Menu

Illuusio valinnanvapaudesta

Ehkä se oli Naomi Kleinin No Logossa, esimerkki siitä, kuinka Benetton loi menestyksensä. Ensin perustettiin Benetton liikkeitä, jonka jälkeen omistajat perustivat näennäisiä kilpailijoita, Benetton liikkeiden kanssa samoille nurkille, ja kaupunkilaisten rahat virtasivat kaikki yhteen laariin, vaikka kuluttajilla oli kuvitelma, että kaupungissa on monia eri merkkejä myynnissä. Elintarvikepuolella kytkökset ovat kiinnostava juttu ja olen pariinkin otteeseen linkannut erilaisiin kytköskarttoihin FB-ryhmässä. Tässä on yksi sen verran nätisti tehty, että saakoot oikein postauksen.

Suurin osa näistä brändeistä löytyy Yhdysvaltain markkinoilta, mutta on tuolla seassa joitakin tuttujakin.

big food companies

Lähde: comparisons.financesonline.com

Olisi kiinnostavaa nähdä vastaava graafi Euroopassa myytävistä elintarvikkeista. Muita esimerkkejä toki löytyy: esimerkiksi S-ryhmä omistaa Prismat, S-marketit, Kodin Terrat, Sokokset, S-Pankit, ABC:t, Amarillot, Rossot jne. Nämä nyt ovat aika ilmeisiä. Ei niin ilmeinen esimerkki on H&M, joka omistaa pelkästään Helsingissä Aleksilla kuusi kauppaa, mm. Monkin, Weekdayn, COS:in. Kosmetiikkapuolella kuluttajien eurot satavat helposti yhteen laariin: L´Oréalille. Lancôme, Giorgio Armani, Yves Saint Laurent Beauté, Biotherm, Kiehl’s, Ralph Lauren, Shu Uemura, Cacharel, Helena Rubinstein, Clarisonic, Diesel, Viktor&Rolf, Yue Sai, Maison Martin Margiela, Urban Decay, Guy Laroche, Paloma Picasso, Vichy , La Roche-Posay , SkinCeuticals, Roger&Gallet, Sanoflore, Garnier, Maybelline New York, Softsheen.Carson, Essie, The Body Shop, Kérastase, Redken, Matrix, Pureology, Shu Uemura Art of Hair, Mizani, Essie, CARITA, Decleor — L´Oréalin kaikki tyynni.

Kun ostaa tuotteet mahdollisimman harvojen välikäsien kautta, mahdollisimman läheltä tuottajaa, tietää, ketä ostopäätöksellään tukee ja että tekijäporraskin saa työstään jotakin. Onneksi torikausi alkaa taas vähitellen Suomessakin, ja ruokansa voi ostaa torilta. Ei brändejä, ei mainoslauseita, ainoastaan ruokaa ruokana.

2 kommenttia Jätä kommentti

Kommentit

Hei, jälleen hyvällä tavalla herättelevää asiaa! 🙂 oma kysymykseni ei liity suoraan tähän aiheeseen, mutta törmäsin ekokaupassa irish mossiin, jota suositeltiin pakkauksen kyljessä mm. raakakakkujenkin valmistamiseen. Satutko tietämään onko tuolla levällä itsessään samantyyppisiä karsinogeenisia vaikutuksia kuin siitä valmistettavalla karrageeni-lisäaineella?

Tähän en osaa sanoa mitään, kun en ole irish mossiin tutustunut. Pitää ottaa selvää, palaan sitten asiaan, kun olen sivistänyt itseäni!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Leave the field below empty!


Jos sinulla ei ole tunnusta, voit rekisteröidä sellaisen täällä.