Menu

Tumppi muuttuu luonnossa mikromuoviksi

Tupakantumppeja on kaikkialla. Ihmeen monet suhtautuvan niihin kuten purkkaankin — luontoon vaan. Kirjoitin tupakantumpeista kanssanne IG:ssä vaalikampanjan aikaan ja haluan nyt omistaa aiheelle postauksen, sillä kyseessä on maailman yleisin roska. Tumpit saastuttavat enemmän kuin muovipussit ja -pillit yhteensä. Ja ei, ne eivät maadu.

Mistä tupakantumppi on valmistettu? Sen voisi kuvitella olevan lähinnä paperia, mutta todellisuudessa tumppi on selluloosa-asetaattia, joka luokitellaan muoviksi. Se ei hajoa tai katoa luontoon, vaan muuttuu hitaasti mikromuovihiukkasiksi.

Mietipä filtterin roolia röökissä: sen tehtävä on olla tupakan ja ihmisen välikappale, imeä itseensä tupakan myrkylliset kemikaalit, esimerkiksi terva (vaikka eihän koko kemikaalicocktail todellakaan filtteriin jää). Filtteriin päätyy tupakasta tuhansia aineita, kuten lyijyä, kadmiumia ja arsenikkia. Tämä kemikaalijäte viskataan maahan; maailmanlaajuisesti ympäristöön heitetään 4,5 biljoonaa tupakantumppia joka vuosi. Suomessa luontoon päätyy miljardeja tumppeja vuosittain: THL:n Tupakkatilaston mukaan vuonna 2017 poltetiin yhteensä 4638 miljoonaa savuketta. Suomessa vuoden aikana poltettujen savukkeiden tumpit riittäisivät peittämään Helsingin Senaatintorin miehenkorkuisella kerroksella (lähde: suomenluonto.fi).

Maantielle heitetyn tupakantumpin hajoamisessa saattaa kestää jopa 12 vuotta. Makeassa vedessä hajoaminen vie keskimäärin 1,5 vuotta ja merivedessä 3 vuotta. Tumpit päätyvät helposti eläinten suihin ja ne voivat sairastua, vahingoittua tai kuolla. Suomen luonto -lehden artikkelissa kerrotaan: ”Kun litraan vettä sekoitettiin yksi poltetun tupakan tumppi, kuoli tässä liuoksessa neljässä vuorokaudessa puolet kaloista.” Yksi tupakantumppi saattaa saastuttaa 500-1000 litraa vettä.

Siitä mitä tupakointi tekee tupakoivan ihmisen terveydelle, tai mitä passiivinen tupakointi aiheuttaa, en nyt sano sen kummempaa, kaikki tietävät kuitenkin.

tupakka, tumppi, mikromuovi, ympäristö

Kuva: suomenash.fi

Perspektiiviä tupakoinnin aiheuttamiin ympäristöongelmiin antaa se fakta, että arvion mukaan 40 prosenttia kaikesta maailman rannoilta kerätystä roskasta liittyy tavalla tai toisella tupakoimiseen. Suomen Ympäristökeskuksen seurantatutkimuksessa kaupunkirannoilta löytyi keskimäärin 300 tumppia sataa metriä kohden.

Euroopan parlamentti hyväksyi loppuvuodesta kertakäyttöisten muovituotteiden (mm. muovilautasten, -aterimien ja vanupuikkojen) myynnin kieltämisen vuodesta 2021 alkaen. Meppien mielestä vähennystavoitteiden tulisi koskea myös tupakkatuotteista syntyvää jätettä. Tämän jätteen määrää pitäisi vähentää vuoteen 2025 mennessä 50 %:lla ja vuoteen 2030 mennessä 80 %:lla.

Suomessa tupakkajätteen vähentämiselle ei toistaiseksi ole asetettu yhtä tarkkoja tavoitteita. Ympäristöministeriön Muovitiekartta Suomelle –julkaisussa esitetään toimia, joilla muoveista aiheutuvia haittoja voidaan vähentää. Tupakka ja tumpit mainitaan julkaisussa kerran: kaupunkeja, kuntia, tapahtumajärjestäjiä ja muita toimijoita haastetaan rajoittamaan tupakointia yleisillä uimarannoilla. (Lue lisää: suomenash.fi)

tupakka, tumppi, mikromuovi, ympäristö, tupakantumppi, roska

Mielestäni ympäristön vahingoittamisesta tulisi sakottaa. Satanen per tumppi vaikka!

Vappuna ihailin kuohuviinipullojen kierrätystä Kaivopuistossa. 20 pulloa kun kärräsi kierrätyspisteelle, sai leffaliput. Sinä päivänä kun jokainen roska kannattaa kerätä, ei enää tarvitse pähkäillä, että kuka tekis. Tumppipantti tuskin kuitenkaan koskaan toteutuu, joten olisi mielestäni ihan relevanttia vaatia tupakkayhtiöitä käyttämään maatuvia tumppeja, niitä kun on olemassa (ellei sitten tupakoitsijoilta aleta vaatia roskattomuutta).

Faktoja tupakkateollisuudesta ja sen aiheuttamista ympäristövaikutuksista voisin listata tähän postaukseen myöskin, mutta uskon, että pointtini meni perille jo tälläkin. Älä heitä tupakkaa koskaan luontoon, säilö tumpit vaikka tällaiseen miniroskikseen. Jos röökiaski mahtuu taskuun, mahtuu tumppiastiakin. Fiksuinta on tietenkin olla polttamatta.

Huomasin, että Zero Waste Finland on myös asian kimpussa — hyvä! Osallistu siis #tumppitalkoisiin sinäkin — vaikka sitten jakamalla tämä juttu sen frendin seinälle, joka vielä polttaa. Moni tupakoitsija on fiksu, mutta ihmeen paljon niitä tumppeja kaduilla kuitenkin näkyy. Levitetään sanaa yhdessä siitä, että tumppi ei maadu.

5 kommenttia Jätä kommentti

Kommentit

Hei ja kiitos postauksesta. Enpä ollut tätäkään tullut ajatelleeksi.

Sitä jäin vielä miettimään, että kun kirjoitit maatuvista tumpeista, niin entäs ne myrkyt mitä siihen maatuvaan tumppiin taltioituu. Eiks ne oo kuitenkin haitallisia luonnossa?

    Moi! Hienoa, jos pystyin tarjoamaan uutta ajateltavaa. 🙂

    Joo pointtisi on hyvä ehdottomasti, ne myrkythän ovat toki maatuvassakin tumpissa, mutta muovilta säästytään ja muovin mahdollisilta, hormonaalisilta häiriövaikutuksilta.

      Totta 🤩, kiitos 😊.

Japanissa myydään pieniä pussukoita, joihin voi tumpata ja viedä roskan mukanaan. Siellä toisten huomioon ottaminen onkin viety pitkälle! Kotoisasti esim. verensokerimittarin liuskat tulevat pienessä kovassa rasiassa joka sopii tyhjänä erinomaisesti kannettavaksi tumppikoteloksi. Ehkä joku voisi ruveta tuunaamaan ja myymään niitä?

Tupakan tumpit ovat lähinnä roskaantumisongelma, eivät tietenkään kuulu luontoon. Muovikemiaa tuntematon toimittaja pelottelee mikromuovilla, josta ei nyt suurempia haittoja ole todettu. Ei ainakaan THL:n mukaan.

Mikähän on toimittajan koulutustausta ?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Jos sinulla ei ole tunnusta, voit rekisteröidä sellaisen täällä.