Berliinin maku suussa

Berliinissä ihastuttaa aina ruokapaikkojen monipuolisuus ja laatu. Vietnamilaista, korealaista, japanilaista, saksalaista… Kaikkea löytyy ja todella huokeasti.

Tämä jo kerran postaamani Babelin vegelautanen oli berliiniläisittäin melkein tyyris, kahdeksan euroa, mutta kolmella, neljällä ja viidelläkin eurolla saa ruokaa, joka on paitsi hyvää ja terveellistä, vie nälän. Annoskoot ovat siis myös riittävän isoja.

Hintaero Berliinin ja Helsingin ravintolaruokien välillä on ymmärrettävä, mutta se mikä tuntuu oudolta on, ettei Helsingistä saa kymmenen jälkeen illalla ihmisten ruokaa. Ainoat auki olevat paikat tarjoilevat hampurilaisia, snägärikamaa tai kebabeja. Missä ovat muut vaihtoehdot? Asiaa ihmetteli etenkin illallisseuramme Katja Hentschel, joka totesi, että hän haluaa oikeuden olla nälkäinen mihin vuorokauden aikaan tahansa. NiinPä.

En tarkoita, että pitäisi päästä kymmeneltä illalla Demoon, enkä vaadi valkoisia pöytäliinoja, ihan vaikka libanonilainen peruskama kävisi. Tähän tapaan:

Pikaruoka voi olla myös rehtiä kasvisruokaa. Jos Helsingissä saa jossain tällaista ilta-aikaan, sivistäkääpä allekirjoittanutta. Päiväsaikaan menisin Antiokia Atabariin, mutta mihin ihminen menee syömään vaikka klo 23 tai baari-illan jälkeen, aamuyöllä?

Söin taas niin paljon herkkuja neljän päivän ajan, että paasto tekisi terää. Tarkoitus itse asiassa oli paastota kesäkuussa, mutta taitaakin venyä elokuulle tämän kesän sessio, kun kohta on juhannus ja sitten on mökinmaalsutalkoot jne. Paastolle pitää varata aikaa ajoissa.

Arvatkaapa muuten mistä yläpuolen kuva on? Sauvagestapa hyvinkin! Kiitos Terhille, Hertalle ja Tanjalle hulvattomasta illasta! Arvio tulossa…