Menu

5 päivää syömättä — vapaaehtoisesti

Vanhimmat kempparilaiset tietävät, että paastoan tammi- ja kesäkuussa. Raskauden ja skidin takia olen viimeksi paastonnut vuonna 2009, joten vähän jännitti, miten homma tauon jälkeen sujuu.

Nyt toisena paastopäivänä olen tosi pirteä ja huomannut, että ei parin vuoden tauko ole vaikuttanut mihinkään. En harrasta paastoviikolla astangajoogaa, mutta kevyitä lumitöitä on ihan suotavaakin tehdä. Sitäpaiti lapsiperheessä on niin paljon arkirumbaa, että paastoa ei melkein edes ehdi ajatella.

Teen saman Vogelin 5 päivän paaston kuin aina (kaikki aikaisemmat paasto-blogaukseni löydät täältä).

Kirjoitin kesäkuussa 2009, etten enää välttämättä tarvitse paastoamista mihinkään. Silloin vietin jokakesäkuisen paastoviikkoni Berliinissä, jonne juuri olimme pariksi kuukaudeksi muuttaneet, ja päätin nestepaaston sijaan pitää kevyen luomuruokaviikon. Sekin oli hyvä päätös. Aloitin paastoamisen alunperin vatsavaivojeni takia, kun halusin nollata tilanteen ja ymmärtää, mihin ruoka-aineisiin suolistoni reagoi. Samalla tulin aloittaneeksi uudenlaiset ruokailutottumukset: juuri tällaiseen paasto onkin loistava juttu! Muutaman päivän syömättömyys antaa aikaa ajattelulle, jonka myötä on ehkä helpompaa aloittaa skarpimpi elämä.

Paasto on minulle nykyään rauhoittumisen riitti. Kun joudunn viikoksi tiukan rutiinin alle, rauhoitun ja rentoudun eri tavalla kuin vaikka lähtiessä viikon lomalle johonkin. Olen suorittajatyyppi, joka haluaa koko ajan tehdä jotakin, myös lomalla 🙂 Enkä kärsi siitä — päinvastoin! Mutta toisinaan on hyvä vähän pakkorauhoittaa itseään. Minulle nestepaasto tekee sen, minkä jollekin muulle kuukauden joogaleiri Thaimaassa. Tapoja on monia, tämä on minun tapani.

Elintarviketieteiden tohtori, dosentti Mikael Fogelholm kirjoittaa Hesarin sivuilla:

Viikon paaston aikana verenpaine laskee ja kolesteroliarvot muuttuvat terveyden kannalta myönteiseen suuntaan. Muutokset kuitenkin palaavat heti, kun palataan vanhoihin tottumuksiin.

Kannattaa siis ehdottomaati aloittaa tai jatkaa paaston jälkeen terveellisiä elämäntapoja. Näin paastosta saa parhaan hyödyn irti. Ensikertalaisen kannattaa funtsia, miksi hommaan ryhtyy. Laihduttamiseen paasto ei ole välttämättä mikään fiksu vaihtoehto, sillä kilot tulevat parissa päivässä takaisin — ellei sitten muuta ruokailutottumuksiaan radikaalisti. Toisaalta: Jussi Riekki kirjoittaa blogissaan:

Paastoaminen voi olla käytännöllinen laihdutusmetodi. Paastoaminen näyttäisi laskevan spontaanisti energiansaantia, edistävän rasvanpolttoa, sekä säilyttävän paremmin kehon rasvatonta massaa kuin perinteinen kalorirajoitus. Keskenlopettaneiden koehenkilöiden lukumäärä on ollut tutkimuksissa myös pieni, mikä kertoo siitä, että paastoaminen on helposti omaksuttava metodi energiansaannin rajoittamiseen.

Lue Jussi mainio ja informatiivinen teksti Paastoamisen ABC: kehonkoostumus, terveys & suorituskyky kokonaisuudessaan. Kiinnostavaa tietoa etenkin urheilijoille.

Fit-lehden sivuilta löytyi teksti Paasto — hyvä renki vai huono isäntä?

 – Jos ihminen kokee saavansa paastosta vireyttä ja voimaa, ei terveellä aikuisella ole siihen mitään estettä, sanoo ravitsemusta Helsingin Avoimessa yliopistossa opettava elintarviketieteiden lisensiaatti Eeva Voutilainen.

Hän kuitenkin toteaa, ettei kontrolloiduissa tutkimuksissa ole todettu paaston edistävän terveyttä tai erityisesti puhdistavan kehoa. Voutilaisen mukaan paljon puhuttuja kuona-aineita poistuu kehosta paaston aikana, mutta niitä poistuu muutenkin – ulosteen, virtsan, hien ja hengityksen mukana. Sen sijaan kolmisenkymmentä kertaa paastonnut Pursiainen puhuu fyysisten vaikutusten puolesta, vaikka hänkin pitää psyykkistä virkistäytymistä paastoamisen tärkeimpänä motiivina.

– Paasto toimii käytännössä. Tosin vaikutus ei jää pysyväksi, jos paaston jälkeen tehdään taas syntiä sen minkä ehditään.

Paasto on Pursiaisen mukaan eräänlainen elimistön huiliviikko sekä fyysisesti että psyykkisesti.

– Yleensä tavallisilla pulliaisilla on ylimääräistä rasvaa ja veren rasva-arvot koholla. Paastoaineenvaihdunta voi polttaa tätä turhaa mössöä.

Lue koko juttu Fit-lehden sivuilta, sisältää paljon hyvää asiaa!

Terveysalan ammattilaiset eivät kaikki puolla paastoa. En kuitenkaan löytänyt tekstejä siitä, että kukaan pitäisi nestepaastoa vaarallisena tai haitallisena, lähinnä ehkä turhana ja yhdentekevänä. Löysin ET-lehden sivuilta kiinnostavan tekstin Paasto — hyötyä vai haittaa?, jossa jo mainittu Fogelholm ja luontaisalalla toimivan Suomen Terveysopiston rehtori, ravitsemuskouluttaja Jouko Pursiainen kertovat mielipiteitään paastoon liittyen. Kannattaa lukea taas koko teksti.

Pitääkö paaston aikana tehdä suolihuuhteluita?

Mikael Fogelholm: Ei tarvitse. Jos ajatellaan, että sillä saataisiin huonoja bakteereita pois, niin eikö samalla mene hyviäkin? Bakteerikantaa pidetään paremmin kunnossa syömällä riittävästi kuituja.

Jouko Pursiainen: Suosittelen niitä. Paastoajan tilanne helpottuu, kun suoli lakkaa toimimasta. Asia hoituu kätevästi apteekista tai luontaistuotekaupasta saatavilla kertakäyttöpusseilla. Paksusuolen bakteerikanta palautuu normaaliksi muutamassa päivässä paaston jälkeen.

Juuri suolihuuhteluasia askarruttaa minuakin, sillä esimerkiksi eilen illalla ja tänä aamuna en kokenut, että olo pakottaisi tekemään huuhtelun. Suolihuuhtelu helpottaa siis paasto-oireita, mutta entäpä jos niitä ei ole? Ehkä ne sitten saattaisivat ilmaantua häiritsemään, kenties. No, teen huuhtelut aamulla ja illalla j minusta se on ihan helppoa ja vaivatonta. Onneksi suoliston bakteeritasapaino kuulemma palautuu balanssiin parissa päivässä paaston jälkeen.

Paasto on huomattavasti helpompaa, jos ei tarvitse tehdä kauhean fyysistä työtä tai pysyä tiukoissa aikatauluissa. Etenkin aamulla pitää suolihuuhtelun vuoksi olla omaa rauhaa toimia. Yllättävä on myöskin se seikka, että tällaisen meidänkin taloudessa asuvan 1,5-vuotiaan ruokailujen osalta paasto on vähän haasteellinen: en voi maistella Islan ruokia (tsekkaan tietty aina, että onko tekemäni ruoka maukasta ja kaupan valmisruokien kohdalla sama homma) vaan joudun pyytää Samin apua. Tekee hommasta vähän hankalaa. Enkä myöskään voi syödä skidiltä jääneitä hedelmänkannikoita ja kananmunanpuolikkaita. On ihan kamalaa heittää ruokaa roskiin. Koitan tietty säästää mahdollisimman paljon seuraavaan ruokailukertaan, mutta joku puoliksi mutustettu kananmuna menee huomattavasti helpommin omaan suuhun kuin skidin suuhun usemman tunnin päästä. Kun se kananmuna on vähän nahkea ja kovettunut. Nam.

Noin muuten en koe skidin kanssa touhuamista paaston aikana ongelmallisena.

Kello onkin näköjään 12:03, se tarkoittaa lounasaikaa. Pidän paastoviikolla erityisen tarkasti kiinni ruokailuajoista, ettei nestetankkauksessa tule liian pitkiä taukoja. Näin välttyy näläntunteeltakin. Nyt luvassa on herkullinen kasvisliemikuutiodrinkki ja porkkanamehua 🙂

Palaan aiheeseen!

* * *

Tuleva viikko on uuden Kempparin käyttöliittymän sörkintäviikko, jonka aikana koitan saada mm. kommentoinnin toimimaan FB:n lisäksi muilla keinoilla. Postaustahti saattaa siis olla vähän harvempi kuin yleensä, mihin tietenkin liittyy myös paastoamiseni. Pysyt ajan tasalla kun tilaat saittini alalaidasta RSS-feedin!