Menu

Raakakakku, fiksu kaloripommi

Minulta kysyttiin vastikään blogin FB-ryhmässä, että eikö raakakkujen syöminen viikottain ole terveysnäkökulmasta ihan sama asia, kuin että söisi tavallista kakkua. Herkuttelua mikä herkuttelua. Tajusin vastausta muotoillessani, että tuleepas kilsan pituinen teksti ja samalla ihmettelin, että kysyjä voi olla niin kujalla. Mutta ihmekös tuo: jos ei ole perehtynyt ruokaansa, ei tietenkään osaa erottaa kakkua toisesta. Ja jos ei tiedä mitä raakaruoka on, ei voi tietää, mitä raakakakku on.

Raakaruoka kuulostaa kauhean trendikkäältä,  mutta eihän se mikään uusi keksintö ole. Ennen vanhaan vaan puhuttiin elävästä ravinnostaOuti Rinne muotoilee raakaruoan termin kirjassaan Raakaruoka-aika seuraavasti:

kc-mansikkakakku”Raakaruoka on kuumentamatonta tai korkeintaan 40-46 -asteessa kypsennettyä, mahdollisimman vähän jalostettua ruokaa, joka valmistetaan hedelmistä, vihanneksista ja juureksista, pähkinöistä, siemenistä, iduista ja versoista. Usein luomua, lähellä tuotettua tai villinä kasvanutta. Voi olla täysin kasvisperäistä tai sisältää myös kypsentämättä nautittavia eläinkunnan tuotteita”.

Myös raakakakut valmistetaan näillä periaatteilla, ja juu, se on vähän eri asia kuin perinteinen kermakakku tai kääretorttu.

Siinä missä perinteisen vehnä-sokeri-kerma -cocktailin ravintohyöty on ihmiselle olematon, on raakakakku eri maata. Kyseessä on todellinen win-win -asetelma hänelle, joka haluaa herkutella ja hyötyä samalla: mausta ei tarvitse tinkiä, mutta nautinnon kylkiäisinä saa annoksen vitamiineja, antioksidantteja, mineraaleja, entsyymejä, kivennäis- ja hivenaineita sekä hyviä rasvoja. Miksi herkutellessa pitäisi syödä tyhjiä kaloreita? Parasta on se, ettei raakakakkujen jälkeen ole pöhnäinen ja turvonnut olo ja lisäksi nälkä pysyy loitolla pitkään. Esimerkiksi itse korvaan aina raakakakulla yhden aterian, sen verran täyttävää se on. Sitäpaitsi on aika ihanaa toisinaan ajatella syövänsä illalliseksi kakkua. 😉

He, jotka ylimielisesti hymähtäen naureskelevat raakakakkutrendille, ymmärtämättä näiden upeiden leivosten hienoutta, ovat minusta vähän juntteja. Ovat tuskin maistaneet — ainakaan maistaneet useammin kuin kerran — miltä vaikkapa kinuskinen Silvopleen raakakakku maistuu (taivaalliselta). Raakakkuihin skeptisesti suhtautuminen on tietämättömyyttä ja jumiutumista vanhaan ruoakkulttuuriin.

vanelja_2Virpi Mikkosen (kuvassa) upeasti kuvitettu, tuore kirja Kiitos hyvää — herkkuja ilman sokeria ja gluteenia todistaa, ettei herkuttelukulttuurimme todellakaan tarvitse nojata vehnään ja sokeriin.

Tavan kakkujen sielunmaisema on useimmiten rakentunut pääasiallisesti vehnäjauhosta ja sokerista. Ja jos ravintoarvoja haluaa ajatella, niin niiden suhteen kyseinen kaksikkoon nojautuva leivos on totaalisen kuollut.

Raakakakuissa pohjan raaka-aineina käytetään usein manteleita, pähkinöitä, siemeniä ja hedelmiä, jotka ravitsemuksellisessa mielessä ovat täysin eri maailmasta. Ravintoaineiden lisäksi raakakuista löytyy reilusti hyviä kuituja, ja koska kakkuja ei kuumenneta, säilyttävät ravinteet paremmin voimansa ja raaka-aineiden rasvojen laatu heikkene. Olennaisin terveysvaikutus mielestäni kuitenkin on se kevyt ja hyvä fiilis mikä herkuttelun jälkeen raakakakuista jää. Kun kitalakeen ei tule mälsää kalvoa, vatsa ei turpoa eikä kroppa tunnu raskaalta, tietää aidosti nautiskelleensa.

– Virpi Mikkonen

Raakakkuannokseen kannattaa varautua ja suhtautua kuin ruoka-annokseenkin: se on herkullista ja täyttävää — nälkä pysyy poissa tunteja. Siinä missä höttökakkupalan jälkeen pian taas huikoo, antaa raakakakku energiaa pitkään.

Mikkosen kirjan kuvitusta kun katsoo niin eipä voisi arvata, että kyseessä on gluteenitonta ja sokeritonta leivontaa.

kc-kiitoshyvaa1

kc_vanelja2

Kuvat: Virpi Mikkonen / vanelja.com

Raakakakuissa mahtavaa on myös se, että säästyy vatsavaivoilta, jos on minkäänlaisia ongelmia vehnän, maidon ja hiivan sekä sokerin kanssa. Itse olen juuri sitä vatsavaivaista osastoa, joka ei ole syönyt kakkuja vuosiin ilman, että aina on maha sekaisin herkuttelun jälkeen. Kakkuhetki oli minulle aina pieni uhrautuminen, johon liittyi syyllinen olo oman kehonsa kuuntelemattomuudesta. Minulle aukesi aivan uusi maailma pari vuotta sitten kun tajusin raakakakkujen konseptin! Ei maitoa, ei vehnää, ei hiivaa — ja silti taivaallisia ja syntisiä makunautintoja.

Oivalluksestani lähtien olenkin tilannut niin omiin bileisiin kuin lapsen 4-vuotisjuhliinkin raakakakkuja muun muassa raakaleipuri Maria Lönnqvistiltä, jolle on ollut ilo ulkoistaa kakkuhommat. Enää ei tarvitse olla juhlissa yhtä herkkua yhdelle ja toista toiselle, vaan kaikki voivat nauttia samaa. Juuri allergikkoja ajatellen raakakakut ovat huippujuttu; allergisen juhlavieraan ei tarvitse kokea olevansa aina se hankala tapaus, jolle pitää järjestää omat tarjottavat.

26ad0cf89a70775dd9cb7e3c8388d686Sitäpaitsi: ei se raakakakkujen tekeminen ole vaikeaa, ei niitä ole mikään pakko tilata muilta. Sanoisin, että perinteinen kakku on todennäköisemmin sössittävissä kuin raakakakku, joka ei edes käy uunissa. Lopputulosta ei oikeastaan voi mokata ja hyviä reseptejä on tarjolla vaikka kuinka.

Sekä Lönnqvist, Mikkonen ja Rinne jakavat reseptejään paitsi blogeissaan, myös mainioissa keittokirjoissaan. Kentän tuorein kirjatulokas on bloggaaja-toimittaja Emmi-Liia Sjöholmin vastikään julkaistu Viljaton kattaus, joka pitää sisällään suussasulavia reseptejä — myös makeita.

Tiedän joidenkin tuhahtelevan, että pitääkö nyt kaiken olla niin terveellistä? No ei todellakaan pidä, ja raakakakuissa mennäänkin maku edellä ihan niin kuin perinteisissäkin. Bonuksena vaan saa sellaista, mistä ei tule huono olo jälkikäteen.

”Riippuen raakakakusta mm. erilaiset kotimaiset marjat, avokado, sitruuna, kylmäpuristettu neitsytkookosöljy, liotetut siemenet, pähkinät ja mantelit ovat erityisen ravinnerikkaita. Lisäksi erilaisilla superfoodeilla, kuten raakakaakaolla, mulperi-, inka- ja gojimarjoilla voi lisätä raakakakkujen ravintoarvoa entisestään, ja ne maistuvatkin hyviltä!” summaa raakakkuvideoita Marja-aika -blogissaan jakava Marja Milistver, jonka videoita tulette näkemään vastaisuudessa Kemikaalicocktailissakin.

Mutta se mikä kuitenkin on totta, on raakakkujen kalori- ja rasvapitoisuus. Kakuissa on usein esimerkiksi paljon pähkinää tai kookosrasvaa, mutta hyviä rasvojahan me tarvitsemme. Vehnää ja valkoista sokeria sen sijaan kroppa ei voi käyttää mihinkään. Mikkonen ajattelee raakakkujen kaloreista näin:

”Syömistä kannattaisi mielestäni ajatella kokonaisvaltaisesti siten, että keskittyy nauttimaan ruokia, jotka ovat mahdollisimman luonnollisessa muodossaan ja mahdollisimman ekologisesti ja eettisesti tuotettuina. Ja että pysähtyy ennen kaikkea kuuntelemaan itseään ja omaa kehoaan. Kaloreiden tuijottelu on isossa mittakaavassa melko epäolennaista. Raakakakut voivat toisinaan sisältää melko reilusti kaloreita, jos kakku on esimerkiksi tehty vahvasti pähkinöiden varaan, mutta eihän toki ole tarkoitus että kukaan alkaisi elämään raakakakuilla ja mättämään niitä päivittäin. Raakakakut ovat ehdottomasti loistava vaihtoehto herkutteluun, ja nimenomaan satunnaisesti nautittuna. Ja sen herkuttelun ajaksi kaikki ravintoaineista ja kaloreista huolehtiminen kannattaa autuaasti unohtaa. Elämä ei ole niin vakavaa, ja kakkujen nautiskelu kaikkein vähiten”.

Alkoi kutkuttamaan kaloreiden vertailu raakakakun ja tavanomaisen hötön välillä. Tässä osviittaa.

Esimerkiksi Foodinin valmisraakakakku (se kinuskinen, jonka valmistusta testasin vastikään itsekin), kuulostaa paperilla tältä:

kinuskikakkuMantelijauho*, kookoshiutale*, medjool-taateli*, raaka kaakaojauhe*, agavesiirappi*, cashew-pähkinä*, kookosöljy*, lucuma*, kookospalmusokeri*, bourbon vanilja. *= Luomutuotettu

Ravintosisältö/ 100g

Energiaa: 690kcal
Hiilihydraatteja: 20.14 g
Rasvaa: 57.22 g
Proteiineja: 23.72 g
Kuituja: 8.11 g

Vertailuksi nappasin ihan summassa Fazerin Taikayö suklaakääretorttu-kakun, joka on aika tyypillinen vehnä-sokeri -herkkucocktail.

Fazer Taikayö täytekakkurulla (kuva)

Kuohukerma, aprikoosimarmeladi [sokeri, vesi, kuivattu aprikoosi, omena, sakeuttamisaine (E440), muunnettu tärkkelys, happamuudensäätöaine (E330), säilöntäaine (E202)], kananmuna, sokeri, vehnäjauho, suklaa (9 %)[sokeri, kaakaomassa, kaakaovoi, maitorasva, emulgointiaine (E322, mm. soija), aromi (vanilliini)], kasvirasva ja -öljy (rypsi, palmu, kookos), kaakaojauhe, tryffeli [sokeri, kaakaojauhe, kovetettu kaakaorasva, kasvirasva (kaakao, rypsi), emulgointiaine (E322), aromi (vanilliini)], emulgointiaineet (E471, E475), tärkkelys (vehnä, maissi), ohratärkkelyssiirappi, nostatusaineet (E450, E500), suola, liivate, säilöntäaine (E202) ja aromit (mm. vanilliini). Saattaa sisältää pieniä määriä pähkinää ja mantelia.

Ravintosisältö/ 100g

fazer_taikayo_kakkuEnergiaa: 399 kcal
Hiilihydraatteja: 41 g

Sokeria 32 g
Rasvaa: 22 g
Proteiineja: 5,2 g
Kuituja: 1,8 g

Kaloreita Fazerin tekeleessä on puolet, mutta suurin osa on ihan tyhjiä kaloreita, ilman terveyshyötyä. Vehnäkakun jälkeen on pian nälkä, raakakakkupalan jälkeen ei ole nälkä moneen tuntiin. Kokemusta on. Niin ja kun vertaa raakakakun ja teollisen kääretortun raaka-aineita…

Mikkonen tosin toteaa, että esimerkkinä käyttämääni Foodinin kakkua vähemmillä kaloreilla pääsee raakakakuissakin helposti; Foodinin kakussa kun on käytetty agavea (aika prosessoitua tavaraa sitäpaitsi) sekä kookossokeria (sisältää kaloreita siinä missä sakkaroosi). ”Raakakakun voisi koostaa huomattavasti vähemmilläkin kaloreilla. Esimerkiksi oma suosikkini, kirjastani löytyvä Mustikkaunelmakakku, sisältää makeuden puolesta vaan kolme taatelia (pohjamassassa) ja muutaman banaanin, mustikoita ja ruokalusikallisen kotimaista luomuhunajaa” Mikkonen havainnollistaa.

En halua syyllistää ketään siitä, millä sitä haluaa itseään hemmotella, mutta halusin avata raakakakkujen ja vehnä-sokerikakkujen eroa, kun sitä nyt vartavasten minulta kysyttiin. Elävä ravinto ja kuollut ravinto. Siinä homma vähän kärjistettynä.

Raakakkuja saa monista paikoista Helsingissä, mutta kyllä muualtakin. Esimerkiksi Tammelan torilla Tampereella on ilahduttanut ihana raakakakkuvaunu Bööna ja Tampereen Ruohonjuuren kahvilasta sain aivan taivaallisen raaka-Snickersin. Muita raakakakkukokemuksia Helsingin ulkopuolelta minulla ei henkilökohtaisesti ole, mutta auttakee te ja listatkaa ihmeessä muita paikkoja Suomessa, missä on hyvät raakakakut. Lähden sitten kesällä rundaamaan Suomea ja testaamaan paikkoja. 😉
7 kommenttia Jätä kommentti

Kommentit

Hei Nora ja kiitos kirjoituksestasi! Oli kiva lukea se näin aamutuimaan heti raakakakun jälkeisen illan jatkeeksi. Itse ohjaan raakakakkuworkshoppeja ja juuri eilen asiakkaiden kanssa keskustelimme näistä kaloriasioistakin. Rasvaahan löytyy, mutta hyviä. Henk. Koht. Olen sitä mieltä, että raakakakun keksijälle tulisi antaa mitali. Mikä ihana idea! <3 Itse vietän päiväni hyvinkin pitkälle raakakakkujen kyllästämänä ja paluuta perinteiseen herkutteluun tuskin enää koskaan tulee. Kuten kirjoititkin, miksi herkuttelun pitäisi yhdistyä epäterveellisyyden kanssa, etenkin kun sanalla voit ravita itseäsi. Ikäänkuin siinä ohessa. 😉 Toki kohtuus kaikessa. Tervetuloa maistelemaan GreenStreetin kakkusia Kallioon Helsinginkatu 16. Luovatila Rupla avasi ovensa virallisesti eilen. Huippua loppuviikkoa ja kiitos vielä mielenkiintoisesta blogistasi! Toivottavasti nähdään pian herkkujen ääressä! 🙂

Korjaus ensimmäiseen lauseeseeni: ”Raakakakkujen täyteisen illan jatkeeksi..” 😉

Moro!

Raakakakkuja on kyllä niin moneen lähtöön, että yhdellä maistamisella tulee hyvin yksipuoleinen näkemys. Mutta jos tahtoo tajunnan räjäyttävää kakkua Tampereella niin Pikku Paratiisi kahvila kauppahallin takana tarjoaa after eight kakkua. Minttuista suklaanmakua kerroksittain vaniljaisen maun kanssa. Vie puhekyvyn kun on niin hyvää.

Ainiin, siis suosittelen, jos ei tullut selväksi 😉

Pieni pilkunviilaajanilli täällä hei. Raakakakku, jonka ainesosat on jauhettu, puristettu, kuivattu tai soseutettu, ei välttämättä ole yhtään sen elävämpää ravintoa kuin peruspullakaan. Ymmärrän kyllä, että raakaleivonnaisen ravintosisältö on huomattavasti parempi kuin perinteisen leipomuksen, mutta että elävämpi. Eikä kypsentämätön ruoka tarkoita välttämättä sitä, että kaikki ravintoaineet olisivat paremmin elimistön käytettävissä. Joskus kypsennetty on se parempi vaihtoehto, mutta sen varmaan jo tiesitkin.

Maistamistani raakaleivonnaisista osa on ollut loistavia jo toiset ei niin hyviä (mm. lainaamassasi teksissä mainitun rasvakalvon kitalakeen saa aikaan myös huonoja raakaleivonnaisia syömällä…) mutta kyllä ne kaikki voittaisivat esim tuon Fazerin Taikayö-kakun. Päältäpäin ihan syötävän näköinen, mutta varmaan jo ensihaukun jälkeen valittelisin ylimakeutta ja esanssisuutta.

Jyväskylän Säde -kahvilasta Kauppakadulta saa muun muassa herkullisia pätkiksen makuisia pitkiksiä ja muitakin raakaherkkuja. Suosittelen ! 🙂

Turussa parhaat raakakakut sekä herkulliset salaatit ja smoothiet saa Puresta Eerikinkadulta.

Söin eilen aivan taivaallisen hyvää banaani-kookos raakakakkua Turussa, Gaggui kaffelassa. Suosittelen!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Leave the field below empty!


Jos sinulla ei ole tunnusta, voit rekisteröidä sellaisen täällä.