Menu
Lue lisää

Testaan blogissani erilaisia tuotteita ja palveluita. Näistä testituotteista en maksa. Kaikki tämän postauksen tuotteet eivät välttämättä ole testattavaksi saatuja, osan olen saattanut myös ostaa itse.

Koottua tietoa marjojen terveysvaikutuksista

Oletko koskaan miettinyt, mitä ruoka-aineita syöt päivittäin? Siis VUODEN JOKAISENA päivänä? Monelle sellainen elintarvike on kahvi, mutta onko sulla muita päivittäisiä ruokarutiineja? En oikeastaan koskaan aiemmin ole itse miettinyt sitä, kuuluuko ruokavaliooni raaka-aineita, joita todella syön vuoden jokaisena päivänä, mutta aloin miettiä aihetta valmistellessani tätä postausta marjoihin liittyen. Yllätyin jopa vähän siitä, kuinka monia samoja juttuja syön päivittäin:

  • vihreä tee (luomu),
  • hunaja (luomu/kotimainen),
  • kananmuna (luomu/kotimainen),
  • nokkossuola (kotimainen),
  • omena (luomu),
  • marjat (kaikki menee, kunhan ovat kotimaisia),
  • pähkinöitä (cashew- ja saksanpähkinät, mantelit, luomuna).

Aiemmin listaani olisi kuulunut itsestäänselvästi myös kaurapuuro, mutta parhaillaan syön puuroa vain pari kertaa viikossa. Se on sellaista kausittaista.

Tuo 7 raaka-aineen lista on oikeastaan aamiaiseni, johon toisinaan liittyy se puuro, toisinaan kauragurtti ja toisinaan siemenleipä. Lista on ollut about tämän näköinen viimeiset 3-4 vuotta, mutta kuluneen syksyn aikana siinä on tapahtunut kiinnostava muutos — palaan tähän artikkelin lopussa. Puhutaanpas vähän marjoista!

marjat, metsä, luonto, terveys, variksenmarja, kesä, vitamiinit

Olen kirjoittanut marjoista blogissa niin paljon, että niille on oma kategoriansa. Rakastan marjoja, syön niitä joka päivä ja suosin kotimaisia. Eniten taidan kuluttaa mustikkaa ja puolukkaa, niitä kun on helpoiten saatavilla. En näe syytä esimerkiksi superfoodpiireissä suosittujen goji- tai incamarjojen käyttöön, kun meillä on omat metsät täynnä karpaloita, tyrniä, mustikoita, variksenmarjaa… Itse syön mieluiten kotimaista ja ostan niitä sekä kaupasta, että hamstraan metsistä ja toreilta ja pakastan.

Suomalaisissa metsämarjoissa parasta on se, ettei niitä ole viljelty, käsitelty torjuta-ainen tai “sörkitty” millään muulla tavalla, kuin keräämällä talteen. Marjat ovat niin aitoa ruokaa kuin olla saattaa ja ne sisältävät vieläpä sellaisia tehoaineita, että olisi silkkaa hulluutta olla napsimatta niitä päivittäin! Käsittämätöntä on se, miten hyvältä ne kaiken lisäksi maistuvat. Marjojen konsepti on timanttinen ja sitten nämä vielä kasvavat metsissä, joissa jokamiehenoikeudet antavat luvan ilmaiseen keruuseen. Eihän tätä esimerkiksi Yhdysvalloissa tai Aasiassa meinata todeksi uskoa, että voit vaan lampsia tuonne pöpelikköön ja kerätä superfoodit talteen. Me suomalaiset olemme onnekkaita paskiaisia, joiden on korkea aika vetää saappaat jalkaan ja lähteä marjametsälle.

marjat, metsä, luonto, terveys, mustikka, kesä, vitamiinit, polyfenolit, antosyaanit

marjat, metsä, luonto, terveys, variksenmarja, kesä, vitamiinit, polyfenolit, antosyaanit

Kiinnostavaa — ja turhauttavaa — on, että vaikka marjoja virallisten ravitsemussuositusten mukaan suositellaan nautittavaksi noin desin verran päivittäin, ei EU:ssa ole toistaiseksi hyväksytty yhtäkään marjoihin liittyvää terveysväittämää. Näin siitä huolimatta, että esimerkiksi suomalaisesta mustikasta iso osa myydään Aasiaan silmäterveyttä edistävissä tuotteissa käytettäväksi. EU-lainsäädännön näkökulmasta yhdenkään marjan terveysvaikutuksista ei ole vielä riittävästi kliinistä tutkimusnäyttöä.

marjat, metsä, luonto, terveys, puolukka, kesä, vitamiinit, polyfenolit, antosyaanit

Mitä marjoista sitten voi virallisesti todeta? Että niissä on:

  • monipuolisesti kuitua,
  • vitamiineja,
  • kivennäisaineita sekä
  • erilaisia polyfenoleja.

Marjoista on kuitenkin lukematon määrä tarkempaa tutkimusta ja tietoa, jonka dosentti  Riitta Törrönen Itä-Suomen yliopistosta, on koonnut yhteen, osana Hyvinvointia elintarvikkeista -hanketta. Viime vuonna julkaistusta selvityksestä ilmenee, että marjat pitävät kolesterolin kurissa, hidastavat aivojen vanhenemista ja auttavat silmien terveyttä. (Aasialaiset eivät siis ole kujalla!) Törrönen on koonnut yksiin kirjoihin ja kansiin yli 50 kansainvälistä tutkimusta mansikan, vadelman, mustaherukan, mustikan ja puolukan terveysvaikutuksista. Huikea työ ja iso kiitos kaikkien meidän marjafanien puolesta! Nappasin Törrösen selvityksestä kiinnostavia faktoja tähän postaukseen, mutta jos haluat perehtyä enemmän, löydät koko pdf-tiedoston täältä,

ANTOSYAANIT: Monet marjojen terveysvaikutuksista liitetään antosyaaneihin, kirjoitinkin aiheesta kesällä. Antosyaanit ovat flavonoideihin kuuluvia polyfenoleja, joita on paljon sinisissä, mustissa ja punaisissa marjoissa. Mitä tummempi väri, sitä enemmän antosyaaneja ja tummissa marjoissa onkin antosyaaneja enemmän kuin missään muissa ruoka-aineissa. Mikään ei siis voita mustikkaa ja mustaherukkaa! Antosyaanien käytön on havaittu pienentävän useiden sairauksien, esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksien, silmäsairauksien ja syövän riskejä. Suomalaisessa metsämustikassa on antosyaaneja tuplasti sen, mitä pensasmustikoissa. Suosi siis metsämustikkaa.

Jos työskentelet tietokoneella, ota menullesi mustaherukka. Se on kaikista kotimaisista marjoista mun omassa top kolmessa — rakastan mustaherukan makua! Mustaviinimarjan on todettu vähentävän tietokonetyön aiheuttamaa näön tarkkuuden huononemista. Japanilaisessa tutkimuksessa mustaherukan havaittiin vähentävän hartioiden lihasjäykkyyttä ja parantavan yläraajan verenkiertoa. Nämä kiitos antosyaanien, jotka parantavat ääreisverenkiertoa ja lihasten hapensaantia.

marjat, metsä, luonto, terveys, mustikka, kesä, vitamiinit, polyfenolit, antosyaanit

AIVOT: Marjojen on havaittu eläinkokeissa vaikuttavan positiivisesti aivotoimintaan. Ikääntyvillä rotilla tehdyissä kokeissa mansikka ja pensasmustikka paransivat sekä motorista että kognitiivista toimintakykyä. Mustikka ja mustaherukka puolestaan paransivat hiirillä tehdyissä kokeissa niiden suoriutumista paikkamuisti-testeissä. Suomessa tehdyissä väestötutkimuksissa runsas marjojen syönti on yhdistetty pienentyneeseen metabolisen oireyhtymän.

Samaista Törrösen tutkimusta käsittelevässä Ylen uutisessa todetaan: “Ihmisillä marjojen yhteyttä kognitiiviseen vanhenemiseen on tutkittu vasta vähän. Epidemiologisissa tutkimuksissa on havaittu, että paljon mansikoita ja pensasmustikoita syövät yli 70-vuotiaat säilyttivät toimintakykynsä pidempään kuin muut. Kahdessa tutkimuksessa pensasmustikkajuoman juominen päivittäin kolmen kuukauden ajan paransi tutkittavien tuloksia muistitesteissä. – Ne ovat lupaavia tuloksia, jotka kannustavat tutkimaan aihepiiriä lisää. Tutkimustuloksia tulisi saada myös metsämustikasta ja muista meille tärkeistä marjoista, dosentti Riitta Törrönen muistuttaa”.

HILJAINEN TULEHDUS: Elimistön matala-asteinen tulehdustila on monien sairauksien taustalla. Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa marjojen syöminen alensi matala-asteista tulehdustilaa (tai tilanne pysyi ennallaan). Vertailuryhmällä tulehdustila kohosi. Niinikään Suomessa tehdyssä tutkimuksessa, mustikoita päivittäin 100g nauttivien tulehdusarvot paranivat.

VERENSOKERI JA INSULIINI: Puolukka, mustikka, mansikka ja mustaherukka alentavat insuliinipitoisuuksia ruokailun jälkeen. Marjojen nauttiminen ei nosta veren insuliinia yhtä korkealle, kuin saman sokerimäärän nauttiminen.

Itä-Suomen yliopiston tutkimusten mukaan mustaherukan syöminen auttaa säätelemään verensokeria ja mansikan osalta puolestaan on havaittu, että se lieventää verensokerin nousua varsinkin silloin, kun mansikkaa on nautittu ennen ateriaa (kokeessa nautittiin mansikkaa juomana).

marjat, metsä, luonto, terveys, mansikka, kesä, vitamiinit, polyfenolit, antosyaanit

SYDÄN- JA VERISUONITAUDIT:  Törrönen kertoo tutkimuksesta, jossa havaittiin mansikkajauheen nauttimisen laskevan kolesterolia (ylipainoisilla), jopa 10% parin kuukauden aikana. On myös havaittu, että mansikat alentavat LDL-kolesterolia ( joka on yksi sydän- ja verisuonitautien ja kakkostyypin diabeteksen riskitekijöistä). Tutkimuksessa, jossa seurattiin 35 000 amerikkalaista naista kuuden vuoden ajan, havaittiin puolestaan, että mansikat parantavat verisuoniterveyttä. Mansikoita säännöllisesti (vähintään 1 x vko) nauttivien kuolleisuus sepelvaltimotauteihin ja sydän- ja verisuonitauteihin oli pienempi kuin muilla.

Niinikään mustaherukan on havaittu parantavan verisuonten toimintaa — eli antosyaaneja huiviin vaan!

Nämä poimintani ovat vain osa Törrösen kiinnostavasta koonnista, jota koitin nyt siteerata mahdollisimman lyhyesti ja ytimekkäästi itseäni kiinnostavilta osin. Kannattaa lukea se kokonaan!

No mutta, entäpä jos marjat eivät innosta. Jos niistä ei vaan tykkää. On vaikea kuvitella, että jotakuta ällöttäisivät kaikki marjat, tai että joku olisi kaikille marjoille allerginen. Allergian näkökulmasta en voi tietenkään tarjota muita ratkaisuja, kuin kääntyä hedelmien ja vihanneksien puoleen, mutta tykkäämisasiaan mulla saattaa olla ratkaisu!

 

marjat, metsä, luonto, terveys, mustikka, kesä, vitamiinit, polyfenolit, antosyaanit, robertsberrieMyyntiin tullut juotavia marjatuotteita, joissa marjat on murskattu kokonaisina, ja lopputulos on helposti juotava ja maukas. Tuotteissa ei ole kaupan perinteisten mehukeittojen tapaan aspartaamia, saatika sokeria. Roberts Berrie ei kuulosta kotimaiselta brändiltä, mutta sitä se on, ja olemme skidien kanssa testailleen näitä Berrieitä nyt koko syksyn. Esimerkiksi kuvan Mustikka-pikarissa on 139 metsämustikkaa — kuorineen, kaikkineen — helposti juotavassa muodossa. Tuote sisältää mustikkaa, vettä, omenauutetta, mustikkamehua, sitruskuitua, sitrustäysmehua, luontaisia aromeja ja säilöntäainetta (kaliumsorbaatti). Ei se siis ihan pelkkää mustikkaa ole, mutta vailla turhia makeuttajia, eikä muutenkaan sisällä mitään huolestuttavaa. Pikarissa on 1 dl juomaa ja se on just sopiva määrä lapselle tai itselle eväänä tai aamupalalla nautittavaksi.

Berrie-pikarit ovat superkäteviä mukaanotettavia, mutta kotioloissa kannattaa ehdottomasti suosia hanapakkauksia. Meillä yksi 3 litran pönikkä kestää pari viikkoa ja käytän Berrie-“mehukeittoa” kaikkialla, missä tuoreita marjojakin. (Mehukeitto on tosin vähän outo sana näille, kun ovat tosi kaukana kaupan perinteisestä mehukeitosta, joka on lähinnä sokerista lientä.) Juon lasillisen sellaisenaan, pistän blenderiin kauragurtin kanssa, puuron päälle, myslin kanssa, jäätelön kanssakin nää on kätsyjä!

marjat, metsä, luonto, terveys, mustikka, kesä, vitamiinit, polyfenolit, antosyaanit, robertsberrie

Makuja on tosi monia, oma suosikkini on puolukka-karpalo, Ossilla on muodostunut lemppariksi sama. Tyrni oli toinen suosikkinsa, ja se onkin puolukka-karpalon lisäksi tuotteista se, joka maistuu eniten vastapoimituilta marjoilta. Myös mustikka on hyvä ja lasteni lemppari on villimustikka-luumu, joka on vähän pehmeämpi maultaan kuin muut tuotteet. Lakka-tyrni on niinikään maultaan helppo, mutta sen kohdalla kannattaa kiinnittää huomiota tuotteen tekstiin “+ beauty”. Muutama näistä Berrieistä sisältää nimittäin kollageenia, joka on eläinperäistä. Minä en näe kollageenille tällaisissa tuotteissa tarvetta, mutta kauneus-näkökulma on myyntivaltti ulkomailla, ja oletan sen olevan syyn muutaman Berrie-tuotteen kollageenilisään. Vegaaneille kuitenkin tiedoksi, että vain kahdessa Berriessä on kollageenia, toinen niistä on villimustikka-granaattioomena, jonka maku on aika iisi ja pehmeä.

marjat, metsä, luonto, terveys, puolukka, vitamiinit, polyfenolit, antosyaanit, robertsberrie

Parasta on se, että Berrieihin on käytetty koko marja, joten kuoren terveysvaikutukset on saatu hyödynnettyä. Marjaraaka-aine on pääosin kotimaista. Valtaosa marjoista tulee pohjoiselta kasvualueelta, joka kattaa Suomen, Ruotsin, Viron sekä Luoteis-Venäjän alueen Suomen rajan lähettyviltä.

Entäpä hinnat? 3 litran hanapakkaukset maksavat brändin omassa nettikaupassa n. 44,80 – 49,80 € ja pikarit (6 kpl) 19,90 – 25,00 €. Itse suosin ehdottomasti hanapakkauksia, sekä ympäristö- että hintasyistä. Täytyy sanoa, että en aluksi ollut varma, onko tällaisille tuotteille esimerkiksi omassa keittiössä kysyntää, mutta hanapakkaukset ovat meillä kyllä kovalla käytöllä. Ilahduttavaa on etenkin se, kun 4-vuotias haluaa hanalle ja nauttii marjoista kuin karkista.

Tuoreet marjat ovat ravintonäkökulmasta ajatellen toki ykkösiä, niitä kun ei ole prosessoitu ollenkaan, mutta heti kakkosena ovat nämä. Ehdottomasti suositus Robertsille, olen ihan fani! Pikareihin olen törmännyt sekä K- ryhmän liikkeissä, että S-ryhmän Herkku -kaupoissa, hanapakkauksia saa K-ryhmän kaupoista tilaamalla, ja toki ne löytyvät brändin omasta nettikaupasta. Voit vaikka testata makuja ensin ostamalla yksittäisiä pikareita kivijalkaliikkeestä, ja sitten sen perusteella tilata huokeamman hanapakkauksen netistä.

Niin siistiä, että marjarintamalla tapahtuu tällaista innovointia!

Jutun kuvat: Dorit Salutskij ja minä

Yksi kommentti Jätä kommentti

Kommentit

Marjoja syödään täälläkin aamuin illoin ja ihan ehdottomasti niiden täytyy olla itse metsästä tai omasta puutarhasta kerättyjä. Kerään ja säilön pakastamalla ja kuivaamalla kaiken mahdollisen, rahaa käytän ainoastaan luomumansikkatilan itsepoimintaan. Metsästä ja omasta puutarhasta olen tänä vuonna kerännyt mustikat, vadelmat, puolukat, karpalot, tyrnit, viinimarjat (neljää eri väriä) ja ruusunmarjat . Lisäksi pakastin on puolillaa omenasosetta, ihan loistavaa tavaraa sekin. Kerättyjä litroja on paljon jotta satoa riittää seuraavaan heinäkuuhun asti. Tänä kesänä olen istuttanut mm. saskatoonia, marja-aroniaa, luumuruusua, pensasmustikkaa ja lisää tyrniä. Syksyn karpalosuolla löytyi niin hyvät variksenmarja-apajat, että ensi vuonna täytyy käydä nekin korjaamassa talteen 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Jos sinulla ei ole tunnusta, voit rekisteröidä sellaisen täällä.