Tietoa mainostajalle ›
Menu

Ruoka pussiin ja pussi uuniin

Uunini oli viime keväänä kolme kuukautta rikki ja vieraannuin sen käytöstä täysin. On onni, että isä on insinööri ja saapui apuun heti kun hoksasin asiasta mainita. Nyt voin taas valmistaa uuniruokaa, mikä tietenkin helpottaa elämää paljon.

Yleensä valmistan uuniruoan pellillä tai keraamisessa vuoassa, aika perinteisesti siis. Kaikenlaisen muovisen ja silikonisen tunkeminen uuniin vieroksuttaa. Tiedättehän ne ”kätevät” leipomiseen tarkoitetut silikonivuoat ja paistopussit tai -kuoret, joihin kala, liha jne. pitäisi laittaa muhimaan. Sen verran olen työni vuoksi muoveista lukenut, etten koe minkäänlaista tarvetta yhdistää kuumia lämpötiloja ja muovia, kun kerran ei ole mikään pakko.

Kuvasimme kesällä VILLD-ohjelmamme jaksoja, joista kolmas tulee ulos ensi sunnuntaina. Tuossa kyseisessä jaksossa käytämme ekopaistopussia (kuvassa alla),  jota olen innostunut käyttämään ohjelman teon jälkeen kotona itsekin. Ekopaistopussi on valmistettu FSC-sertifioidusta ja täysin kloorivapaasta TCF-paperista ja pussi on siis käytännössä biohajoava. En tiennyt tällaisesta tuotteesta aiemmin mitään! Ruokaohjelman tekemisessä parasta onkin juuri se, kuinka sitä saa imettyä omaan arkeen  ideoita ammattilaisilta ja sitten alkaa soveltaa niksejä kotonakin. Ossi käyttää ekopaistopussia sunnuntain ohjelmassa kasvisten höyrykypsentämiseen.

Paistopussi on siitä hauska idea ruoanlaitossa, että koko aterian raaka-aineet voi heittää sisään ja sitten vaan laittaa homman uuniin valmistumaan. Pussissa voi hauduttaa, höyryttää ja paistaa ja ineen voi laittaa kaikkea lihasta ja kalasta kasviksiin. Mikään ei kuivu ja kosteus muhittaa raaka-aineita ihanasti, tehden niistä meheviä.

Itse käytän yleensä S-kokoisia, meitä kun on syömässä yleensä vain yksi aikuinen ja kaksi lasta, mutta mikäli kokkaisin isommalle porukalle, ottaisin M- tai L-koon pussin. Tämä käyttämäni pussi on siis Eskimo-merkkinen ja tuotetta saa ihan perus ruokakaupoista.

Lapseni tykkäävät lohesta, monet muut kalat lautasellaan tökkivät. Näin on varmasti monissa muissakin lapsiperheissä. Kotona kokatessa laitan usein pussiin joko pelkkiä kasviksia tai sitten lohta ja vihanneksia kimpassa.  Viime viikolla heitin sekaan myös ruusunmarjoja, joita olin juuri sattunut keräämään Salosta. Päälle lorautin soijaa, kaurakermaa, puristin sekaan sitruunaa ja heitin vähän suolaa ja pippuria päälle. Koko hoito uuniin ja lasten kanssa jakso Olipa kerran elämä -sarjaa. Uuniruoat vapauttavat itselle aikaa lasten kanssa olemiseen eri tavalla kuin hellalla tehtävät safkat, ja siksi tykkään uunihommista.

Lapsista ”paperipussiruoka”on sairaan hauskaa, kun pöydässä saa avata pussin ja katsoa, mitä sisältä löytyy. Ihan uudenlainen ruokapöytäkokemus, joka tekee ruokailusta uudella tavalla hauskaa. (Pakko muuten huomauttaa, että kuvassa mulla on pussi väärin päin! Sauman kuuluu olla päällä, ei alla. Amatööri.)

Näitä samaisia paperipusseja olen käyttänyt tänä syksynä myös sieni- ja marjametsässä ja ruokakuvauksia tehdessä ovat käteviä, kun kyljessä ei ole logoja tai muita häiritseviä elementtejä. Näihin saa nätisti sisään melkein minkä raaka-aineen tahansa ja reunaa kääräisten systeemi on ihan kuvauksellinenkin.

Yksinkertaisesti ruskea, biohajoava, elintarvikekelpoinen paperipussi, jossa on sauma keskellä.  Ekopaistopussissa ruoka muhii ihanasti, eikä kuivu, mutta huippua on myös se, että tuote on tosi siisti: soosi ja sotkut ovat pussin sisällä ja sen voi heivata bioroskiin ilman, että tarvitsee erikseen siivota uuninpeltiä tai vuokaa. Taas kerran seikka, jota lapsiperheessä arvostaa.

Sunnuntain VILLDissä kokataan taas villiraaka-aineista — en kerro vielä tarkemmin mitä — mutta paitopussilla on osuutta asiaan. Eikä me kyllä olla ihan niin vakavia kuin tässä kuvassa! 😀

Mikäli et vielä ole katsonut kahta edellistä jaksoa, löydät ne Vimeo-tililtämme.

Kolmas VILLD-jakso livenä sunnuntaina 8.10. klo 21:00.

4 kommenttia Jätä kommentti

Kommentit

Hei,

Oletteko varmistaneet, että paistopaperipussissa ei ole mitään haitallisia aineita? Esim. leivinpapereissa käytetään yleisesti fluori- sekä silikoniyhdisteitä. Fluorokemikaalit eli PFC-yhdisteet päätyvät ihmiseenkin. PFC-yhdisteiden epäillään häiritsevän hormonitoimintaa sekä aiheuttavan syöpää.

    Juhana: jep, tässä käsityksessä olen, mutta tsekkaan vielä. Näiden pussien pinta ei ole samalla tavalla ”liukas” kuin esimerkiksi leivinpaperissa.

Nyt oli kyllä aika nolo veto. Kertakäyttökaman mainostusta blogissa, joka yrittää brändäytyä ekoksi…

    Tuote on 100% biohajoava paperipussi, ei ole
    mielestäni kovin isossa ristiriidassa blogin sisällön
    kanssa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Jos sinulla ei ole tunnusta, voit rekisteröidä sellaisen täällä.