Menu

Yllättävä makumatka Saloon

Olen kotoisin Salosta. Sieltä, missä 90-luvulla mentiin Nokialle kesätöihin ja missä on Suomen lainatuin kirjasto. Salossa on aivan varmasti asukaslukuun nähden Suomen tihein kebab-ravintolaverkosto ja Salossa, siellä on Muotikatu. Saloon kannattaa — yllättävää kyllä — mennä myös ruoan takia.

kc-muotikatu2

Muotikatu, siinä se on, ihan selkeesti

Syntymäkaupungistani saa irti paljon huumoria, mutta Salo on myösihan tosi mainio lähimatkakohde. Bloggasin aiheesta vuosi takaperin ja viimeksi tänään sain kuulla kahdelta eri yrittäjältä, että postaukseni on tuonut asiakkaita. Ihan mahtavaa! Nokian lähtö aiheutti Salon seudulle massatyöttömyyden, mutta meitsi paikkaa tilannetta! Postaustani on jaettu yli 700 kertaa, joten näköjään se on kiinnostanut. En kyllä olisi uskonut.

Olen parhaillaan täällä lapsuusmaisemissani ja tajusin noiden muutaman postausta kiittelevän kauppiaan myötä, että Saloahan pitää hehkuttaa useammin, joten täältä pesee.

Salon tori on kaupungin sydän ja vaikka luulin tuntevani sen läpikotaisin, opin eilen, että Kurilan torikahviosta saa paitsi legendaarisia munkkeja, myös ihan parhaita gluteenittomia sämpylöitä, joita olen maistanut. Enpä olisi tullut testanneeksi, ellei myyjä olisi yllyttänyt. Kyllä kannatti! Sämpylä oli niin hyvä, että menin lähtiessä kysymään sämpylän alkuperää, mutta sitäpäs ei minulle kerrottu. Liikesalaisuus. Ymmärrän toki. Jos itse tekisin kahviobisnestä, niin tietty pitäisin mainion sämpylädiilerin omana tietonani. Mutta siis vinkki vinkkinen: kun torikahviot taas talven jälkeen tekevät paluun (eilen oli vika aukiolopäivä ennen kuin aloittavat talviloman), mene Kurilalle ja pyydä sämpyläsi gluteenittomana. Et kadu! … Ja ei, kuvaa ei ole. Oli niin pirun hyvää.

2013-07-09-3649

Salon torin kahvilat, “sininen” ja “punainen”. Punainen on jokirannassa ja sieltä löytyvät ne mainitut sämpylät.

Kuva: vanhamoto.net

Salossa parasta on se, että ehtii näin jälkikasvunkin kanssa, esimerkiksi vauvan päiväunien aikana, kävellä kaikki ydinkeskustan olennaiset läpi. Torikaffehetken lisäksi hain eilen Vita Plazasta ja Punnitse ja Säästästä kookosvettä (juu hain molemmista, en jaksa selittää), raakasuklaata ja kuivaherkkuja edellämainitusta ja bongasinpa muuten Puhdistamon suosikkisuklaatani Plazan apteekin tiskiltäkin (josta hain vauvan öistä käninää vaimentamaan korvatulppia, juhlaa tämä vauva-aika, huoh). Kävin Radiokirppiksellä ja piipahdin tavalliseen tapaani Zapatossa — joka on muuttanut pari metriä lähemmäs jokivartta, entisen Marttilan tiloihin (Marttila löytyy nurkan takaa) ja tein myös löytöretken Herkku ja Lahja Murenaan. Ja mitä löysinkään!

Murenassa käyn melkein aina Salon reissulla. Pääasiassa keittiötarvikkeita ja lähiruokaa sekä ulkomaisia, lisäaineettomia ja fiksuja elintarvikkeita myyvä puoti on Salossa ainoa laatuaan ja väitän, että monia valikoimansa tuotteita ei saa Helsingistäkään.

Salt black TopEsimerkiksi tanskalaisen yrttipuljun, Mill & Mortar -sarjan suolat ovat varmasti jokaisen keittiössä viihtyvän mieleen, enkä ole nähnyt niitä Helsingissä myynnissä missään.

Kuvan, aktiivihiilestä mustan värinsä saanut sormisuola oli pakko hankkia paitsi makunsa, myös esteettisistä syistä. Miltä sen näyttääkään vaikka valkoisen kananmunan tai kalan päällä? En malta odottaa testailua!

Ostin myös sarjan merileväsuolaa (alemmassa kuvassa keskellä), jossa maistuu ihanasti nori. Tämä on ihan killeri maustamaan monia erilaisia kasvisruokia. Se on mustan suolan tapaan tosi kaunista — ja entäpä punaviinisuola sitten? Tanskalaisfirman espanjalaista alkuperää olevat suolat ovat niin upeita ja laadukkaita tuotteita, kauniissa rasioissa vieläpä, että käyvät mainiosti lahjaksi. Eikä pieni suolapurkki maksanut kuin 5,90 euroa. Tiedän, mitä lähipiiri saa joululahjaksi…suolat2Ostin myös saman valmistajan rosmariinimanteleita. Miksen ole valmistanut näitä itse? Olen kyllä paahtanut manteleita pannulla chilissä, mutten koskaan ole testannut valmistaa manteleita rosmariinin kanssa. Ihan loistavaa snäkkiä: kuorettomia manteleita, suolaa, oliiviöljyä ja rosmariinia pannulle, pikainen paahto ja avot. Ihan sairaan hyviä! Heitin näitä tänään salaattiin, ai että toimi hyvin.

Hankin Murenastamyös majoneesia, niinikään ihanassa pakkauksessa. Nicolas Vahé -tuoteperhe pitää sisälläänpaitsi majoneeseja, myös hunajaa, pestoa, hilloa, sinappia, pastaa, öljyä, teetä, olutta… Ruokaa laajalla skaalalla. Kaikkea sellaista, mikä ei vaadi myytäessä kylmäsäilytystä. Sarjassa on useita majoneeseja (aioli, lemon, green pepper, rustique jne.), joista hankin myyjän suosittelemana rustiquen. Nyt kaipaan ex-kodin keittiön avohyllyjä, joilla kaikki tällaiset ihanat ruokatuotteet olisivat edukseen…

renderimage

Koko Vahé-sarja on ihana, suosittelen tutustumaan brändin nettisaittiin. Tanskalaisia nämäkin, tosin perustaja on syntyjään ranskalainen.

En päässyt ulos Murenasta ilman makeaa, bongasin nimittäin hyllystä suosikkimakeisiani: Lakritsfabrikenin gluteenittomat suklaa-chili-suolalakut.

kc-granitherkkujaSuklaa-chili -lakuilla herkuteltiin Kempparissa myös vuosi takaperin

Näistä lähtee järki. Voisin syödä näitä varmaan 100. Onneksi pakkauksessa on vain kolme (joka kyllä on aivan liian vähän). Ja kyllä, nämä ovat samoja, mitä Granit myy Helsingissä. Granitilla tuotteet ovat oman lafkan nimellä, mutta samaa kamaa ne ovat kuin nämäkin. I_h_a_n_i_a! Gluteenitonta ja maidotonta, sairaan hyvää. Näillä herkuteltiin blogissa muuten myös viime syksynä.

… Että aikamoinen ruokaretki tuli tehtyä — ja vain reilussa viidessä minuutissa. Oli näet nahkavekkari ulkona vaunuissa, joten ei ollut varaa pysäyttää liikettä liian pitkäksi aikaa. Vauvat opettavat tehokkuutta, jos jotakin.

 

kc-lifestylekc-salodesign

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sitten viimekertaisen Salo-postauksen on kaupunkiin auennut ainakin yksi uusi kirppis, Lifestyle Outlet, joka on sekä pöytäpaikkakirppis, että uuden sisustustavaran ja muodin tavaran outlet. Olen käynyt täällä vain kerran, mutta myynnissä oli tosi laadukasta tavaraa. Suosittelen! Kirppis-outlet sijaitsee ihanassa, vanhassa tiilirakennuksessa osoitteessa Tehdaskatu 12, kävelyetäisyydellä torilta ja juna-asemalta.

Torin laidalle puolestaan on auennut “persoonallisen” nimen omaava Salo Design, jossa on ihan makeita juttuja ja myös sisustuspalvelua. Esimerkiksi uudelleen verhoiltu 50-luvun nojatuoli (kuvassa) jäi sieltä keväisellä visiitillä mieleeni. Muistaakseni ko paikka ei kuitenkaan tarjoa verhoilupalveluita itse, vaan verhoilutyö on tehty jossakin muualla, mutta kankaat on hankittu Salo Designista. Kuva on otettu loppukeväästä, joten tuoli ei välttämättä enää ole myynnissä… Pienessä putiikissa kannattaa piipahtaa, jos liikkuu Salon torin tuntumassa.

Salo Designin vieressä, muutaman metrin päässä on muuten myös superpieni ja hyvä kirppis, jonka nimeä en muista… Mutta et voi missata sitä, jos Salo Designin ovesta ulos astuessasi lähdet oikealle. 🙂

salaatti6-600x412Toinen Keksi osaa salaattihommat

Kuva: TS/Jonny Holmén

Viime postauksessa jäi mainitsemassa kahvila Toinen Keksi, jonka olen sittemmin tekstiin lisännyt. Kiitos vaan te valveutuneet lukijani! Syy mainitsemattomuuteeni oli se, etten yksinkertaisesti ollut käynyt mestassa itse! Kahvila on ihan mainio ja toimipisteitäkin on jo kaksi: Salon keskustassa Turuntiellä ja Halikon puolella Design Hill -kompleksissa. Moniet Helsinki-Turku -väliä autoilleet tietänevät paikan. Hyvää kahvia ja teetä, leivonnaisia, suklaita, salaatteja, voileipiä ja keittoja jne. Oikein maino laatu ja hyvä palvelu. (Lue juttu Design Hillistä ja Toinen Keksistä Turun Sanomien sivuilta.) Tämä on oikeastaan ainoa kahvila torikahvion lisäksi, jossa Salossa ollessani asioin.

splizzalaattiVielä on pakko mainita Splizzeria! Eivät nämä perinteiset pizzahommat oikein blogiini sovi, mutta tämä ei olekaan ihan perinteistä. Splizzerian ideana on kaksi pizzaa yhdessä tai jopa puolikas pizza ja salaatti (kuva). Asiakas voi tilata kaksi puolikasta pizzaa eri täyttein ja täytteet saa valita myös salaattipohjalle siten, että puolet annoksesta on pizzaa ja puolet salaattia. Ihan nerokasta sanon minä, vaikken perinteistä pizzaa syökään. Minulle kerrottiin — usean eri salolaislähteen suusta — nerokkaan konseptin takana olevan kirjailijana tunnettu, Salo-kirjallaan Finlandia-ehdokkaana ollut Turkka Hautala. Jännittävää, eikö?! Mutta valitettavasti asia ei olekaan ihan niin: konseptin takana on Turkan veli, Saku Hautala. Splizzeria on avaamassa ovensa ihan näillä näppäimillä myös Turkuun ja Helsinkiin, lue tuore juttu Splizzeriasta NYTin sivuilta. Salon Splizzeria löytyy tietenkin kauppakeskus Plazasta.

Täällä on myös kaksi ihanan perinteistä leffateatteria, Bio Salo ja Bio Jännä. Kuinka sympaattista, että kilpailijoilla on yhteinen nettisivu. 🙂 Olen viemässä tyttöni tänään ekaa kertaa elokuviin, ja soittaessani Bio Saloon varatakseni liput, vastasi omistaja puhelimeen ja kertoi, ettei ole kannattanut satsata kalliseen lipunmyyntijärjestelmään. Että liput saa ennen näytöstä kassalta ja että sekaan kyllä mahtuu. Pikkukaupunkimeininki, tykkään.

Salo — ihan mainio paikka, suosittelen lämpimästi.