Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
Menu

Bloggaaja eduskuntaan — mitä tästäkin pitäisi ajatella?

Olen kirjoittanut tätä blogia 11 vuotta. Kun aloitin Kemikaalicocktailin vuonna 2008, työskentelin Ylen Kuningaskuluttajassa juontaja-toimittajana ja taistelin mystisten vatsavaivojen kanssa. Oma terveyteni ja lisäksi se, mistä minun haluttiin tekevän toimituksessa juttuja, saivat oivaltamaan meidän kaikkien olevan keskellä arkikemikaalien sekamelskaa, josta juuri kenelläkään ei ole mitään hajua.

Vatsavaivoijeni syyksi paljastuivat mm. lapsuuden antibioottikuurit (kymmenittäin kuureja ennen kuin täytin 20), joiden myötä suoliston bakteerifloora oli epätasapainossa. Lääkärini kertoi suolistoanalyysin tulokset saatuaan, suolistoni olevan ”kuin Fairyn jäljiltä”. Opin, että jo yksi ainoa antibioottikuuri vaikuttaa negatiivisesti suoliston bakteeristoon vuosien ajan, eikä 80-90 -luvuilla  puhuttu mitään maitohappobakteerien merkityksestä, joista nykyään tiedetään paljon. Tänäpäivänä jos sulle määrätään antibioottikuuri, muistutetaan aina maitohappobakteerien nauttimisen tärkeydestä.

Toisekseen, nykyään määrätään lapsille antibiootteja korvatulehduksiin huomattavasti harvemmin kuin omassa lapsuudessani. Arvioiden mukaan suurin osa, jopa 70%  korvatulehduksista paranee ajan myötä, ilman lääkitystä. Minä olin se, jolle aloitettiin uusi kuuri maanantaina, kun edellinen loppui perjantaina.

Samoihin aikoihin, kun itse aloin saada vastauksia vatsavaivoihini, löysin tieni arkikemikaalien maailmaan myös työpaikallani: minulle annettiin ensimmäisenä juttuna— juu, olette kuulleet tämän sata kertaa — keissi nimeltä terveyssiteen anatomia. Oivalsin, että me naiset laitetaan jopa limakalvoille kemikaaleja, joista ei tuotepakkauksessa tarvitse mainita mitään.

Minulla kävi moukan tuuri valmistuttuani mediatuottajaksi Tampereen amk:n taiteen ja viestinnän oppilaitokselta ja saadessani paikan Ylen asiaohjelmien juontajana suoraan koulun penkiltä, vain 25-vuotiaana. Silloin ei puhuttu nuorten naisten asemasta työelämässä samaan tapaan kuin näinä tiedostavina aikoina nykyään, mutta näin jälkikäteen voi sanoa, että olin rikkomassa lasikattoja tuolloin. Ohjelma, jota tehtiin pääasiassa 50-60 -vuotiaille, ja jonka vetäjänä oli totuttu näkemään kypsemmässä iässä oleva mies, sai yhtäkkiä kasvoikseen minut. Voit varmaan kuvitella sen negatiivisen palautteen määrän, jota jouduin ottamaan vastaan. Enkä todellakaan usko, että tuottajamme kertoi minulle murto-osaakaan siitä palautteesta, jota toimitukseen tuli.

Noora Shingler, noora, Shingler, nooraeduskuntaan, noorashingler.fi,

En tiedä mistä se johtuu, mutta negatiivisella palautteella on aina ollut minuun voimauttava vaikutus. Olen kaksinverroin tarmokkaampi, jos joku koittaa lyödä minua alas ja siksi varmasti olen jaksanut tehnyt tätä blogityötäkin yli vuosikymmenen. Etenkin alussa sain paljon negatiivista palautetta ja minua jopa uhkailtiin kahdesti työpaikan menettämisellä. Onneksi omat pomoni ovat aina uskoneet tekemisiini ja olleet tukenani, kun joku koittaa taklata mut pois pelistä.

Uskon vahvasti siihen mitä teen ja tiedän, millaisessa maailmassa haluaisin elää. Sen eteen olen tehnyt töitä päivittäin siitä hetkestä, kun perustin blogini harrastusmielessä vuonna 2008.

Ensimmäiset 7 vuotta kirjoitin Kempparia työn ohessa, siitä taloudellisesti juurikaan hyötymättä. Aluksi tein blogia kokopäivätyön ohessa, sitten perustimme Ylen Uusi Musta -median (muistatko sen?), jonka aikana Kemppari oli mun päivätyöni — se oli unelmaduunien unelmaduuni!  Sain lapsen ja olin hetken poissa työelämästä. Äitiyslomavuoden aikana kirjoitin blogiini perustuvan kirjan, jonka jälkeen palasin töihin 50%:sti. Puolipäivää tein palkkatöitä ja puolipäivää blogia.

Viimeiset 4 vuotta ovat kuitenkin olleet uskomattoman innostavat tajuttuani, että voin elää tällä. Eettisyys, ekologisuus, terveys ja tiedostavuus ovat jo niin isoja teemoja, että yritykset ovat valmiita maksamaan siitä, mitä teen.

Olen ilahtuneena seurannut tietoisuuden kasvamista vaikuttajien piirissä muutenkin ja tuntuu, että vaikka vaalipiirilautakunta ei hyväksynytkään bloggaajaa tai vaikuttajaa viralliseksi titteliksi, aletaan yleisesti jo ymmärtää, että tämä on ihan oikea duuni. Ehkä jo ensi eduskuntavaaleissa bloggaaja on viralliseksi titteliksi hyväksytty.

Niin vaalit. Kerroin ehdolle lähteimsestäni jo blogin FB-ryhmässä, vähän tunnustellen, että hylkäättekö tonttini nyt näiden kampanjakuukausien ajaksi kokonaan. En tosin tiedä miksi niin tekisitte, blogin aiheet ja sisällöt kun ovat ihan linjassaan sen kanssa, mitä tässä on tehty vikat 11 vuotta. Helenakin on ehdolla, ja olemme kertoneet asian selkeästi, jotta kukaan ei koe tulleensa huijatuksi.

Miksi olen ehdolla? Helsingin Vihreät pyysivät minua mukaan jo 4 vuotta sitten, mutta Hector oli vauva, enkä muutenkaan ollut koskaan ajatellut lähteväni mukaan politiikkaan. Puhelu tuli mulle tuolloin todellisena yllätyksenä, mutta se pisti miettimään.

Nyt tammikuussa, kun puhelin taas soi, huomasin, etten kieltäytynyt. Mietin asiaa kolmisen viikkoa, haastattelin Emma Karia ja Antero Vartiaa, Johanna Sumuvuorta ja muita, koittaen saada käsitystä siitä, minkälaista kansanedustajan arki todella on. Emmehän me muut siitä juurikaan mitään tiedä. Eniten itseäni mietitytti se, voinko olla joka toinen viikko lasteni kanssa normaalisti, sillä näen heitä jo nyt vain kahtena viikkoa kuukaudessa. Vuoroviikkovanhemmuus kuitenkin vaikuttaa vahvuudelta kansanedustajan työtä ajatellen sikäli, että joka toinen viikko voi sitten painaa hommia olan takaa, ja joka toinen olla viideltä tarhan portilla — koska se on mulle todella tärkeää. He ovat pieniä vain kerran

No jos ja kun vanhemmuus on mulle tärkeää, miksi sitten olen ehdolla? Miksi hakeudun vaikealle tontille? Siksi, että viimeisten vuosien aikana yhä useammin ja useammin olen törmännyt tilanteisiin, joissa haluaisin olla päättäjän asemassa. Toimittajana voin nostaa ongelmakohtia esiin, mutta jos kukaan ei ota koppia, ei asia etene. Haluan mennä ottamaan sen kopin!  Toisekseen olen ehdolla sen takia, että demokratia ei toteudu, jos pelkästään keski-ikäiset ihmiset tai ei-perheelliset päättävät nuorten ihmisten tai ruuhka-arjessa taivaltavien arjesta ja tulevaisuudesta. Me tarvitsemme eduskuntaan kansan edustajia laajalla spektrillä. Siksi olen mukana.

Minusta on viimeisen parin vuoden ajan lisäksi tuntunut, ettei politiikassa kukaan aja minulle tärkeitä asioita sillä volyymilla, jota toivon. Arkikemikaalien riskeistä ja vaikutuksista ei puhuta mediassa tarpeeksi, haluan olla muuttamassa sitä. Tontti on todella monimutkainen perus toimittajalle, jolla ei ole aikaa perehtyä aiheeseen kunnolla. Ja toisaalta: kun maamme isoimpia medioita pyöritetään mainosrahalla, josta iso siivu tulee monikansallisilta kosmetiikkajäteiltä, ei voi olettaa, että saisimme puolueetonta infoa kosmetiikan hormonihäiritsijöistä.  Toimitukset eivät voi kirjoittaa siitä, mistä pitäisi. Poliitikkona uskon, että saisin mm. tälle asialle sen tarvitsemaa näkyvyyttä ja voisin olla suuntaamassa tutkimusrahaa esimerkiksi kosmetiikan muovien vaikutusten tutkimiseen.

Hormonitoimintaa häiritsevät kemikaalit aiheuttavat Pohjoismaissa 36 miljoonan euron lasku miesten lisääntymisterveydelle vuosittain. EU-maissa kustannukset ovat lähes 600 miljoonaa. Kyse ei ole tyttöjen meikkileikeistä, kun puhutaan kosmetiikan riskiaineista (törmään tähän oletukseen aika usein). Me puhutaan dödöstä, shampoosta, hammastahnasta, hiuslakasta — arkipäivän tuotteista, joita käyttävät päivittäin kaikki suomalaiset. Teollisuuskemikaalit tunkeutuvat jopa istukan läpi. Tutkimusten mukaan lasten verestä löytyy enemmän kemikaaleja kuin aikuisilta.

Tiedostan toki, että EU-alueen kosmetiikka- ja kemikaaliturvallisuuteen ylipäänsä vaikutetaan Brysselistä käsin, mutta haluaisin olla tekemässä Suomesta jäsenmaan, joka Ruotsin tapaan peräänkuuluttaa varovaisuusperiaatetta. Meidän täytyy saada aikaiseksi tiukempi kemikaaliseula. Esimerkiksi Ruotsissa on kielletty hormonitoimintaa häiritsevän bisfenoli A -kemikaalin käyttö vesiputkistossa. Hyvä esimerkki siitä, miten Suomessakin voitaisiin parantaa kansalaisten kemikaaliturvallisuutta.

eduskuntavaalit, vaalit, vihreäpuolue, degröna, vihreät, noorashingler

Mulle tärkeitä aiheita ovat toki muutkin: esimerkiksi terveellinen, ekologinen ja aito ruoka ovat blogini ydinjuttuja. Siksi tehtiin Ossin kanssa viime vuonna Ruokakupla-podcast -sarja. Ja VILLD-tuotanto. Siksi käsikirjoitin Pilattu maito -dokumentin ja siksi kirjoitin kirjani Marjoja ja maskaraa. Ruoka auttaa meitä elämään terveellisesti tai se sairastuttaa meidät. Ei ole todellakaan sama, mitä suuhunsa laittaa.

Tulevaisuudessa tulemme syömään yhä kasvispainotteisemmin ja myös tähän haluaisin olla poliittisesti vaikuttamassa. Miksi meillä ei automaationa ole kaurajuoma kouluissa ja tarhoissa, siinä lehmänmaidon rinnalla? Miksi EU:n suurimmat tuet menevät liha- ja maitoteollisuudelle samalla, kun tiedetään, että ne kuormittavat ilmakehää kestämättömästi. En usko, että meistä kaikista tulee vegaaneja, mutta tiedän, että tarvitsemme kasvipohjaisia proteiini-innovaatioita. Haluaisin olla suuntaamassa rahaa tällaiselle tutkimukselle.

Haluan muuttaa tehotuotantoeläinten oloja. Lihaa tulee tuottaa vähemmän, eläimillä tulee olla enemmän liikkumatilaa ja niillä tulee olla mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen. Tämä tulee nostamaan lihan hintaa ja se on juuri oikea suunta. Sen pitäisikin olla kalliimpaa! Me ei voida riistää eläimiä nykyiseen tapaan jatkossa. Tietenkin myös turkitarhaus tulee kieltää ja se tulee kieltää pian.

Sitten on se isoin syy, miksi uskon omassakin tuttavapiirissä monen heränneen viimeistään loppuvuodesta siihen, että jotain pitää tehdä: IPCC:n raportti.

 

Kuva: ym.fi

Tällä hetkellä ilmastonmuutoksen hidastaminen on niin valtava asia, ettei sitä voi sivuuttaa enää yksikään suomalainen. En ole Kempparissa varsinaisesti käsitellyt ilmastonmuutosta, vaan enemmänkin ympäristön ja ihmisen terveyttä, eettisiä teemoja ja luonnonmukaisuutta, mutta nyt koen, että haluan tehdä voitavani sen eteen, että saamme seuraavaksi 4 vuodeksi politiikkaan sellaisen jengin, joka ottaa uhkan vakavissaan ja aloittaa aktiiviset toimet sen hidastamiseksi. Ehdollaolemiseni pointti ei ole pelkästään läpimeno: haluan saada ääniä puolueelle, jonka uskon ajavan ilmastonmuutoksen hidastamista tosissaan.

Noora Shingler, noora, Shingler, nooraeduskuntaan, noorashingler.fi,

Olen kirjoittanut teille yli vuosikymmenen. Olen tehnyt tätä täydestä sydämestä ja aion jatkaa samojen asioiden puolestapuhujana myös tulevaisuudessa. Jos menen läpi kevään vaaleissa, edistän näitä tärkeäksi kokemiani asioita uudella areenalla, ja jos en mene läpi, jatkan tuttuun tapaan ja todennäköisesti myös laajennan Kempparin toimintaa. Blogi ei katoa mihinkään, kävipä mulle vaaleissa miten vain. Uusia kirjoittajia löytyy remmiin varmasti ja se tuskin teitä haittaisi, koska olette anyway täällä aiheiden, ette minun vuokseni — ja sitä olen arvostanut aina! Naurattaa, kun toisinaan postaan jotakin kevyempää hei-mulle-kuuluu-tällaista-tänään -tyyppistä, eikä kukaan teistä peukuta. 😀 Täällä kiinnostaa ASIA, ei lätinä. Rakastan tätä porukkaa juuri siksi ja juuri siksi te ootte niitä, jotka muuttaa maailmaa.

En ole koskaan pyytänyt teiltä taloudellista apua, vaikka joukkorahoitus on useasti pyörinyt mielessä. Nyt on on tullut sen aika.

eduskuntavaalit, vaalit, vihreäpuolue, degröna, vihreät, noorashingler

Läpipäässeiden eduskuntavaaliehdokkaiden kampanjabudjettien koko on keskimäärin 38 000 euroa. Ehdolle lähteneet ovat kartuttaneet vaalikassojaan jopa vuosien ajan, tavoitteenaan mahdollisimman laaja näkyvyys keväällä 2019. Minä olen kaukana muista, sillä en ole suunnitellut tätä kampanjaa etukäteen. Varainkeruumme on startannut muutama viikko takaperin ja on aivan alkutekijöissään. Kuluja mulla on ollut tähän mennessä noin 7000 euroa ja lisää on tulossa, vaikka koitan pitää menot minimissä. Emme esimerkiksi ole teettäneet flyereita, koska en halua olla tuottamassa roskaa kaduille ja toreille, se tuntuu tosi vanhanaikaiselta.  Toistaiseksi on menty näillä hienoilla vaalilakuilla!

Siispä ystävät: mitä jos näiden 11 vuoden kunniaksi, laittaisit 11 euroa mun vaalitilille? Tällä tuella takaisit, että voin tehdä kevään vaalityötä rauhassa. Mitä pienempi vaalibudjetti, sitä enemmän tarvitsee huhkia muun parissa, vaalikassan kartoittamiseksi. Arvostaisin tätä tukea ihan älyttömästi ja voin taata, että jokaiselle eurolle on tänä keväänä tarve!

Tukea voi toki haluamallaan summalla, pienemmällä tai isommalla, kuin mainittu 11 euroa. Tukea voi myös tilaamalla meidän upean kampanjakassin! HInta on 25 € ja tuotto menee lyhentämättömänä mun kampanjan rahoittamiseen. Kassin on valmistanut Globe Hope. Ah, musta nämä on niin hienoja!

eduskuntavaalit, vaalit, vihreäpuolue, degröna, vihreät, noorashingler

Jos haluat pureksia tätä ehdokkuuttani, tutustu ihmeessä mun vaalisivustoon. Ja jos haluat jutella kasvotusten, tule huomenna torstaina klo 17:30 mun kampanjan starttibileisiin Stidilään. Sinne on avoin pääsy kaikilla ja luvassa on hyvää ruokaa,vegaanisia Bun2Bun -burgereita, pienpanimo-oluita, raakasuklaata, luomuviiniä, kombuchaa, dj Fiona Timantti ja paljon kiinnostavaa porukkaa. Kumppanit, kaverit ja lapset on tervetulleita mukaan!

eduskuntavaalit, vaalit, vihreäpuolue, degröna, vihreät, noorashingler

Kai mun pitäisi tässä kohtaa kysyä, mitä ajattelet mun ehdolle lähtemisestäni? Kiinnostaa myös kuulla, mitä asioita koet, että mun pitäisi politiikassa ajaa, jos pääsen läpi? Ja siis saa kysyä ihan mitä tahansa postauksen perässä, feel free! Oon nyt tässä ihan avoimesti käytettävissä. Chattaillaan tässä postauksen perässä tai huomenna Stidilässä.  Itse kampanjasivun löydät osoitteesta noorashingler.fi.

Huh.

There.

Tulee jännittävä kevät.

Psst… Voit seurata ja osallistua kampanjaan somessa hashtageilla: #nooraeduskutaan #actlikeyougiveafuck #thinkactrepeat

8 kommenttia Jätä kommentti

Kommentit

Ooh ihan mahtavaa! Ekan kerran tuli sellainen olo että haluan tukea jotain, kun kirjoitit facepostaukseen että yritystuet pitäisi ohjata ekologisuuden tukemiseen!! Olen jo monta vuotta ajatellut niin ja myös että pientuottajia pitäisi verottaa vähemmän ym. Olen niin metsissä jos tarvitset apua!

    Kiitos Anja! Nyt voit auttaa tosi konkreettisesti. 🙂 Tilaa vaikka meidän kampanjakassi! Ja jos haluat mukaan kampanjatiimiin, laita mulle viestiä! noora@kemikaalicoctail.fi

    … ja muista äänestää! <3

Moi!
Oon seurannut vuosia sun blogia ja oon todella iloinen, että päätit lähteä ehdolle!
Mua kuitenkin vähän huolestuttaa, että mitä sun blogin poliittisesti sitoutumattomille mielipiteille käy. Vihreät(kään) ei ole yksiselitteinen puolue ja moni asia ei ole niin yksinkertaista kuin mitä meidän äänestäjien annetaan ymmärtää.
Mitä meinaat tehdä tilanteessa, kun vihreät toimii sun arvojen vastaisesti? Kirjoitatko blogiin jatkossa vaan asioita, jotka on puolueen linjan mukaisia?
Olisi ihanaa, jos pystyisit pitämään blogin ja politiikan erillään. Haluaisin nimittäin jatkossakin lukea sun blogia. Tiedän kuitenkin, että puolueeseen sitoutuminen sitoo ihmisen sanomisia.
Tsemppiä paljon kampanjaan ja kevääseen muutenkin!

    Vihreissä ei ole puoluekuria ja jokainen edustaa itseään, joten sanomisia ei rajoiteta. Eli hyvillä mielin voidaan odottaa blogin jatkumista sellaisenaan, eikös niin?

Tsemppiä, toivon kyllä, että pääset eduskuntaan! Mutta missä vaalipiirissä olet? En löytänyt tästä tietoa. Tsemppiä vielä kerran!

Go Noora Go!
Jo pidempaan ulkosuomalaisena olen seurannut (ura)kehitystasi ja en voi muuta kuin nostaa hattua :). Olet jakanut todella tarkeaa tietoa eri sektoreilta, arvostan sita valtavasti. Myos perusteellinen ote tyohosi on tehnyt vaikutuksen. Tee niin kuin sydan sanoo; silloin voit antaa paljon myos muille. Lammin halaus ja paaaaaljooon tsemppia kevaaseen!

Tsemppiä kampanjaan! Sellainen pikku fiba tekstissäsi oli, että kaikkien eduskuntavaaliehdokkaiden keskimääräinen kampanjabudjetti ei suinkaan ole 38 000 euroa, vain läpipäässeiden.

    Kiitos, Annis, tarkennan tekstiä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Jos sinulla ei ole tunnusta, voit rekisteröidä sellaisen täällä.