Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
Menu
Lue lisää

Testaan blogissani erilaisia tuotteita ja palveluita. Näistä testituotteista en maksa. Kaikki tämän postauksen tuotteet eivät välttämättä ole testattavaksi saatuja, osan olen saattanut myös ostaa itse.

Oma geeniperimä määrittää lääkkeiden sopivuuden

Siinä missä olemme aikaisemmin olleet diagnoosien osalta lääkäreiden armoilla, voi kuluttaja nykyään selvittää omaan terveyteensä liittyviä asioita aivan uusin työkaluin. Erilaiset kotioloissa toteutettavat DNA-testit ovat yleistyneet viime vuosina ja niiden avulla on mahdollista selvittää kaikkea sukujuuristaan lääkkeiden sopivuuteen tai sairastumisriskeihin. Sylkinäyte tai veripisara sisältää jokaisesta meistä ihan uskomattoman määrän dataa!

Olen kaikki nämä 10 vuotta kannustanut blogissani kriittiseen ajatteluun ja asioiden selvittämiseen itse. Moni vallalla oleva käsitys tai toimintamalli on vanhentunut, koska niiden päivittäminen ja muuttaminen on hidasta/kallista. Kuluttajat voivat oma-aloitteisuudella olla askeleen edempänä monia virallisia totuuksia tai käsityksiä.

Kun puhutaan lääkkeistä, tulee monille uutena tietona se, etteivät ne toimi kaikilla samalla tavalla. Että särkylääke, joka tepsii mulle, ei autakaan sinua. Tai masennuslääke, joka tehosi yhdelle tutulle, antaa toiselle tutulle vain kamalia sivuoireita. Me ihmiset olemme perimältämme erilaisia ja se vaikuttaa paitsi siihen, mikä ruoka meille sopii, myös siihen, miten eri lääkeaineet meihin imeytyvät ja vaikuttavat. Terveyskeskuksissa kyllä pääsee allergiatesteihin, mutta lääkeaineen sopivuustesteihin ei. Pitäisi, koska sadoille tuhansille suomalaisille määrätään vuosittain lääkkeitä, joiden käytön yhteydessä pitäisi huomioida potilaan yksilölliset, geneettiset ominaisuudet. Miksi? Koska väärä annostus saattaa aiheuttaa vakavia sivuoireita tai johtaa turhaan lääkkeiden käyttöön.

Viimeisen puolen vuoden aikana olen tehnyt kotona kolme veri- tai sylkitestiä, joista kahden osalta olen sunnuntaina äänessä I love me –messuilla, Sitran järjestämässä paneelikeskustelussa. Tällainen julkinen koekaniini kun olen, on yrityksiä kiinnostanut testauttaa minulla tuotteitaan, saadakseen selville, mitä mieltä niistä olen ja onko testeissä mahdollisesti jotakin kehitettävää. Tietenkin halusin saada tietoa omasta DNA:sta ja niinpä kierittelin pumpilipuikkoa poskieni sisäpinnoilla toukokuussa GeneAccount-testiin liittyen ja hiljattain syljeskelin näytettä purkkiin Negen-testin osalta. Farmakogeneettinen GeneAccount -testi kertoo eri lääkeaineiden sopivuudesta yksilölle ja Negen puolestaan, mihin sairauksiin on iso tai pieni riski sairastua. Aivan törkeän kiinnostavia molemmat!

dna, geeni, geenit, geeniperimä, testi, kotitesti, genotyyppi, terveys, sairaus, sairastuminen,

GeneAccount-testi on suomalaisen lääkärin, Jari Forsströmin kehittämä ja sillä selvitetään lääkeaineiden yksilöllinen sopivuus sen varalta, että potilas joutuu turvautumaan elämänsä aikana lääkkeisiin. No kukapa meistä ei joutuisi, ja juuri siksi testin pitäisi mielestäni olla itsestään selvä osa kansalaisten terveyskeskusrutiineja. Yksinkertaisen sylkitestin avulla käsiinsä saa laajan raportin siitä, mitä lääkeaineita oma elimistö ei kestä/voi hyödyntää. Tällaisella datalla säästyttäisiin väärien lääkkeiden aiheuttamilta ongelmilta ja kustannuksilta. Turhista lääkkeistä maksetut korvaukset ovat yhteiskunnalle valtava menoerä.

Tein siis GeneAccount –testin kiinnostuneena ja tuloksia jännäten. Sain tietää DNA-testin avulla, että on lääkeaineita, jotka eivät sovellu minulle ensinkään. Saamani data tulee todennäköisesti olemaan hyvin tärkeässä roolissa viimeistään siinä kohtaa, kun vanhuus alkaa aiheuttaa kremppoja, mutta hyödyllistä tietoa sain kyllä jo nykyiseen elämänvaiheeseenkin.

Forsström totesi minulle tuloksiani tulkitessaan: ”sinulla on hyvin kiinnostava DNA-profiili, joka poikkeaa aika paljon ”normaalin ihmisen” profiilista”. Lääketieteellisesti katsottuna olen kuulemma kiinnostava tapaus, vaikka tietenkin olisin mielummin tylsä ja ennalta-arvattava, jolle lääkkeet tehoavat niin kuin pitäisi. Mutta enpäs ole. Ja se teki tulosten tarkastelusta aika kiinnostavaa.

Meissä ihmisissä on aineenvaihdunnan osalta suuria eroja ja se vaikuttaa siihen, millä tavoin lääkkeiden vaikuttavat aineet meissä tehoavat. Esimerkiksi depressiolääkkeet, joita nykyään yli 400 000 suomalaista käyttää: minulle iso osa niistä ei toimisi kuten pitäisi, koska entsyymi CYP-2C19. Jep, en ollut koskaan kuullutkaan tästä lääkeaineiden vaikuttavuuden osalta ihmisen toiseksi tärkeimmästä geenistä. Minulla on CYP-2C19:n osalta suurentunut metabolia, kuten kuulemma 15% suomalaisella on. Meille masennuslääkkeet aiheuttavat lähinnä ikäviä sivuoireita, parantamatta varsinaista ongelmaa. Tieto on supertärkeää, mikäli joutuisin jossakin kohtaa turvautumaan masennuslääkkeisiin.

Ihmisten geeniperimän erilaisuus siis selittää esimerkiksi netin keskustelupalstojen väittelyjä siitä, toimiiko jokin tietty masennuslääke vai ei. Toinen saattaa inttää, että toimii mainiosti ja toinen manata, ettei ollenkaan — ja molemmat ovat oikeassa. Kyseessä on ihan sama ilmiö, kuin yksi hokisi että maito aiheuttaa vatsanväänteitä ja toinen vastaisi siihen, että eipäs aiheuta. Lääkkeiden osalta vaan tällainen keskustelu on vielä tosi uutta.

Se, että CYP-2C19 metaboloituu minussa nopeasti, tarkoittaa myös sitä, että esimerkiksi helicobakteerin häätöhoito ei minulla melko varmasti onnistuisi. Tai onnistuisi huonommin kuin muilla genotyypeillä.

(Nämä nyt ovat vain muutamia esimerkkejä, lisää luvassa sunnuntaina I love me –messuilla!)

Ihmisen tärkein geeni lääkeaineiden vaikuttavuuden osalta on CYP-2D6. Sitä voi pitää ”kuningatargeeninä”. Sen osalta olen kuulemma ultranopea metaboloija, suomalaisista kaltaisiani on 8%. Tämä tarkoittaa käytännön tasolla, että esimerkiksi tietyt särkylääkkeet eivät toimi minulla normaalisti, koska ne menevät systeemini läpi liian nopeasti. Eräs mulle soveltumattomista lääkeaineista on kodeiini, jota on esimerkiksi Panacodissa. Kodeiini muuttuu elimistössä morfiiniksi ja jos ajatellaan, että esimerkiksi imettäessäni käyttäisin Panacodia, siirtyisi syntynyt morfiini vauhdilla äidinmaidon kautta vauvaani ja todennäköisesti tappaisi sen. Jari kertoi tapauksesta, jossa juuri näin oli käynyt. Kodeiinista äidin elimistössä muodostunut morfiini päätyi liian nopeasti lapseen ja vauva kuoli morfiiniyliannostukseen. Nykyään kodeiinia ei siksi suositella imettäville naisille ollenkaan, vaikka se osalle sopiikin. Mikäli neuvoloissa tiedettäisi äitien DNA-profiili, ei esimerkiksi kodeiinia tarvitsisi kieltää kaikilta sen vuoksi, että se ei osalle sovi. Tämä on mielestäni hyvä esimerkki siitä, miksi DNA-testaus olisi tärkeä osa neuvolarutiineja.

Forsström kertoi, että kohdallani on monia lääkeaineita, joiden osalta annostus pitäisi miettiä uudestaan, koska CYP-2D6. GeneAccount-testin osalta olenkin saanut listan lääkeaineista, jotka eivät minulle sovi ja sen avulla lääkärit voivat vastedes tsekata, mitä minulle kannattaa määrätä ja mitä ei, ja millaisia annoksia. Kyseinen testi kattaa 120 tavallisinta lääkeainetta ja raportissa saa hoitosuositukset kunkin osalta.

Tulokset saatuani ei voi kuin ihmetellä, miksei tällaisia DNA-testejä tehdä jo synnärillä, lapsen putkahdettua maailmaan? Olisihan se nyt pelkästään kotiinpäin niin yksilön terveyttä, kuin yhteiskunnan varoja ajatellen, että jokainen saisi suorilta itselleen sopivat lääkkeet! No, hinta on varmasti yksi syy, mutta ne tulevat varmasti lähivuosina alaspäin. Monet DNA-testit maksavat toistaiseksi useita satasia, mutta esimerkiksi GeneAccount-testi 199 €. On myös aika vaikea uskoa, että tulisi halvemmaksi harrastaa sitä hakuammuntaa, mitä monien lääkkeiden osalta parhaillaan tehdään. Eivätköhän tällaiset geenitestit tulevaisuudessa kuulu perusterveydenhuoltoon.

geneaccount, abomics, negen, testi, dna, geeni, geenit, geeniperimä, testi, kotitesti, genotyyppi, terveys, sairaus, sairastuminen,

Abomicsin GeneAccount -testin lisäksi tein Negen 360-nimisen geenitestin, jossa kartoitetaan perimän vaikutusta yleisiin kansantauteihin sairastumiseen. Analyysissä selviää riski esimerkiksi sepelvaltimotaudin, tyypin 2 diabeteksen, laskimotukostaipumuksen jne. osalta. Näihin vaikuttavat toki myös elintavat, ja juuri niillä voi vaikuttaa paljon sairauden puhkeamiseen, jos riski on tiedossa.

”Perimän tunteminen auttaa arvioimaan elintapamuutosten tai lääkinnän tarpeellisuutta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jolloin sairautta voidaan viivästyttää tehokkaasti tai parhaassa tapauksessa ehkäistä kokonaan” todetaan testin esittelyssä.

Mitä tuloksia sain Negenin osalta? No, se selviää sunnuntaina, kun osallistun paneeliin I love me –messuilla klo 15:30. Tule Klinikka-lavalle kuuntelemaan Sitran paneelia, jossa luvassa aivan törkeän kiinnostavaa asiaa:

Yhä useammat tilaavat erilaisia geenitestejä verkosta. Voiko testeihin luottaa ja miten nopeasti lisääntyvä genomitieto voi vaikuttaa elämäämme jo lähitulevaisuudessa? Voiko genomitieto vauhdittaa esimerkiksi elämäntaparemonttia tai auttaa nykyistä parempien ja yksilöllisempien lääkkeiden kehittämisessä?

Keskustelemassa Noora Shingler (toimittaja, tuottaja, bloggaaja, Kemikaalicocktail-media), Jani Tikkanen (terveysjohtaja, lääketieteen tohtori, LähiTapiola), Jari Forsström (toimitusjohtaja, sisätautien erikoislääkäri, lääketieteellisen tietotekniikan dosentti, Abomics) sekä Kimmo Aro (toimitusjohtaja, Negen).

Psst.. Sain GeneAccount-testistä teille käyttöön ale-koodin, mikäli DNA-testin tekeminen kiinnostaa. Koodilla geenicocktail saat testin hintaan 179 € (ovh 199 €).

2 kommenttia Jätä kommentti

Kommentit

Voi harmi kun juuri ehdin postittaa kyseisen testin niin jää 20 eur etu saamatta 😣 olen samoin kiinnostunut kaikesta terveyteen liittyvästä ja otattanut kaikenlaisia testejä paljon. Mm keliakiageeni, ulostenäytteet, sylkitestillä testattu myös lisämunuaisten toimintaa jne jne. Tuloksia odottelen innolla, arvaan kyllä kuuluvani samaan super nopeaan metaboloija ryhmään 😊Paula Heinosen Terveyden Tukipilarit kursseja olen käynyt ja hän on näistä testeistä paljon puhunut. Mielenkiintoista!

Tilasin heti. Olen ammattisairastaja, jonka suurimmat ongelmat ovat aina johtuneet lääkkeistä. Pari kertaa olen melkein päässyt hengestäni. Toivottavasti tällä testillä voin välttää sen kolmannen kerran.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Jos sinulla ei ole tunnusta, voit rekisteröidä sellaisen täällä.