jälkeen otimme treenaamiseen uuden vaihteen. Nyt kun kroppa on taas hyvässä peruskunnossa ja painokin sama kuin ennen synnytystä, ja kun saan nukuttua aika normaaleita öitä, olemme alkaneet haastaa kroppaani enemmän. Isompia painoja, tehotreenejä, RIHANNAA TÄYSILLÄ, ja vastapainoksi kerran kuussa kevyempiä viikkoja. Hommassa on enemmän variaatiota. Se mitä minä kuitenkin eniten kaipaan, on tehokas keskivartalotreeni. Kaipaan ihan älyttömästi kunnon lankkuja ja vastaavia, mutta Riinan ohjeesta olemme treenanneet vatsaa vasta varovaisesti, koska erkaumaa on yhä. Riina ohjasikin minut fysioterapeutille, jotta saisimme tietää tarkalleen, missä kunnossa vatsalihakseni ovat.

Sain onnenkantamoisen myötä parissa päivässä ajan kiireiselle fysioterapeutti Mari Camut´lle, joka aloitti meikän tutkimisen ryhdistä. Hän tarkasteli seisomaryhtini, kokeili käsin läpi selän ja raajat sekä tutki jalkojen ja käsien liikkuvuutta. Sen jälkeen asetuin makuulle ja vatsan seutu käytiin läpi huolella.

kc-erkaumaMari muun muassa painoi käsillään rintakehääni kylkiluiden päältä, minun ollessa selinmakuulla, ja pyysi minua samalla nostamaan jalkojani vuorotellen 10 senttiä pediltä. Sitten tein saman ilman, että hän tuki rintakehääni käsillään. Yllättävää kyllä, jalat oli helpompi nostaa, kun hän tuki rintakehää. Esimerkiksi tämä liittyy siihen tukeen, joka raskauden myötä saatetaan keskivartalossa menettää. Minun keskivartaloni on tosi hyvässä kunnossa jo, eli on todellakin kannattanyt treenata rauhassa, vaikka mamerot vatsaliikkeet ärsyttävätkin. Erkaumaa on yhä vähän navan yläpuolella, 2,5 senttiä.

Erkauma mitattiin ultraamalla, samaan tapaan kuin raskaana ollessa. Näin monitorilla jotakin epämääräisiä viivoja ja möykkyjä, joita Mari tulkitsi onneksi paremmin kuin minä. Hän myös pyysi minua välillä jännittämään lantionpohjan lihaksia, ja tarkkaili samalla monitorilta, miten vatsalihakseni reagoivat hommaan.

Kun olimme ultraamalla saaneet selville, että erkaumaa on jäljellä vain aivan navan yläpuolella mainitut 2,5 senttiä (erkaumaa voi olla vaikka koko vatsan pituudelta rintojen alta ihan alavatsaansaakka), teimme toiminnallisia testejä. Nostin rintakehää pediltä ja jännitin vatsalihaksia ja Mari piti ultralaitetta samalla paikoillaan nähdäkseen monitorissa, miten lihakset reagoivat. Tehdessäni suoria vatsalihaksia, lähtvät lihakset välillä vähän ”leviämään”, mutta pääasiassa ne pysyivät tiukasti paikoillaan. Tein myös pari muuta liikettä, mm. lankun, ja samalla taas mitattiin. Tässä asennossa lihakset eivät pysyneet kunnolla hallussa ja siksi Mari suositteli, että kannattaa tehdä lankkua niin, että nojaan polviin. Testatessamme tätä, sain pidettyä paketin paremmin kasassa.

kc-erkauma3

Virallinen diagnoosini kuului näin:

”Syvä poikittainen vatsalihas näytti olevan aktiivisena koko ajan. Tähän on hyvä nyt hakea rentoutustekniikoita, jotta saadaan poikittainen vatsalihas toimimaan optimaalisesti.

Navan yläpuolelta suorat vatsalihakset ovat erkaantuneet, mutta keskilinjassa (linea albassa) oli hyvää napakkuutta. Tämä on hyvä asia! Vatsarutistuksessa keskilinja pääsi hieman löystymään ja suoran jalan nostotestissä, jossa otin vatsalihaksia yhteen, ilmeni että suoran jalan nosto helpottui hieman eli vatsaseinämän syvää tukea tarvitsee vielä harjoittaa, ennen vaativia vatsalihasharjoituksia. Vatsarutistuksessa poikittainen, sisempi vino vatsalihas pääsi ”dominoimaan”, eli muista kylkiluiden alaosat suunnata kohti lantionluiden harjuja (ei sivuttaisliikettä), kun teet saliharjoitteita (älä tee vatsarutistuksia). Eli jos tämä lihas pääsee aina ”dominoimaan”, se venyttää ja erkaannuttaa keskilinjaa. Myöskään en suosittele sinulle lankutusta. Poikittainen vatsalihaksesi ei aktivoitunut siinä asennossa ja jotta koko vatsaseinämä vahvistuisi, tarvitaan kaikkien vatsalihasten synkronoitu yhteistyö”.   

Mari katsoo yleensä myös asiakkaalta tässä tilanteessa lantionpohjan lihasten tilanteen, mutta koska minulla oli aikaa hintsusti, emme ennättäneet paneutua siihen kuin hetken. Saattaa olla, että menen tsekkiin vielä uudelleen sen osalta.

Marin vastaanotto kesti tunnin ja maksoi 95 euroa. Tapasimme Munkkiniemen Joogatilassa, jossa fyssari ottaa asiakkaita vastaan. Hinta sisälsi tutkimuksen ja kotiohjeet, jotka kuuluvat näin:

Poikittaisen vatsalihaksen aktivointi:

– Koukkuselinmakuulla, rentouta vatsa ja rintakehä. Hengitä normaalisti. Aseta etusormet vyötärön seutuun, navan kohdalle ja työnnä sormet 1-2 cm syvyyteen. Jännitä kevyesti lantionpohjaa ja ulospuhalluksen aikana kuvittele lantionluidesi korkeimpien kohtien väliin vaijeri joka kiristyy. Tunnet kevyen jännittymisen tunteen alavatsassa ja sormiesi alla kiristyvän tunteen (Elmu-kelmu :)). Jos sormesi työntyvät ylöspäin, jännität vinottaisia vatsalihaksia, vähennä ”voimaa”. Muista että käytettävä voima on n. 10% maksimista!

– Tee pumppaavaa liikettä → jännitys ja rentoutus, parin minuutin ajan 2-3 krt päivässä

Selän lihaskalvojen rentoutus:

– Faskiarullaus selälle, erityisesti alaselkään

– Child’s prayer pose- jooga-asento – hengitä asennossa ”selkään”

Rentoutus:

Selinmakuulla käsi vatsan päällä, tee rauhallisia sisään ja uloshengityksiä. Uloshengityksellä alavatsa nousee. Ajattele hengitys ihan lantionpohjaan saakka.

Muista tehdessäsi kuntosaliharjoitteita yms. pieni esijännitys lantionpohjaan kaikissa liikkeissä – se aktivoi sinun poikittaisen vatsalihaksesi ja saat tukea keskivartaloon. Mutta muista myös rentouttaa lantionpohja!

kc-salilla

Onneksi minulla on personal trainer, jolle heitän pallon ohjeiden käytäntöön soveltamiseksi. Itse en varmaan saisi aikaiseksi. Riina sisällyttää nämä nyt treeniini ja alan erityisesti aktivoida poikittaista vatsalihasta, jotta saan sen rennoksi. Kuulostipa muuten paradoksaaliselta.

On ehkä vähän hämmentävää saada ohjeita oireisiin, joiden ei havaitse haittaavan arkeaan suuremmin, mutta erkauma onkin asia, joka saattaa alkaa vaivata sen myötä, että itseään rasittaa liikaa ennen kuin vatsan seutu on siihen valmis. Olen tietoisesti varonut rasittamasta vatsalihaksia synnytyksen jälkeen liikaa, jotta en tekisi hallaa terveydelleni.

Jos haluat lukea aiheesta lisää, löytyy sitä esimerkiksi Kaks Plussan tuoreesta jutusta, johon haastateltiin personal traineriani Riina Laaksosta. Myös fysioterapeutti Ira Rissanen on aiheeseen erittäin perehtynyt, hänet löytää esimerkiksi FB-ryhmästään, jossa on aiheesta jonkin verran lisätietoa. Iraa on haastateltu aiheesta vastikään Ilta Sanomiin, josta kannattaa käydä lukemassa juttu vatsalihasten erkaumasta. Ira Rissanen ja oma fyssarini Mari Camut ovat tehneet yhdessä erkaumaan ja vatsan seudun treenaamiseen liittyvän oppaan Naistenklinikan ja Kätilöopiston sairaalan fysioterapeuteille, löydät pdf:n verkosta.

Oma tilanteeni on tosi hyvä, koska olen osannut varoa väärin treenaamista. Nyt on tärkeää tehdä ”mikrovatsalihaksia” päivittäin (mulla on yksi totaalilepopäivä siikossa) ja jaksaa malttaa, jotta keskivartalo palautuu — sen mitä nyt palautuu. Onneksi elämässä on paljon tärkeämpiäkin asioita kuin sixpack, mutta se ei silti tarkoita, etteikö omasta kropastaan ja sen kunnosta kannattaisi pitää huolta.

Monille teistä heräsi varmaan paljon lisäkysymyksiä aiheesta, enkä minä ole oikea henkilö vastaamaan, mutta kysymyksiä voi esittää kommenttiosioon ja pyydän Iraa ja Maria kommentoimaan tänne, jos vaan ehtivät!

Eräs asia, jota Mari halusi korostaa, liittyy sektion kokeneisiin naisiin. Lainaan Maria suoraan:

”Mitä todella voimakkaasti korostan on sektioarven käsittely! Tämä on erittäin tärkeää! Jos sektioarven jättää omaan arvoonsa, eli siihen ei anneta ohjeita, kuinka käsitellä sitä, alkaa se muodostaa tietysti joustamatonta arpikudosta ja kiinnikkeitä. Tämä taas voi aiheuttaa jopa selän/lantionalueen kipuja yms. Ja mielenkiintoista on, että kiinnikkeet voivat aiheuttaa kipua kaukanakin arvesta.

Normaalisti ihon alaisen kerroksen, dermiksen, kollageenisäikeet punoutuvat ristikkäin, tuoden joustavuutta kudokseen, mutta arpikudoksessa nämä säikeet ovat yhdensuuntaiset ja näin joustamattomat! Kireä arpi vetää lihaskalvoja ja lihaksia, vaikuttaen myös hermotukseen ja heikentäen aistituntemusta. Arpikudoksen käsittelyä pitäisi mielestäni ohjata kaikille sektioäideille!”

3 kommenttia Jätä kommentti

Kommentit

Olisiko ohjeita tuohon sektioarven käsittelyyn? Ja onko toivoa vielä vaikuttaa arpikudokseen 2v sektion jälkeen?

Arven käsittelyyn kannattaa hakea henk.koht ohjeet mauaaliselta terapeutilta. Tässä facebook postaus tammikuulta sivuiltani Fysioterapeutti Ira Rissanen : Oletko saanut ohjausta arven hoitoon?

Tähän kysymykseen saan yleensä kieltävän vastauksen asiakkailtani. Kiristävä kiinnikkeinen sektioarpi ei ole mitenkään poikkeuksellinen löydös suorien vatsalihasten erkauma- (Diastasis recti abdominis) asiakkailla. Yllättävän haastavia ovat myös vatsan alueen tähystysarvet, vaikka helposti voisi ajatella, että sehän on vaan pieni reikä. Pieni arpi ehkä halkaisijaltaan, mutta yleensä se menee useiden kerrosten läpi syvälle. Erilaiset lantionalueen, esim. munasarjakysta leikkaukset ja niistä muodostuneet kiristävät arvet, voivat myös aiheuttaa monenlaista harmia.

Kiristävän arven vuoksi lantionpohjan- sekä vatsan lihaksiin voi olla vaikea saada tuntumaa, ikään kuin yhteys olisi poikki. Tunnottomuus arven ympärillä tai kiristyksen/ kivun tunne esim. raajoja liikuttaessa ovat myös oireita kiinnikkeisestä arvesta.

Onneksi vanhaakin arpea pystyy käsittelemään, vaikka optimaalisessa tilanteessa ohjauksen saa välittömästi leikkauksen jälkeen ja arven käsittelyt alkavat kolmen viikon- kolmen kuukauden kuluttua operaatiosta.

Ohjeistan asiakkaitani kotihoito- ohjeilla ja annan käsittelyjä arpikudoksiin. Teemme myös yhteistyötä kollega Jutta Aallon kanssa, joka kirjoittaa aiheesta näin: http://juttaaalto.fi/artikkelit-1/arpikudoksen-hoito/

Arven käsittelystä on hyötyä vuosienkin jälkeen. Arven käsittelyssä edetään kerros kerrokselta aloittaen pintakerroksen käsittelyllä. Voit itse aloittaa keveillä pyörivillä liikkeillä arven päältä (esim rasvan kanssa tai suihkun yhteydessä) ja pienin liutuksin eri suuntiin kevyellä paineella, tunnustellen mahdollisia kireyksiä.

Arven muodostukseen vaikuttavat todella monet tekijät, joten on hyvä katsoa ammattilaisen kanssa oman arven paras hoito.

Vatsa-alueen arpia ei saisi jättää huomioimatta hoidossa. Niillä voi olla vaikutusta kehon asentoon, syvien vatsalihasten aktivoimiseen – keskivartalon toimintaan ja näin ollen jopa kävelyyn.

Ultraäänikuvantamisen avulla voidaan nähdä ”pintaa syvemmälle” ja tarkastella mm. arven kiinnikkeisyyksiä ja näin ollen täsmentämään hoitoa ja myös arvioida hoidon tehokkuutta.

Vastaa käyttäjälle auringo Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Leave the field below empty!


Jos sinulla ei ole tunnusta, voit rekisteröidä sellaisen täällä.