Menu
Lue lisää

Testaan blogissani erilaisia tuotteita ja palveluita. Näistä testituotteista en maksa. Kaikki tämän postauksen tuotteet eivät välttämättä ole testattavaksi saatuja, osan olen saattanut myös ostaa itse.

Lifefood: raakaruokaa pieteetillä

Enpäs ollut ennen viime viikon Lifefood-tehdasvisiittiä tullut ajatelleeksi, kuinka paljon haastavampaa on tuottaa raakaruokaa, kuin perinteisiä elintarvikkeita. Vaikka olen kirjoittanut raakaruoasta usein ja aiheeseen jonkin verran tutustunut, ei raakaruoan tehdastuotantoon tutustuminen ole aikaisemmin ollut agendallani.

Raakaruoka tarkoittaa, ettei ruokaa kuumenneta yli 40 asteen. Tehdasmiljöössä olennaista on äärimmäinen hygienia, koska pöpöistä ei pääse eroon kuumentamalla. Etenkin flunssa-aaltojen aikaan raakaruokatehtaalla on kriittiset paikat: Lifefoodille ei voi mennä töihin nuhaisena. Meidän vierailijoidenkin piti täyttää paperi toisensa jälkeen vakuuttaaksemme, että olemme terveitä kuin pukit.

Kuten oma ja Ekolon Insta-tili aikaisemmin raportoivat, vietin viime viikolla muutaman päivän Prahassa raakaruokapioneeri Lifefoodin kutsumana. Kyseessä oli vähän samanlainen keikka kuin elokuussa Itävaltaan, ehkä muistat Planet Pure -reissun? Ideana oli tutustua Ekolon maahantuoman tuotesarjan taustoihin ja kertoa brändistä teille. Tässäpä siis raportti!

kc-praha1

Tällä kertaa mukanani matkasi Doritin sijaan valokuvaajan roolissa Ekolon myyjänä työskentelevä Peter (kuvassa oikealla), sekä Ekolon perustaja Lena (keskellä). Vietimme nelipäiväisestä reissustamme pari päivää Euroopan raakaruoan pioneerin, Lifefoodin järjestämillä raakaruokafestivaaleilla ja pari päivää meni tutustuessa Prahan raakaruoka- ja vegaaniskeneen, sekä Lifefoodin tehtaaseen.

Ensinnäkin: myönnetään, olen elänyt vähän tynnyrissä, mitä tulee Prahaan vegaaninäkökulmasta. En ole tiennyt siitä mitään — mikä ei ehkä sinänsä ole ihme, etten ole vegaani, mutta jotenkin kuitenkin tuntuu, että sivistyneen ihmisen olisi pitänyt tietää tästä Berliinin kaltaisesta vegeruokakeitaasta jotakin.

Sekä vegaani- että raakaruoka ovat Prahassa iso juttu, paikallisten, haastattelemieni raakaruokaravintoloitsijen mukaan jopa isompi tai ainakin “aidompi” juttu kuin Berliinissä. (Tai sitten vaan väittivät niin, halutessaan vetää kotiinpäin.) Mutta kyllä sen katukuvassakin aistii: vegaanius ja raakahommat ovat Prahassa yleinen ruokatrendi. Prahassa raakaruoka kiinnostaa ei vain hipstereitä, vaan myös keski-ikäisiä ja ihan perusjamppoja, jotka haluavat hyvää ja terveellistä ruokaa. Raw Fest -festivaaleillakin oli kaikenlaista jengiä, vaikkakin eniten hyvin tiedostavan oloisia kolmekymppisiä.

kc-praha7

kc-praha8

kc-praha13

kc-praha14

kc.rawfest1

kc-praha16

kc.rawfest2

kc-praha17

kc-praha21

kc-praha22

kc-rawfest3     kc-praha12

Prahan Raw Fest oli historian kolmas laatuaan, ja festivaalin järjestäjänä toimii Lifefood, jonka kutsumana olimme reissussa. Raw Fest järjestetään Vltava-joessa sijaitsevalla saarella, Prahan keskellä vihreällä keitaalla, joka on melkolailla täydellinen paikka mille tahansa festivaaleille. Raw Fest piti sisällään paljon luentoja, kokkailua ja joogaa sen lisäksi, että alueella esittäytyi montakymmentä raakaruokaan, veganismiin ja ekologiseen elämäntyyliin liittyvää yritystä.

kc-praha3

Lifefood on Ekolon maahantuomista brändeistä vanhimpia ja Ekolon perustajalle Lenalle erityisen rakas, koska firman taustalla on tyyppejä, jotka tekevät hommaa suurella sydämellä. Haastattelin Lifefoodin perustajaa Tereza Havrlandováa (kuvassa yllä) pariin otteeseen ja olin otettu siitä sisusta, jolla mimmi on firmansa maailmaan runnonut.  Nainen perusti Lifefoodin vuonna 2006, saatuaan kipinän raakaruokaan lomamatkallaan Yhdysvalloissa. Takaisin Eurooppaan palattuaan Terezaa ihmetytti, kun Euroopassa ei saanut sellaisia herkkuja, joihin hän oli jenkkireissullaan tutustunut. Alkoi omassa keittiössä kokkailu, patukkojen ja välipalapalleroiden kehittely, joka johti Lifefood-yrityksen ensimmäisen tuotteen syntyyn: raakanutellasta tuli hitti, jonka myötä Lifefood alkoi tuottaa myös patukoita ja kuuluisia raakakräkkereitään.

Tereza kertoi, kuinka yrityksen ensimmäiset vuodet olivat tosi vaikeita: kaikki säästöt menivät, oli kymmenientuhansien laina, alaisia, joille oli vaikea saada raavittua palkka kasaan ja todella vaikeat tulevaisuudennäkymät. Tereza uskoi silti visioonsa ja tiesi, että raakaruoan aika on ihan ovella ja niin homma “räjähtikin” käsiin eräiden luomumessujen myötä, kun ekat isot asiakkaat löysivät Lifefoodin tuotteet.

kc-lifefood1

kc-lifefood2

kc-lifefood4

Kuunnellessani Lifefoodin tarinaa auringon paisteessa, tsekkiläisellä niityllä,  ymmärsin, että yrityksessä on tosi paljon samaa kuin Mádarassa ja sen perustajissa: nuori, karismaattinen ja intohimoinen nainen, jolla on visio, johon kukaan ei oikein osaa yhtyä tai uskoa.  Firma on saman ikäinenkin kuin Mádara: tänä vuonna tulee täyteen 10 vuotta. Ja kas, Lifefood porskuttaa tänä päivänä ihan omin voimin, hyvää tulosta tehden ja kovalla höyryllä, työllistäen parhaillaan yli 150  työntekijää ja myydem tuotteitaan yli 30 maassa.

Lifefood valmistaa raakaruokaa, joka käytännössä tarkoittaa kräkkereitä, patukoita, raakapalloja, tahnoja, suklaita, proteiinijauheita, chipsejä, keksejä jne. Itselleni ennestään olivat tuttuja Lifefoodin patukat, kräkkerit, raakapallot ja proteiinijauheet. Etenkin viimeksimainitut ovat mieleeni, koska sarjan proteiinijauheiden maku on oikeasti hyvä (toisin kuin suurimmassa osassa, joita olen vuosien mittaan testaillut).  Tuoteperheessä on suklaa-, vanilja- ja marjavaihtoehto, joita kaikkia käytän arjessani melkein päivittäin. Lifefoodin protskujauheet ovat mainioita paitsi maun puolesta, myös siksi, että tuotteissa on käytetty eri kasviproteiineja monipuolisesti. Proteiinijauheet pohjautuvat siemeniin, jonka myötä ne ovat helposti sulavia. Yleensä vegaaniproteiini valmistetaan palkokasvien proteiinista, joka saattaa ärsyttää vatsaa.

kc-praha11

kc-peter

Oli kätevää reissata kehonrakennusta harrastavan Peterin kanssa, jolta utelin proteiinitietoutta joka välissä. Peter on vegaani ja elävä todiste siitä, että vegaaniruokavaliolla elävä voi näyttää lihaksikkaalta ja hyvältä, ilman eläinproteiinin tankkaamista. Peter totesi, että Lifefoodin proteiinijauheissa on vähemmän proteiinia kuin verrokkituotteissa, mutta sitten funtsimme, että ehkä se proteiinin tankkaaminen ei ole tavalliselle kuluttajalle niin olennaista kuitenkaan.

Itse olen ainakin kuluneen vuoden aikana tajunnut, että en tarvitse niin paljon proteiinia, kuin mihin usein treenipiireissä ihmisiä ohjataan. Personal trainerini Riina on samaa mieltä: liika proteiini alkaa muuttua kehossa rasvaksi ja harva tajuaa, että saa päivässä aivan liian paljon protskua todelliseen tarpeeseen nähden. Sitten ihmetellään, kun ei tule tuloksia kovasta duunista huolimatta. Olisi kiva jos ruokaan suhtauduttaisi kaiken kaikkiaan enemmän kokonaisuutena kuin yksittäisinä komponentteina.

kc-lifebar

Proteiinista puheen ollen: Lifefoodilla on valikoimissaan myös proteiinipatukoita, vaikka suurin osa patukkavalikoimasta onkin erilaisia pähkinä-marja-hedelmä -patukoita ilman prodelisää. Olen testannut kaikki Ekolon myymät Lifefood-patukat (tietenkin!) ja rehellisyyden nimissä on todettava, etten pidä kaikista, mutta onneksi on mistä valita! Suosikkejani ovat mustikka, kirsikka, suklainen proteiinipatukka ja parapähkinä. Laukussa on yleensä ainakin yksi, ovat käteviä paitsi oman, myös lasten kauppareissukiukkukohtausten taltuttamiseen.

carrot-crackers-1-b2529769Lifefoodin kräkkereihin olen puolestaan tutustunut vasta hiljattain. Tämä johtuu pääasiassa niiden kovasta hinnasta: Ekolon hyllyssä 90 gramman paketti maksaa melkein kuusi euroa. Aika kova hinta pienestä paketista näkkäreitä!

On harmillista, kuinka paljon hinta vaikuttaa ruokakaupassa ostopäätöksiin, mutta onhan se ymmärrettävää. Juuri hintasyistä oli kiinnostavaa päästä tutustumaan tehtaaseen, jossa tuotteet valmistetaan. Se auttoi ymmärtämään vähän sitä, mistä hinta muodostuu (vaikkakin Lifefoodin tapauksessa oman osansa tekevät jo raaka-aineet, jotka ovat kaikki luomulaatuisia).

Lifefoodin kräkkereistä oma suosikkini on ehdottomasti sarjan bestseller; pellava-porkkana -kräkkerit, joita olen reissumme jälkeen raaskinut ostaa, koska nyt tiedän, mistä hinta muodostuu: käsityöstä.

kc-lifefood6

kc-lifefood11

Lifefoodin tehtailla tajusin, että tuotanto on yllättävän isoksi osaksi ihmisten tekemää. Koneita ei itse asiassa käytetä kuin raaka-aineiden ja kräkkereiden kuivattamiseen. Esimerkiksi ylemmän kuvan porkkanakräkkereiden massa levitetään isoille kuivatuspelleille käsin (kuvassa) ja myös reunat huolitellaan käsin —  jopa kräkkereiden keskisauma vedetään vapaalla kädellä! Vaatii kuulemma aika monen satsin harjoittelun, ennen kuin alkaa tulla suoria reunoja ja saumoja. Sen uskon.

kc-lifefood71

Kiersimme tehtaalla eri tuotantotilat ja tutustuimme monien Lifefood-tuotteiden valmistukseen. Huone, jossa kaikki tehtaan työntekijät mieluiten viettäisivät päivänsä on suklaahuone. Meidät otti vastaan huumaava tuoksu, jossa todellakin voisin viettää työviikkoni helposti. En ole suuremmalti Lifefood-suklaiden ystävä, koska ne maistuvat suuhuni liian karvaalle, mutta uutuusmaku sitruuna-baobab oli aivan ihana! Toivottavasti sitä saadaan pian Ekolonkin hyllyyn. Muistan varmaan ikäni sen tuoksucocktailin, joka kyseisen suklaan valmistusprosessin aikana huoneessa leijaili. Suorastaan huumaava!

kc-lifefood9

kc-lifefood8

Lifefood-tehtaan kaikissa huoneissa oli lumoava tuoksumaailma. Mietin, kuinka onnellisia ihmiset ihan tavan tehdasympäristöissä olisivatkaan, jos vaan tuoksut olisivat tätä luokkaa? Tuskin ketään ainakaan varsinaisesti haittaisi työskennellä esimerkiksi sitruunan ja suklaan tuoksusekoituksessa.

kc-lifefood.about

Arvostan Lifefoodin arvomaailmaa paljon: tuotanto on eettistä ja kaikki raaka-aineet (muutamia yrttejä lukuunottamatta) ovat sekä raakoja, vegaanisia että luomuja. Mikä itseni yllätti täysin oli fakta, jonka Tereza kertoi pähkinöistä: kun kuluttaja ostaa kaupasta esimerkiksi pussillisen cashew-pähkinöitä, eivät ne yleensä ole raakoja. Pähkinät käsitellään yleensä 200 asteessa, jonka myötä monet tehoaineet tuhoutuvat. Tästä ei kerrota mitään pakkauksen kyljessä! Kun siis tavoitteena on valmistaa/nauttia raakaruokaa, varmista kaupasta, että saat todella raakaa tavaraa. Juuri raaka-ainden osalta ja käsityön ansiosta Lifefoodin tuotteet ovat kalliimpia kuin monet kilpailijansa ja se on ehkä suomalaisellekin kuluttajalle kynnyskysymys. Ainakin minä olen ihmetellyt hintojaan, etenkin kräkkereiden osalta.

kc-praha15

Juttelimme Lenan ja Peterin kanssa neljän päivän aikana paljon siitä, mitä ruoka meille merkitsee. He ovat molemmat vegaaneja, minä ehkä matkalla sinne suuntaan, vaikka en kyllä koskaan tule ajattelemaan, että esimerkiksi hunajan käyttäminen olisi millään tavalla epäeettistä. Eläinten tehotuottaminen on tietenkin kamalaa, enkä ymmärrä sitä asemaa, johon ihminen on itsensä asettanut, eläinten ja luonnon yläpuolelle. Me kun emme olisi itsekään täällä — riistämässä muita — ilman luontoa ja sen antimia.

Se mitä vilpittömästi toivon, on kuluttajien massaherääminen siihen ajatukseen, lihan syömistä on pakko vähentää dramaattisesti. Kaksipäiväisillä vegaanifestareilla oli tarjolla sellaisia ruokaherkkuja, ettei yksikään lihansyöjä salettiin olisi kaivannut eläinkunnan edustajaa annokseensa.  Ongelma lihan osalta lienee isoksi osaksi tottumus ja mukavuudenhalu, mutta myös se hullu treenitrendi, jossa olennaisinta on kasvattaa lihasmassaa. Peter lienee todiste siitä, että hommassa voi onnistua ilman eläinproteiinia ihan hyvin, kannattaa hakea häneltä vinkkejä Ekolon tiskin takaa.

kc-praha10

Minä en ole vegaani, enkä usko sellaiseksi koskaan ryhtyväni, mutta syy ei ole siinä, ettäkö rakastaisin lihaa — ei suinkaan — vaan kyse on enemmän siitä, etten näe hunajatuotteiden tai oikeasti vapaana tepastelleiden kanojen munien käytössä mitään eettistä ongelmaa. Eettisyys, terveellisyys ja myös ekologisuus sen sijaan on minulle tärkeää ja sen mukaan koitan ruokavalintojani tehdä. Siksi on ollut ilo päästä Ekolo-yhteistyön myötä tutustumaan ruoantuotannon taustoihin ja ymmärtää taas vähän paremmin, mistä oma ruokani tulee, mistä sen hinta muodostuu ja kuka kuka ruokani valmistaa. Kiitos Ekolo ja Lifefood, että pääsin mukaan!

Kuvat: Peter Linden

***

Ekolon kesäkuun kampanjatuotteet (kaikki -20%) ovat:

Ei kommentteja Jätä kommentti

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Jos sinulla ei ole tunnusta, voit rekisteröidä sellaisen täällä.