Menu

Treenaajan eettiset eväät

Olen blogannut jo useaan otteeseen Oikotie optimaaliin -keväästäni ja siitä, miten treenaaminen edistyy. Neljä salikertaa viikossa ovat nyt muuttuneet kolmeksi kerraksi ja yhden tanssitunnin sijaan käyn kahdella. Pidän muutoksesta kovasti, sillä olen yllättynyt tanssituntien bilemeiningistä. Varsinaisesti käyn zumbassa, mutta jatkossa luulen, että dancehall ja reggaeton vievät mennessään enemmän.

kc-10kg

Pidän kyllä salilla käymisestäkin. En todennäköisesti jaksaisi pumpata siellä, ellei ohjelmamme vaihtuisi neljän viikon välein. Se OO-ohjelmassa onkin parasta: joku muu kertoo mitä tehdä, luen vaan papaerista. Toki viitseliäisyys pitää löytyä itsestä ja salilla on oltava oma pomonsa, ettei ala löysäillä, mutta ihmeen hyvin olen saanut pidettyä homman kasassa.

Syön nykyään kaksi lämmintä ateriaa päivässä ja mietin tarkkaan, mitä ja milloin suuhuni laitan. Olen aina ollut tarkka sen suhteen, että raaka-aineet ovat mielellään luomulaatuisia enkä syö eineksiä, mutta nyt olen ensimmäistä kertaa alkanut kiinnittää huomiota proteiini ja hiilareiden määrään, ajoitukseen ja suhteeseen. Tässä vähän esimerkkiä siitä, mitä treenaajan lautaselta usein löytyy:

kc-munakas

kc-sellerismoothie

Aamupala on usein kahden valkuaisen ja yhden keltuaisen munakas. En tykkää jostain syystä pureksia aamupalalla salaattia, joten teen munakkaan kylkeen vihersmoothien, usein tällä reseptillä  (tosin munakasta jos syön, jätän smoothiesta pois proteiinilisän). Tomaatit ovat munakkaan kanssa ok, mutta salaatti, avokado ja selleri (smoothien raaka-aineet siis) menevät aamulla helpommin alas juotuna.

Kunpa kaupasta saisi aina luomuselleriä! Prismasta nappasin taannoin sellaista mukaani ja maku oli kyllä aivan eri tasolla kuin tavissellerin. Luomuversiota vaan on näin talvisaikaan tarjolla todella harvoin. Ja kananmunat: markkinoillahan on ties mitä “vapaana tennistä pellanneiden kanojen munia”, joista eettisimpiä ovat ehdottomasti luomumunat. Sain asialle vahvistusta luettuani maaliskuun Kuluttaja-lehden jutun, jossa toimittaja oli vieraillut munatiloilla. Lukiessa tuli aika selväksi se, että luomu on munissa eettisin vaihtoehto, vaikka pakkauksessa lukisi mitä kanojen “vapaudesta”. (Kuluttajan Lintukoto vai munatehdas -jutun kuvat teksteineen löytyvät muuten lehden sivuilta.)

Mainitsin aikaisemmin, että syön nykyään aika paljon enemmän lihaa kuin aikaisemmin. Yleensä se on riistaa kasviksilla höytettynä, kuten tässä.

kc-riista

Valmistan myös viikottain hummusta ja olen aivan rakastunut ruusukaaleihin. Ihan huippua on, että 2-vuotiaammekin tykkää niistä.

kc-burgeri

Riistaa nautin usein lounaalla ja illallisella syön kalaa. Toisinaan raaskin ostaa luomukanan, mutta hinnan takia harvemmin.

kc-salaatti+muna

Välillä nautin vain kasviksia ja kananmunaa, mutta yleensä mukana on jokin muukin proteiinin lähde kuin muna (esimerkiksi hummusta).

Törmäsin menneellä viikolla kaupassa muuten ensimmäistä kertaa luomubroilerileikkeleisiin. Hinta taitaa olla tuplatu muihin vastaaviin leikkeleisiin nähden, mutta nämä maistuvat ihan erilaisilta kuin tavanomaiset.  En tiedä voiko vain luomulaatuisuus olla syynä näin mullistavaan makueroon?

kc-pouttu

kc-patukat

Laukussani kulkee yhä mukana aina luomuomena, kuten tähänkin saakka, mutta kaverina on myös proteiinipatukka. Bounce-merkin tuotteet ovat omia suosikkeja, ja Hanna Skyttä tutustutti minut Questbar-tuotteisiin. Ne ovat markkinoiden ainoat proteiinipatukat, joissa ei ole muuta makeuttajaa kuin stevia ja muutenkin raaka-aineet ovat paljon luonnollisempia kuin muissa markkinoiden patukoissa. Kumimailan näköisissä lätikissä on yllättävän siedettävä maku, mutta eiväthän nämä luonnossa sellaisenaan kasva. Yleensä se kun on peruste sille, mitä suuhuni laitan.

Kunpa Suomesta saisi kuivattua kalaa yhtä kätevissä take away -pusseissa kuin Islannissa!

 kc-salilla2

Oma osionsa tässä voisi olla vielä palautumisjuoma-asia, mutta siitä avauduinkin jo. Todettakoon kuitenkin, että kookosvesi on sen verran kallista, että nykyään sekoitan proteiinijauheen veteen ja juon sen sellaisenaan. Menee se alas niinkin.

Treenihousuni repesivät salilla äässistä, mutta muuten kuteet kiristävät vähemmän kuin ennen. Vatsa on litteämpi, lantio kiinteämpi, hauis kovempi ja kunto parempi. Jaksan vetää leukoja (ehkä kolme) ja käsipainot joita käytän ovat huomaamatta muuttuneet puolet painavammiksi kuin alussa. Tammikuussa käytin 4 tai 5 kilon painoja, nyt 7 tai 8 — tai jopa 10-kilon yksilöitä. Kehitystä on todistetusti tapahtunut.

Erityisen innoissani olen siitä, että kaveripiirissä on ollut havaittavissa treeni-innostusta muissakin.

kc-yo

Tiedoksi muuten, että Koemaistaja-blogin Anna on perustanut blogin nimeltä Jumppaa ja skumppaa, jossa Anna avaa seikkaperäisesti omaa treeniään ja ruokavaliotaan, joka on kasvispainotteinen. Suosittelen!