Menu

Hormonihäiritsijöitä ruoassa

Viranomaiset ovat pahasti jäljessä elintarvikekemikaalien riskeistä. Erityisesti vauvojen terveys on vaarassa. Näin todetaan The Royal Society of Chemistryn (ei bändi, vaikka oiskin hyvä yhtyeen nimi) tuoreessa julkaisussa Hormone-Distruptive Chemical Contaminants in Food . Tai no aika tuoreessa: kirja tuli ulos marraskuussa 2011.

Reilu 200 sivuinen tekele käsittelee nimensä mukaisesti elintarvikkeiden myötä ihmiskehoon joutuvien hormonihäiritsijä-kemikaalien aikaansaamia terveysriskejä. Nyt ei puhuta vain E-koodeista, vaan torjunta-ainejäämistä, kemikaleista elintarvikepakkauksissa ja kemikaaleista, joita irtoaa ruoan kanssa tekemisissä olevista työvälineistä (mun pää räjähtää tää on niin mielenkiintoista!).

Törmäsin opukseen vasta hiljattain, vaikka se onkin julkaistu jo useampi kuukausi sitten. Googlettaessani teosta näin Ilta-Sanomien sattumalta julkaisseen aiheeseen liittyvän artikkelin tänään . Hämmentävää. Ilta-Sanomien juttu ei ole onneksi pilattu skandaalihakuisuudella, vaan on aika toteava, joten lainataanpas siitä pätkä:

Päättäjät ovat pitäneet hormonihäiriköitä turvallisina nykypitoisuuksilla sellaisten eläinkokeiden perusteella, jotka on tehty kerta-altistumiselle. Todellisuudessa me kuitenkin altistumme näille aineille jatkuvasti, pitkäaikaisesti ja yllättävinä yhdistelminä.
– Altistumme cocktailille koko ajan, ja siitä ei tiedetä mitään. Yksittäisistä aineista, kuten bisfenoli-A:sta, tiedetään jotain, kertoo professori Leif Kronberg.
Viime vuosina teollisten hormonihäiriköiden määrä on lisääntynyt räjähdysmäisesti. On arvioitu, että altistumme jopa tuhannelle eri kemikaalille päivittäin.
Tällaisten hitaasti kehittyvien vaikutusten tutkiminen on kallista, eikä ihmistä voi eristää laboratorioon koko elämäksi.
Rotilla tehdyt tutkimukset kertovat kuitenkin vakavista riskeistä. Esimerkiksi Kööpenhaminan yliopiston tutkijat huomasivat kolmen aineen yhteisvaikutusten aiheuttavan rotille syöpää pienillä annoksilla, vaikka yksittäin annettuna aineet eivät olleet myrkyllisiä.

Lähde: iltasanomat.fi

Vedin torstai-iltana luennon Kemiön kirjastossa ja tästä cocktailvaikutuksesta puhuin jengille siellä(kin). Se on yksi oman “saarnaamiseni” ydinasioista. Kemiassa 1+1 ei ole aina 2. Vaan se voi olla 3 tai 4. Ja se on hiton pelottavaa kun otetaan huomioon, että esimerkiksi elintarvikkeissa olevia kemikaaleja tutkitaan vain yksitellen. Yhteisvaikutuksia ei tutki kukaan. Tai siis harva ja jälkikäteen.

En ole kemisti, pelkkä toimittaja vaan, eikä minua siksi oteta kovin vakavasti tietyissä piireissä. On kuitenkin niin, että jos ihminen on äärettömän kiinnostunut jostakin ja seuraa kenttää aktiivisesti, saattaa hän olla asioista yhtä ajan tasalla kuin henkilö, joka on samojen teemojen parissa työkseen. En todellakaan koita päteä, vaan yksinkertaisesti tuoda ilmi sen, että vaikken kemisti olekaan, olen aika hiton tietoinen siitä minkälaisia viitteitä ympäri maailmaa jatkuvasti saadaan kemikaalien vaikutuksista normaalien ihmisten arkeen. Kuvan vauva, Carlitos nimeltään, on yksi surullinen esimerkki siitä, miten tujujen aineiden kanssa maanviljelijät ovat tekemisissä, tuottaessaan ruokaa meille muille.

Kuva: organicconsumers.org

Kunhan ne tilatut 252 sivua ovat kolahtaneet postilaatikkooni, kirjoitan aiheesta lisää.