Menu

Voiko shampoon korvata ruokasoodalla?

Hain joulukuussa testihenkilöitä kokeiluun, jossa ideana oli selvittää ruokasoodan toimivuus shampoona. Etenkin netissä tällaisia no poo-sivustoja on paljonkin (esim. Elämäni ilman shampoota) ja olen, tai siis olin itsekin avoin ajatukselle,että dumppaan shampoon kokonaan, jos sooda toimii.

Ideana oli siis hylätä tavalliset hiustenpesuaineet kokonaan ja korvata ne ruokasoodalla ja omenaviinietikalla.

Testiin valittiin joulukuussa kolme henkilöä, jotka vein aluksi Hiusakatemiaan päänahka- ja hiusanalyysiin. Annikki Hagros-Koski (kuvassa vasemmalla) tutki tyttöjen päänahat ja hiukset todetakseen, että he soveltuvat testihenkilöiksi. Yhdellä kolmesta testaajasta havaittiin yllättäen päänahassa psoriasis (lue aikaisempi juttuni aiheesta) ja valitettavasti testin tekoa piti jatkaa kahdella testaajalla (kuvan naiset eivät ole soodapesutestaajat!).


Testin alkaessa kaksikon päänahkojen pH-arvoiksi saatiin melko oletettavat tulokset. Testaaja A oli edellisenä päivänä värjäyttänyt hiuksensa, joten päänahan pH oli 6,2, mutta testaaja Bn päänahan pH oli lähes ideaali, 4,8. PH 4,7 on Hiusakatemian mukaan terveen päänahan ideaaliarvo ja kaikki sen yli tai alle poikkeaa normaalista. Haastateltuani toista hiusalan ammattilaista (Goldwellin edustaja) sain selville, ettei ehkä aivan niin mustavalkoisesti kannata arvoihin suhtautua, mutta jossain siellä vähän alle viiden paikkeilla se terve päänahka kuitenkin on.

Molempien päänahat diagnosoitiin testin alkaessa siis terveiksi ja testi aloitettiin. Tyttöjen videopäiväkirjat paljastavat, ettei aina ollut kovin helppoa… Testaaja A vietti uudenvuoden Berliinissä ja voitte uskoa, että “liimaletti” pisti ärsyttämään! Nimenomaisena juhlapyhänä testaaja A pesikin hiuksensa useammin kuin kerran viikossa, joka oli antamani pesuvälisuositus.

Tapasin tytöt kahden kuukauden jälkeen testin aloittamisesta ja yllätyin: hiukset näyttivät tosi hyvältä!! Haastateltuani tyttöjä olivat he keskenään samaa mieltä siitä, että soodapesu kuivattaa päänahkaa, lisäksi molemmilla oli lievä hilseongelma. Hämmästyttävää oli kuitenkin se, että molempien hiukset näyttivät todella hyvältä, tässä todisteena henkilön A päänuppi, joka ei ole nähnyt shampoota kahteen kuukauteen.

Testihenkilön A päänahka näytti Annikin mukaan terveeltä, se ei punoittanut ollenkaan. Testaajan B päänahka oli paikoitellen punottava, mutta molempien hiukset näyttivät erinomaisilta! Ulkopuolisen silmin katsottuna soodapesun vaikutukset hiuksiin näyttivät siis positiivisilta, mutta ph-mittaus kertoi muuta. Molempien tyttöjen pH-arvot olivat päälle kuuden, joka tarkoittaa jo tulehdustilaa lähenteleviä arvoja. Henkilöllä A pH-arvot olivat korkeat jo ennen testin aloittamista (pH 6,2), mutta se johtui edellispäivän värjäyssessiosta, joka aina nostaa päänahan ph-arvoa hetkellisesti. Henkilön B pH-arvot olivat ennen soodapesua 4,7 ja kahden kuukauden jälkeen oltiin jo reilussa kuudessa. Ei hyvä siis.

Hiusakatemian Annikki suositteli tilanteen korjaamiseksi tietenkin capillaarihoitoja, joihin tytöt eivät kuitenkaan halunneet. He ovat nyt palannneet ymmärtääkseni tavallisiin hiusrutiineihinsa, ja ehkä saatte heiltä kommentteja blogaukseni perässä, jos teillä on kysymyksiä, joihin en itse osaa vastata.

Mikä siis on soodatuomioni? Annikin kommentteihin ja tutkimustuloksiin mielipiteeni perustaen: kertaluontoisesta soodapesusta ei ole haittaa. Jos olet vaikka kesämökillä ja shampoo loppuu, saat hiukset kyllä puhtaiksi ja kiiltäviksi ruokasoodalla ja omenaviinietikalla. Mutta älä käytä näitä aineita pitkässä juoksussa, sillä aineet kuivattavat päänahkaa liiaksi. Shampoot on keksitty ihan syystä 🙂 Kannattaa kuitenkin muistaa, että shampoitakin on erilaisia: sellaisia, jotka sisältävät scheissea ja sellaisia, jotka eivät sisällä. Sertifioitu luonnonkosmetiikka on shampoissa(kin) paras valinta, itse käytän esimerkiksi Laveran, Urtekremin ja Dr. Hauschkan shampoita, jotka eivät sisällä silikoneja, parabeenejä, keinotekoisia hajusteita tai ympäristöön jämähtäviä kemikaaleja (esim. EDTA).

Että näin. Haluaisitteko lisää testejä? Minkälaisia? Mitä testataan seuraavaksi? Saa ehdottaa!