Menu

Jengi syö vähemmän leipää, hyvä!

Olen koko Kemikaalicocktailin olemassaolon ajan kyseenalaistanut suomalaisten syömän leipämäärän ja -laadun. Minua ärsyttää se, että Leipätiedotus suosittaa vuorokaudessa nautittavaksi 6-9 leipäpalaa (wtf?) ja lisäksi näppiksen saa kuumaksi se, että meillä kaupataan suurin osa leivästä muovipussissa. Pienet kivijalkaleipomot, mistä löydät sellaisen? Suomen leipäbisnes on muutaman ison toimijan käsissä, jotka änkevät sen vehnähuttunsa muovipussiin. Kiitos vaan. Ja oma aiheensa ovat tietenkin huttuleipään tuutattavat — ja täysin turhat — säilöntäaineet. Leivän ei tarvitse säilyä “tuoreena” kuukausien ajan, tiedoksi vaan.

Kuva: shutupandwearit

Hesarin mukaan leipomoalan tuore raportti kertoo, että 40% suomalaisista on vähentänyt leivän syöntiä. Minusta se on hienoa! Kun heivaa leivän, on mahdollisuus ottaa ruokavalioon esimerkiksi enemmän vihanneksia, juureksia, hedelmiä, siemeniä, pähkinöitä, marjoja jne. MUTTA tämä himokarppaaminen saa jengin myös syömään enemmän lihaa, mikä ei ole fiksua. Ekologinen näkökulma on yksi, mutta mitä reilu eläinrasvan lappaus tekee terveydelle pitkässä juoksussa? Kilot karisevat hetkellisesti, mutta entäpä tällaisen ruokavalion vaikutukset pitkällä tähtäimellä? A-talkin sivuilla karppauksen riskeistä kirjoitetaan näin:

Keskeiset riskit liittyvät vähäisempään kuidun saantiin, liikaan lihatuotteiden käyttöön ja  yksipuoliseen rasvan saantiin. Eniten tutkimuksissa esiin tuleva haitta on ummetus, mutta se on ratkaistavissa runsaalla kasvisten käytöllä. Teoriassa karppaus voi lisätä myös paksusuolen syövän ja suolipussien riskiä.  Ja kuten edellä todettu sydäntautien kohdalle pitää vielä laittaa kysymysmerkki, ehkä myös dementian.

Minulta on kysytty mielipidettä karppaamisesta ja muotoilisin vastauksen jotenkin tähän malliin: minusta karpata voi fiksusti, kun sen tekee kasvispainotteisesti. Lihapainotteinen natsikarppaaminen ei ole minusta järkevää, mutta on tosi hienoa, jos karppaaminen karsii ruokavaliosta turhaa höttöä. Ja on tosi mainio juttu, jos karppaaminen lisää omaa kasvisten nauttimista.

Leivästä: syön itse leipää ehkä 2-3 kertaa viikossa ja silloin se on aina ruisleipää. Tänään aion myös leipoa pitkästä aikaa — ja ekaa kertaa tytölleni — perunarieskoja. Gluteeniton ja laktoositon rieskaresepti löytyy kirjastanikin, ja muistaakseni olen kyllä laittanut sen joskus aikoja sitten Kemppariin, mutten nyt heti ainakaan löytänyt sitä arkistoistani. Heitän sen siis tänne heti, kun pääsen täältä kaupungilta kotiin ja reseptin ääreen! Mutta varoituksen sana: rieskat eivät sovi karppaajille 🙂

Niin ja ystävät hyvät! Vähän väliaikatietoa:

1) Kommentointi FB:n kautta toimii mainiosti, mutta selvitän, että onko mahdollista ottaa sen rinnalle myös jokin muu kommentointitapa. HALUAN ANTAA ÄÄNEN MYÖS MUILLE KUIN FB:N KÄYTTÄJILLE. Työskentelen siis asian kanssa, mutta joudutte vähän odottamaan. Toivottavasti maltatte!

2) Kirjat loppuivat heti kättelyyn käsistä,  joten saan niitä postiin seuraavan kerran vasta ensi viikon lopulla. Kirjoja voi silti tilata ja se on suotavaa!

3) Kiitos kaikista kommenteista, mutta älkää loukkaantuko jos en heti vastaa. Ongelma on nimittäin se, että parhaillaan en saa ilmoitusta kommenteistanne mailiini, joudun siis käsipelillä selaamaan blogauksia lävitse nähdäkseni, onko kommenttiosioissa jotakin, joka vaatii minulta reagointia. To-del-la ärsyttävää. Koittakaa kestää!