Menu

Kenen leipää syöt, sen lauluja…?

Jokaisen kannattaisi lukea aamun Hesarin Nyt-liitteen Ketunhäntä kainalossa -juttu. Jutussa avataan hienosti se, mikä vaikuttaa mihinkin, kun puhutaan päätöksenteosta. Turkistarhauksen jatkuminen Suomessa, vaikka 70 000 kansalaista ilmaisi päinvastaisen mielipiteensä, on asia, joka saa minut yhä uudestaan häkeltyneeksi. Onko tämä todella demokratiaa? Keitä oikein olemme valinneet ajamaan asioitamme? Ja mihin he perustavat mielipiteidensä muodostamisen?

kc-turkis

Kuva on Helsingin Sanomien Ketunhäntä kainalossa -jutusta. Kuvittaja Satu Kettunen.

Arkadianmäen viisaat kuuntelevat mielipiteitään ja päätöksiä muodostaessaan alan asiantuntijoita. Turkistarha-casessa esimerkiksi eläinasia- ja ympäristöjärjestöjä, turkisalan etujärjestön porukkaa ja biologeja. Kiinnostavaa on, että kolmesta biologien antamasta lausunnosta vain yhdellä oli lopulta merkitystä: sillä ainoalla, joka puolsi turkistarhausta. Toinen yhtä hämmentävä asia on se, että turkistarhausta puoltava professori Jaakko Mononen saa palkkansa turkistarhaajien pussista! Mies vetää WelFur-hanketta, jota rahoittaa mm. Suomen turkiseläinten kasvattajien liitto ja kansainväliset järjestöt. Viiden biologin laatimista kolmesta lausunnoista valittiin siis se, joka ainoana puolsi tarhausta ja tämän lausunnon kahdesta laatijasta toinen saa palkkaa turkisalalta. Siinä meille riippumatonta päätöksentekoa. Jos Mononen puhuisi turkistarhausta vastaan, loppuisi rahavirta WelFurin suunnasta.

Haluaisin nähdä päämedioissa tällaisen jutun paljon useammin. Jutun, jossa ei vain kerrota tahon X julkaiseen raportin asiasta Y, vaan jutun, joss kerrotaan, kuka rahoitti tahon X toteuttaman raportin Y.

kc-homogenoitumaito

Yksi tontti tähän liittyen on itselleni erityisen kiinnostava: maitobisnes. Parhaillaan Areenassa katselussa oleva Pilattu maito -dokkari valottaa esimerkiksi Valion toimintaa maidon ja vatsavaivojen yhteyden tutkimisen osalta. Valiolla on olemassa yksi ainoa tieteellinen tutkimus siitä, mikä on homogenoidun maidon ja vatsavaivojen yhteys. Tämä on outoa, sillä Suomessa maitoon liiteyt vatsavaivat ovat yleisempiä kuin kenties missään muualla: joka viidennellä suomalaisella on laktoosi-intoleranssi. Lisäksi maitoallergia on pikkulasten yleisin ruoka-aineallergia ja atooppinen ihottuma eli maitorupi on lasten yleisin ihosairaus. Tutkimusta siis luulisi olevan enempi? Toinen kiinnostava seikka on, että tämän ainoan homogenoidun maidon ja vatsavaivojen välistä yhteyttä tutkivan tutkimuksen tutkimusanalyysin Valio teetti omalla tilastotieteilijällään. Lisäksi Valion tutkimuksessa homogenoitu maito tuotti koehenkilöille esimerkiksi iho-oireita, mutta kun kyse oli vatsavaivojen tutkimisesta, ei iho-oireita huomioitu tutkimusraportissa laisinkaan.

Tämä on vain pieni jäävuoren huippu siitä, mitä maidon suunnalta olisi löydettävissä. Mutta kuka haluaa sörkkiä muurahaispesää?

Myönnän ihan avoimesti, että minua harmittaa se, etteivät päämediat lähteneet keväällä jatkamaan Silminnäkijädokumentin aihetta, mutta se oli hyvin oletettavaa: Valio on printtimediassa, televiossa ja verkossakin mainosrahoitteisten tahojen isoimpia rahoittajia. Niinpä media tekee Monoset.