Menu

Altistu luonnolle, vältä allergia

Allergisia tai vähintään yliherkkiä tuntuu olevan enemmän kuin terveitä. Olet varmaan huomannut ilmiön omassa tuttavapiirissäsikin. Olin itse hyvin allerginen lapsi ja koko yläasteen ajan käytin inhalaatiopiippua astmaattisen yskäni vuoksi. Onneksi astmaoireeni helpottivat jossain 16-17-ikävuoden välillä, mutta sitten alkoivatkin vatsaoireet parikymppisenä. Vasta nyt 30-vuotiaana olen terve ja vapaa sen kummemmista terveydellisistä oireista.

Allergiat ja astma ovat yleistyneet teollistuneissa maissa dramaattisesti. Esimerkiksi:

Vuonna 1966 vain 0,29 prosenttia [suomalaisista] miehistä sairasti astmaa, mutta luku nousi 3,45 prosenttiin vuoteen 2003 tultaessa. Nuorten miesten astmatapaukset yleistyivät siis noin 12-kertaisesti 1966-2003. -Lähde: hs.fi

Kuvittele mikä muutos! Vuosien 1986-1993 välillä — alle 10 vuodessa siis — uusien pitkäaikaisten astmojen vuosittainen indeksi kasvoi Suomessa 21%:lla ja Duodecimin Käypä hoito– sivusto otsikoi, että astma on yleistynyt erityisesti nuorilla. Se miksi allergiset sairaudet ovat lisääntyneet voimakkaasti saattaa selittyä hygienia-hypoteesillä, josta puhuimme Uuden Mustan Varo ylihygieniaa, älä likaa! -jaksossa. Katjan ja minun vieraana oli silloin emeritusprofessori Tari Haahtela, joka kirjoittaa samasta aiheesta mainiosti tuoreessa Mediaplanetin Allergia & astma -ilmoitusliitteessä.

kc-pellolla

Luontoympäristön näkymätön, mutta välttämätön mikrobilajisto ei kouluta ihmisen puolustusjärjestelmää entiseen tapaan. Ylivoimainen enemmistö bakteereista ei aiheuta tautia, mutta stimuloi silti imuunnijärjestelmän soluja. Hyvät bakteerit pitävät huolta siitä, että immuunitutkamme oppii erottamaan vaarallisen tunkeilijan vaarattomasta. Näin pahat bakteerit pysyvät kurissa. Siitepölyhiukkanen ei ole paha, miksi mennä tukkoon sen takia?

Juuri! Lisääntyneiden allergioiden syyksi epäillään ihmisen luontoyhteyden vähentymistä, Haahtela kirjoittaa. Tässä olisi nyt sauma kaikenlaisille lähimatkailufirmoille ottaa koppia bisneksen kehittämiseen. Hakekaa meidät kaupunkilaiset metsään, kun emme itse tajua tulla!

Siinä missä meillä allergioiden määrä kasvaa, toisin on heti rajan takana Venäjän Karjalassa:

“Allergiaepidemia” ei osoita Suomessa laantumisen merkkejä sillä jokainen uusi ikäluokka kärsii edellistä enemmän yliherkkyysoireilusta. Venäjän Karjalassa allergia ei sen sijaan ole kymmenessä vuodessa lisääntynyt lainkaan [1997-2007].

Koivun siitepölylle herkistyminen oli Suomessa lisääntynyt 7,8 prosentista 14,8 prosenttiin ja kissalle herkistyminen 6,1 prosentista 10,8 prosenttiin. Venäjällä ei lisääntymistä ollut tapahtunut lainkaan. Suomessa myös astman esiintyvyys lisääntyi kymmenessä vuodessa 5,5 prosentista 8,1 prosenttiin ja heinänuhan esiintyvyys 8,1 prosentista 13,2 prosenttiin.

Lähde: yle/tiede

Syyksi allergiakuiluun epäillään mm. sitä, että rajan tällä puolella on “liian puhdasta”. Suomalaisten ja karjalaisten lasten sairastavuudessa on allergiavasteiden lisäksi huimia eroja mm. diabeteksen, keliakian ja kilpirauhastulehduksien osalta (näitä tutkittiin SALVE-hankkeessa).

Professori Haahtela mainitsee Mediaplanetin julkaisussa, kuinka ihmiset muuttavat enenevissä määrin maalta kaupunkiin ja luontokontaktimme vähenee. Luonto kuitenkin voi muuttaa ihmisten perässä kaupunkeihin mm. kattoviljelyn, viherkattojen ja -seinien, pieneläinpihojen ja muiden vastaavien muodossa. Kaupungin pitäisi suorastaan vaatia — kansanterveyden nimissä — että jokaisella parvekkeella kasvaa jotakin vihreää.

Professori korostaa myös luomun suosimista ja kemikaalien vähentämisen merkitystä taistelussa lisääntyneitä allergioita vastaan. Tässä olisi muuten hyvä mainoslause luomutuottajille: “luomun hyvät bakteerit stimuloivat imuunnijärjestelmän soluja”. 😉 … Tosin Haahtela ei ehkä allekirjottaisi tätä, hänhän puhui luonnon bakteereista, en tiedä paljonko merkitystä niillä on kaupan luomussa, jos kuluttaja ei muuten altistu luonnolle ollenkaan.

kc-homogenoitumaito

En malta olla ottamatta tässä kohtaa esille maitoa,  jota suomalaiset juovat maailman huippumääriä henkilöä kohden.

Kaikki kauppamaitomme —myös luomu — on pastöroitua, eli sekä pahoista että hyvistä bakteereista puhdistettua. Kuten Silminnäkijälle ohjaamassani Pilattu maito -dokumentissa kävi ilmi, sopii tilamaito jostakin syystä monille, joille kaupan maito tuottaa esimerkiksi vatsanväänteitä. Valion tutkimusjohtaja Matti Harju totesi dokkarissa, että esimerkiksi maidon entsyymien tietoinen hiljentäminen on “tae pastöroinnin onnistumisesta” eikä entsyymeille “tiedetä olevan ravitsemuksellisia vaikutuksia”. Mutta entäpä, jos pitäisikin katsoa ravitsemusta pidemmälle, allergioiden ja vastustuskyvyn kehittymisen suuntaan? Ehkäpä maidon sisältämien hyvien bakteereiden ja entsyymien vaikutukset ovat olennaisessa roolissa allergioiden puheamisessa tai puhkeamattomuudessa. Tähän moni tilamaitoa suosiva uskoo. Eikä se minusta kuulosta ollenkaan tyhmältä.

Kuulin muuten dokkarin ulostulon jälkeen, että monista kaupoista oli loppunut tilamaito kesken. Riitta Saloniemen luo tultiin “ovista ja ikkunoista”. Kiinnostava nähdä, oliko kyse vain lyhyen ajan ilmiöstä vai kestävämmästä kuluttajaliikehdinnästä.

Maito on vain yksi esimerkki mutta herkullinen sellainen, koska käytämme niin valtavasti maitotuotteita. Ihan kuin maito, myös einekset ovat prosessoituja ja usein kauan säilyviä. Hyviä bakteereja kohdatakseen kannattaa suosia aitoja raaka-aineita, joita on käsitelty mahdollisimman vähän.

Ehkä tulevaisuudessa kaupunkilaisille järjestetään luonnolle altistamisretkiä osana terveydenhuoltoa. Tai ehkä ei, mutta ehkä ihmiset itse tajuavat luonnon mikrobilajiston roolin terveydellisessä mielessä. Tai ehkä eivät tajua. Olen aina niin optimistinen. Haahtela kirjoittaa, että “Muutokseen tarvitaan koko yhteiskuntaa. Ensimmäisinä lyökööt kättä terveydenhuollon ja ympäristöstä vastaavien organisaatiot”. Kunnes näin tapahtuu, kannattaa sinun muistaa mennä säännöllisesti metsään.

Psst… Lue myös juttuni Vastustuskykyä vessanlattialta ja pihamaalta.