Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
Menu

Kaunis ajatus, mutta kansalaisaloite kosmetiikan mikromuovikiellosta ei ole hyvä

  1. Kansalaisaloite mikromuovien kieltämisestä lailla saavutti taannoin tarvittavan kannattajamäärän. Yllätyin. Vielä perjantaina nimiä oli 37 000, eikä läpimeno näyttänyt todennäköiseltä. Somen voima kuitenkin yllätti ja sunnuntaiaamuun mennessä nimiä oli kertynyt jo 47 000, päivälliseen mennessä tarvittavat 50 000.

Teknokemian Yhdistys ry:n mukaan mikromuovit eli ns. mikromuovihelmet ovat ”tarkoituksella tuotteeseen lisättyjä, 5 mm tai pienempiä, veteen liukenemattomia, kiinteitä muovipartikkeleja, joita käytetään hankaavissa tai pesevissä poispestävissä kosmetiikkavalmisteissa ja jotka eivät ole biohajoavia vesiympäristössä”.

Aloitteessa vaaditaan täyskieltoa mikromuovia sisältävien kosmetiikkatuotteiden maahantuonnille, myynnille ja valmistamiselle Suomessa. Perusteluissa mainitaan yleinen huoli meriympäristön roskaantumisesta ja se, että vaihtoehtoisia raaka-aineita on saatavilla. Niin ja tietenkin Ruotsi, joka on tässäkin asiassa Suomea edellä (joskin heinäkuussa voimaantullut ja paljon hehkutettu laki koskee vain tiettyjä välittömästi poispestäviä tuotteita, kuten suihkugeelejä ja hammastahnoja).

En allekirjoittanut vetoomusta ja voin kertoa, miksi.

1. Mikromuoviton ei ole sama asia kuin muoviton

Kosmetiikassa käytetään polymeerisiä raaka-aineita eri muodoissa. Teknokemian Yhdistys ry:n sivuilla kerrotaan, että ne voivat olla synteettisiä tai luonnosta peräisin ja samaa polymeeriä voidaan käyttää jossain tuotteessa nesteenä ja toisessa kiinteänä aineena. Kemikaalicocktailin lukijana tiedätkin jo, että erilaisia nimityksiä kosmetiikassa käytetyille polymeereille on olemassa yli 500. Oletko muuten huomannut, kuinka harvassa kosmetiikan verkkokaupassa ylipäätään kerrotaan, mitä tuote sisältää? Kuvittele tilanne, ettet kaupassa ymmärtäisi lainkaan, mitä ruokapakkauksen kyljessä sanotaan. Söisitkö?

Mutta takaisin polymeereihin. Jotta polymeeri olisi muovi, sen pitää olla paitsi kiinteä myös muokattavissa lämmön ja paineen avulla. Kaikki muovit ovat siis polymeerejä, mutta kaikki polymeerit eivät ole muoveja. Iso osa kosmetiikan polymeereistä ei ole muoveja tässä määritelmässä, vaan ne ovat tuotteessa nesteenä. Kiinteä mikromuovi kattaa siis vain pienen osan kosmetiikassa esiintyvistä polymeereistä.

Otetaan esimerkiksi polyethylene, eli polyeteeni, jota käytetään kosmetiikassa sekä kiinteänä hankaavien ominaisuuksiensa takia, että nesteenä kalvonmuodostajana ja viskositeetin säätäjänä. Vaikka polyeteeni siis kiellettäisiinkin hankaavana aineena, jäljelle jää yhä nestemäinen aines ja erilaiset nanomuovit, joiden vaikutuksista ihmiseen tai ympäristöön ei ole tutkimustietoa.

Noora onkin peräänkuuluttanut, että lainsäädännöllä tulisi rajoittaa muovin käyttöä kosmetiikassa siten, että mikäli valmistaja mainostaa esimerkiksi mikromuovittomuutta, tarkoittaisi se, ettei tuotteessa voi olla muovia muissakaan muodoissa.

2. Aloite antaa synninpäästön ja sysää vastuun kuluttajalta päättäjille

Mikromuovien käyttö poispestävässä kosmetiikassa on jo radikaalisti vähentynyt Euroopassa, tarkemmin sanottuna 82 prosenttia pelkästään vuosina 2012-2015.

Cosmetics Europe antoi vuonna 2015 kosmetiikkateollisuudelle suosituksen luopua mikromuovien käytöstä kokonaan vuoteen 2020 mennessä. Ennen kuin kansalaisaloite ehtii eduskuntaan ja mahdollinen uusi laki astuu voimaan, eletään jo pitkälti vuotta 2019. Siis jos aloite ylipäätään ehtii käsittelyyn ennen ensi kevään vaaleja.

Onneksi kenenkään ei ole nykyisenkään lainsäädännön valossa pakko ostaa (mikro)muovia sisältäviä tuotteita, sillä kaupoissa on jo hyllykaupalla täysin muovitonta kosmetiikkaa tarjolla. Toivonkin sydämeni pohjasta, että jokainen 58 607 aloitteen allekirjoittanut on jo heivannut mikromuovin kylppärin kaapistaan. Helpoin tapa varmistaa, että oma tuote on muoviton, on suosia sertifioitua luonnonkosmetiikkaa. Myös Joutsenmerkin tuotteissa mikromuovi on ollut kiellettyä jo vuodesta 2013. Jos kuitenkin haluaa valita näiden vaihtoehtojen ulkopuolelta, voi ottaa käyttöön CosmEthics-appin.

Suosittelen tsekkaamaan vaikka heti, löytyykö suosikkituotteistasi esim. jotain näistä yleisimmin käytetyistä muoveista:

  • CARBOMER
  • POLYETHYLENE
  • ACRYLATES/C10-30
  • ALKYL ACRYLATE
  • CROSSPOLYMER
  • NYLON-12
  • ACRYLATES COPOLYMER

Vastaavalla tavalla kun jatkamme lentämistä ja yletöntä lihansyöntiä, myös kosmetiikan valinnassa on helppo jatkaa entiseen malliin, kunnes toisin pakotetaan sen sijaan, että vapaaehtoisesti valitsisimme luonnon (ja terveyden) kannalta paremman vaihtoehdon ja äänestäisimme lompakoillamme. Väitän, että jos kaikki lähes 60 000 aloitteen allekirjoittanutta alkaisivat boikotoida muovista kosmetiikka heti tänään, firmat kyllä hoksaisivat viestin ennen kuin lainsäätäjät ehtivät ottaa kynää esiin.

Olen henkkoht lopen kyllästynyt kuulemaan, ettei meidän suomalaisten tai yksittäisten ihmisten teoilla ole mitään merkitystä. Kyllä minä ihan itse läträän voiteet naamaani ja huuhtelen mikromuovit alas viemäristä. Yhteiskuntatieteilijä minussa turhautuu joka kerta, kun yhteiskuntaa (eli ketä tarkalleen ottaen?) syytetään ongelmista. Samalla sysäämme vastuun jokapäiväisistä valinnoistamme yhteiskunnan harteille.

Toki toimivilla rakenteilla (kuten muovinkierrätys ja erilaiset kiellot) voidaan huomattavasti helpottaa ympäristöystävällisten tekojen tekemistä, mutta se ei poista velvollisuuksiamme yhteiskunnan jäseninä. Me olemme yhteiskunta – ja yhteis kunta meidän.

Jos joku vielä keksii hyvän syyn ostaa synteettistä kosmetiikkaa luonnollisen sijaan, kuulen perustelun mielelläni. (Okei, oma näkövinkkelinsä on, ovatko luonnon raaka-aineet epäpuhtaampia kuin synteettiset ja onko eettisesti oikein käyttää kohta kortilla olevaa maapinta-alaa kosmetiikan, eikä ruoan, tuotantoon. Tässäpä oman postauksen aihe…)

3. Aloite vie fokuksen paljon tärkeämmästä  

Tai oikeastaan useammastakin paljon tärkeämmästä ongelmasta. Mielestäni aloitteen paras anti on siinä, että se on tuonut kosmetiikan mikromuovit julkiseen keskusteluun. Toisaalta nimenomaan aiheen saama julkisuus hämärtää sitä, kuinka marginaalisesta ongelmasta oikeastaan on kyse.

Myös aloitteessa viitataan Suomen puhtaina pidetyistä vesistä löydettyyn jauhautuneeseen muovisaasteeseen. Tällä ei ole mitään tekemistä kosmetiikan kanssa, vaan roskaamiseen. Vesistöjämme uhkaavat myös lääkejäämät, jotka ainakin itseäni huolettavat vielä mikromuoviakin enemmän. Sitä paitsi muovi on kosmetiikassakin vain yksi monista terveydelle, ja ympäristölle, mahdollisesti haitallisista ainesosista. Ainakin itse välttelen myös alumiinia, parabeeneja, sulfaatteja… Aloitteentekijöiden toive siis siitä, että ”jokainen voisi ostaa kaupasta hyviä ja turvallisia tuotteita” ei valitettavasti pelkästään mikromuovien kiellolla tule toteutumaan. Vaikka ei kiellosta tietenkään haittaakaan ole, paitsi mahdollisesti ylimääräisenä ja päällekkäisenä työnä sitten kun EU säätää omat lakinsa.

Kun mikromuovi kielletään, toivon, että jäljelle jäävät ainesosat eivät olisi vähintään yhtä haitallisia. Ja että muovin korvaajia olisi tutkittu ennen niiden käyttöönottoa.

mikromuovin lähteet kosmetiikan mikromuovit

Loppujen lopuksi kosmetiikan mikromuovit ovat vain pieru Sahrassa. Arviot kosmetiikan osuudesta Itämeren mikromuoveista vaihtelevat 4-60 tonnin välillä siinä missä autonrenkaista mikromuovia kertyy huikeat 2250-13520 tonnia ja vaatteiden pesusta 110-2000 tonnia. Esimerkiksi fleece-kankaasta irtoaa jokaisessa pesussa jopa 200 000 alle viiden millimetrin mikromuovipalaa. Vielä enemmän hiukkasia irtoaa softshell-kankaasta ja teknisistä urheiluasuista, joten mikäli allekirjoitit aloitteen, toivon, että käytössäsi on myös mikrokuidut nappaava pesupussi. Itseäni kismittää erityisesti leikkipuistoissa yleistyvä tekonurmi, joka on yksi yleisimmistä mikromuovin lähteistä länsimaissa. Kuka rohkenisi tehdä kansalaisaloitteen tekokuitujen, tekonurmen tai autonrenkaiden kieltämisestä lailla?

3 kommenttia Jätä kommentti

Kommentit

Kiitos hyvästä kirjoituksesta! Ainoa, mikä pisti silmään, oli tuo maininta ”mikrokuidut nappaavasta pesupussista”. Vesialan asiantuntijana olen vähintäänkin erittäin skeptinen moisen pussukan suhteen. Ainakaan itse en löytänyt linkin sivulta minkäänlaista kunnon selostusta siitä, mihin pussin suodatusteho perustuu.

Lisäksi koko pussi on valmistettu polyamidista, joka on jo itsessään keinotekoista polymeeriä. Muutenkin noin pienten partikkeleiden suodatus on aika haastavaa hommaa, muutoinhan tällainen materiaali olisi jätevedenpuhdistamoilla varmasti jo käytössä.

Olisi hauska saada tästäkin lisätietoa. Onko kuulolla ketään viisaampia, tai voisiko tässä olla aihetta omalle postaukselle?

Kiitos kommentista! Tässä todellakin olisi hyvä oman postauksensa aihe 😉 Tiedän, että Suomessa on kehitteillä myös pesukoneen letkuun asennettava mikrokuitufiltteri ja ihmettelen suuresti, miksi hitossa tällainen teknologia ei jo ole sisäänrakennettu kaikkiin pesukoneisiin. Ekotuotteissa on myös hurjasti viherpesua, joten ei ole täysin mahdoton ajatus, etteikö myös Guppyfriend olisi täyttä huijausta… lupaan selvittää asiaa!

Itse ostin tuon guppyfriend-pussin joten olisi tosiaan kiinnostava juulla onko siitä hyötyä vai ei

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Jos sinulla ei ole tunnusta, voit rekisteröidä sellaisen täällä.