Menu

Sunnuntain eurovaalit — elämäsi tärkeimmät

Eräs ystäväni sen sanoi, kun puhuimme ilmastonmuutoksesta: meillä on kaikilla paskat housussa. Se, onko suomalaisilla nätimpää paskaa tai vähän vähemmän paskaa kuin kiinalaisilla, ei muuta sitä tosiasiaa, että meidänkin kannattaisi äkkiä mennä pesulle.

Tulevana sunnuntaina valitaan europarlamentaarikot seuraavaksi viideksi vuodeksi. Seuraavan kerran vaalit ovat vasta vuonna 2024, jolloin päästöjen pitäisi olla jo hurjassa laskussa. Väitän, että koskaan ennen maapallon historiassa ei olla käyty näin tärkeitä vaaleja.

Perinteisesti eurovaalit ovat olleet tosi laimeat: viimeksi äänestämään vaivautui 39% suomalaisista. Alle 25-vuotiaista äänesti vain joka kymmenes! Tänä keväänä haasteena on vieläpä se, että koskaan aikaisemmin Suomessa ei ole käyty kaksia vaaleja näin lähekkäin toisiaan. Vuonna 1999 vaalien välillä oli vain kolme kuukautta sillä seurauksella, että äänestysprosentti oli historiallisen alhainen, vaivaiset 31%.

Nyt edellisistä vaaleista on vain kuusi viikkoa.

Helena Marttila, Noora Shingler, eurovaalit

Kuten moni teistä tietää, olimme Nooran kanssa ehdolla eduskuntavaaleissa. Saimme yhteensä melkein 4000 ääntä, mikä on huikea saavutus ensikertalaisille! Kiitos kaikille teille, jotka uskoitte meihin <3

Itse päätin asettua ehdolle myös eurovaaleissa, sillä fakta on, että moni niistä asioista, joihin me Kemikaalicocktailissa halutaan muutosta, päätetään nimenomaan EU:ssa.

1. EU päättää arjestamme

Miten energiaa pitäisi tuottaa tai ruoan turvallisuudesta huolehtia? Kuinka saada kuluttajaystävällisempiä tuotteita tai vähentää muovien määrää valtamerissä? Muun muassa näistä asioista päätetään tulevina vuosina europarlamentissa.

Oma jokapäiväinen lemppariasetukseni on elintarvikkeiden alkuperämaamerkinnät, joita syynään ruokaostoksilla uskollisesti. Itse asiassa kaikkien aikojen eka Kempparitekstini kosketti aikoinaan heraproteiinin alkuperämaamerkintää tai oikeastaan niiden puuttumista.

Parannettavaa riittää, eikä esimerkiksi kalankaan alkuperämaata aina tarvitse ilmoittaa. Lihan osalta laatuun on perinteisesti EU:ssa ajateltu vaikuttavan esimerkiksi sen ulkoiset ominaisuudet. Sen sijaan antibioottien vähäistä käyttöä tai eläinten hyvinvointia ei ole pidetty korkean laadun merkkinä. Huomasitko muuten, että toukokuun alusta alkaen Suomessa on pitänyt ilmoittaa myös ravintolassa lihan alkuperämaa? Tästä kunnia kuitenkin kuuluu Suomen Maa- ja metsätalousministeriölle, EU-tasolla vastaavaa ei vielä ole säädetty.

Tuore esimerkki EU-laista on niin kutsuttu SUP-direktiivi (Single Use Plastics) eli ”pillidirektiivi”, jonka mukaan markkinoille ei enää kesän 2021 jälkeen saa tuoda sellaisia kertakäyttöisiä muovituotteita, kuten pillejä ja vanupuikkoja, lautasia, kuppeja, aterimia tai ilmapallojen varsia. Parhaillaan työn alla on kosmetiikkaan, pesuaineisiin ja lannoitteisiin lisätyn mikromuovin kieltäminen. Tiesitkö muuten, että ne pienet kesäkukkienkin lannoitepallurat on iso mikromuovipäästöjen lähde? Toivottavasti EU:ssa puututtaisiin pian myös tekstiilien, tekonurmen ja autonrenkaiden mikromuoviin.

2. EU luo pelisääntöjä

Kemikaalit, elintarviketurvallisuus, yritysvastuu, mikromuovi, ilmastonmuutos. Kaikki Kempparin ydinteemoja – ja asioita, joista päätetään pitkälti EU:ssa. Eikä pelkästään EU:n jäsenvaltioita varten, vaan päätöksillä voidaan vaikuttaa koko maailmaan!

EU:n kemikaalisääntelyn räikeistä puutteista Noora kirjoitti viime kuussa. Vaikea käsittää, miten markkinoilla voi edelleen olla miljoonia tonneja terveydelle vaarallisia kemikaaleja ilman valvontaa! Syy on liian pitkiksi venyvissä tarkastusprosesseissa – joihin siis ilmiselvästi tarvittaisiin lisää resursseja. Mihin sun mielestä EU:n pitäisi käyttää rahaa?

Fakta nimittäin on, että EU:ssa päätetään isoista rahoista. Alkuvuodesta parlamentissa hyväksyttiin uusi EU-ohjelma, jonka tavoitteena on saada liikkeelle lähes 700 miljardin euron lisäinvestoinnit edistämään kasvua ja työllisyyttä. Äänestämällä vaikutat siihen, kuka tällaisista ohjelmista ja niiden tavoitteista on päättämässä ja mitä pienempi äänestysprosentti, sitä suurempi jokaisen äänen painoarvo.

Pieni maa Suomi voi osana yli puolen miljardin ihmisen EU:ta olla paljon enemmän: melkein 7% maailman väestöstä ja maailman suurin talousalue. EU-maiden ja sen ulkopuolisten maiden välinen kauppa muodostaa noin 15,6 % koko maailman viennistä ja tuonnista. Siksi sillä, mitä EU vaatii yrityksiltä, on ihan oikeasti vaikutusta.

Yritysvastuulaki kuuluu myös niihin, joissa parasta olisi tehdä yhteiset pelisäännöt koko EU:ssa. Miten estää se, ettei maailma muutu jättimäisten firmojen pelikentäksi? Vain muutamassa Euroopan maassa on yritysvastuulaki, joka velvoittaa yrityksiä ottamaan tarkkaan selkoa muun muassa siitä, missä olosuhteissa heidän käyttämänsä tuotteet on tehty.

Päätetään EU:ssa myös meidän EU-kansalaisten perusoikeuksista ja turvallisuudesta. Tulevina vuosina tulee päätettäväksi esimerkiksi monia sosiaaliseen mediaan ja digipalveluihin liittyviä linjauksia. Kenen sä haluaisit määrittelevän perusoikeuksiasi?

eurovaalit, päästöt

3. Maapallon kohtalo on EU:n käsissä

EU on Kiinan ja USA:n jälkeen maailman kolmanneksi suurin saastuttaja ja jäsenmaiden yhteenlaskettu BKT on suurempi kuin Yhdysvalloilla. Etteikö meidän teoilla ole mitään merkitystä? Mä väitän, että EU:lla on taloudelliset mahdollisuudet toimia – ja moraalinen velvollisuus kantaa vastuuta.

Seuraavan kymmenen vuoden aikana yhteiskunnan perustat on ajateltava totaalisen uusiksi. Poliittisilla päätöksillä on kiire.

Sunnuntain eurovaalit ovat elinaikasi tärkeimmät. Käytä ääntäsi.

PS. Yle Kioskin Hätätila! -podcastissa kahdeksan eurovaaliehdokasta puhuu ilmastokriisistä. Toimittajina Rosa Kettumäki ja Kempparin ihana Ina Mikkola.

Ei kommentteja Jätä kommentti

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Jos sinulla ei ole tunnusta, voit rekisteröidä sellaisen täällä.