Termit haltuun: luomu, biodynaaminen ja alkuviini

Elintarvikkeissa tarvitsee olla tuoteselosteet, alkoholituotteissa ei. Molemmat päätyvät suun kautta vatsalaukkuun, mutta vain elintarvikkeiden sisällöstä meille kerrotaan. Onhan se nyt aika pimeetä, ettei alkoholia lasketa elintarvikkeiden piiriin. Ovat lobbarit onnistuneet hommassaan.

Lainsäädäntö ei vaadi alkoholiin tuoteselostetta, minusta se olisi kuluttajan oikeus. Alkoholituote voi olla yhtä keinotekoinen tuote kuin limsa (kirjoitin aiheesta marraskuussa 2013), otetaan esimerkiksi vaikka keinomakeuttajat: oluissa, siidereissä ja likööreissä — joissa keinomakeuttajia todennäköisimmin käytetään — voi olla seuraavia aineita:

• Asesulfaami K E950
• Aspartaami E951
• Aspartaami-asesulfaamisuola E962
• Neohesperidiini DC E959
• Neotaami E961
• Sakariini ja sen Na-, K- ja Ca-suolat E954
• Stevioliglykosidit E960
• Sukraloosi E955

Tilanne on aika outo ja vaikuttaa omalla kohdallani siihen, että haluan suosia viinejä, joiden tiedän olevan niin luonnollisia kuin mahdollista. Jos kerran en voi saada tietää, mitä viini sisältää, haluan viinin, josta tiedän, mitä se ei sisällä.

Luomulaatuinen, biodynaaminen tai alkuviini ovat kaikki hyviä vaihtoehtoja. Näitä suosittelen paitsi lisäaine- ja torjunta-aineilta välttymisen, etenkin ympäristönäkökulmasta. Kemiallisten aineiden käyttö viininviljelyssä vähentää/tuhoaa rypäleiden omia hiivakantoja ja tuhoaa maaperän omaa eliöstöä ja näin maa köyhtyy.

Osallistuin pari viikkoa takaperin Vindirektin infotilaisuuteen, jossa paitsi maistelimme viinejä, käsittelimme sitä, mitä eri viinitermit oikeastaan tarkoittavat. Päätin laatia teille pienen sanakirjan! Tämän avulla ymmärrät ehkä vähän paremmin, mistä minkäkin termin kohdalla on kyse. Sellainen huomio kuitenkin, että kaikki viinitalot eivät ole hankkineet sertifikaatteja. Alkostakin saattaa siis löytyä vaikkapa luomuviini, jolla ei ole luomumerkkiä. Tämä johtuu siitä, että mikäli brändi sitoutuu sertifikaattiin ja esimerkiksi sääolosuhteet ovat jonakin vuonna surkeat, saatetaan tilalla haluta turvautua sadon säästämiseksi aineisiin, joita ei luomussa sallita.

LUOMUVIINI

Luomutuotannossa ei saa käyttää keinolannoitteita, synteettisiä kemikaaleja (esim. homeenestoaineita) tai myrkyllisiä torjunta-aineita. Maaperää hoidetaan luonnonmukaisesti ja rikkakasveja kitketään usein mekaanisin menetelmin. Rikkaruohojen ja tuholaisten torjumiseen voidaan myös käyttää luonnollisia niksejä, kuten tiettyjä kasveja tai hyönteisiä (esim. leppäkerttuja). Myös luomuasetuksissa sallittuja luonnollisia aineita, kuten kasviöljyjä tai mikro-organismeja, voidaan käyttää.

Luomuviineissä sallitaan tiettyjä säilöntäaineita, näitä on parisenkymmentä. Luomussa sallittuja lisäaineita ei saa käyttää tuotteissa yhtä isoja määriä kuin tavanomaisessa viinissä

Luomuviineissä on rajoitettu mm. lämpökäsittelyä, sekä suodatuksen, hiivan ja kirkastusaineiden (lisää edempänä tekstissä) käyttöä.

Luomuviinin viljelyssä viiniköynnösten lomaan kylvetään muita kasveja ja yrttejä ja viinitarhan ympärille istutetaan pensaita ja puita. Monipuolinen kasvusto hoitaa maaperää, takaa hyönteisten läsnäolon, suojaa eroosiolta ja maan ravinnehävikiltä. Samalla sidotaan maahan typpeä ja hiiltä, mikä puolestaan hidastaa ilmastonmuutosta.

Luomumerkin omaavan tuotteen maatalousperäisistä ainesosista vähintään 95 % tulee olla luonnonmukaisesti tuotettuja.

BIODYNAAMINEN VIINI

Biodynaamisen voisi määritellä vaikkapa näin: luomumpaa kuin luomu. Biodynaamisessa tuotannossa pätee kaikki, mikä luomutuotannossakin, mutta luomussa sallittuja, luonnollisia torjunta-aineita ei saa käyttää. Juuri tuholaistorjunta on biodynaamisen viinin valmistuksessa haastavinta. Rikkaruohot on kitkettävä mekaanisesti tai eläinten avulla. Talvella homman hoitavat esimerkiksi lampaat, mutta kesällä niitä ei voi päästää köynnösten lähelle, koska ne söisivät ne!

Biodynaamisuudessa pyritään etsimään syy ongelmaan ja saamaan ekosysteemi hoitamaan itse itsensä jo ennalta (preventive agriculture). Biodynaamisessa viljelyssä pyritään parantamaan maan elinvoimaa biodynaamisin, homeopaattisin valmistein, jotka ylläpitävät maan terveyttä takaamalla hyvät oltavat mikrobeille, madoille, punkeille, bakteereille ja erilaisille kasveille, koska kaikella on merkitystä maaperän laadun kannalta.

Sekä luomu että biodynaamisuus on ympäristön kannalta hyvä valinta. Valitseepa kuluttaja kumman tahansa, voi olla varma, ettei luontoon päädy jäämiä synteettisistä kemikaaleista tai torjunta-aineista, kasvi- tai sienimyrkkyjä tai keinolannoitteita. Minulle tärkeää on myös eettisyys: on aika kiva tietää, ettei tilan työntekijöiden tarvitse hengitellä kemikaalihuuruja töitä tehdessään. Luomu- ja biodynaaminen tuotanto edistää koko paikallisen yhteisön tervyttä.

Kun valitset luomu- tai biodynaamisen viinin, voit olla varma, että:

• Vesistöt eivät saastu synteettisistä kemikaaleista
• Suojelet metsiä etkä edistä eroosiota
• Autat maaperää pysymään terveenä ja elinvoimaisena
• Pienennät hiilijalanjälkeäsi, mikäli valitset luomuviinin tavanomaisen sijaan
• Ylläpidät viinitilan työntekijöiden terveyttä

ALKUVIINI (naturalviinit)

Mikä sitten on alkuviini, joka ainakin pääkaupunkiseudun hipsterravintoloissa on kovassa nosteessa? No alkuviinit ovat anarkiaa! Niistä ei ole poistettu, eikä niihin ole lisätty mitään. Niillä ei ole sertifikaatteja. Alkuviinien tuottajat ovat pieniä toimijoita, joille sertifikaattien vaatima panostus on taloudellisesti mahdoton. Alkuviinit saattavat olla aivan kreisin makuisia ja itse tykkään pyytää ravintolassa tarjoilijaa tuomaan oman valintansa mukaista alkuviiniä, koska tykkään testailla hullujakin makuja.

Alkuviinin valmistuksessa  luomurypäleiden käymisprosessia ei nopeuteta (esim. teollisella hiivalla tai lisätyllä sokerilla). Rypäleen kuoren hiiva riittää. Rikkiä käytetään niin vähän kuin mahdollista, eikä viiniä suodateta. Se mikä selkeimmin erottaa alkuviinin edellisistä on, ettei alkuviinejä koskaan kirkasteta. Kirkastaminen poistaa viinin luonnollisen sameuden ja tekee siitä ”salonkikelpoisen näköistä”. Kirkastamiseen on perinteisesti käytetty esimerkiksi gelatiinia tai kananmunaa, alkuviinejä ei kirkasteta.

Alkuviinien hinta on on yleensä keskivertoa tyyriimpi, koska koko prosessi on käsityötä.

VEGAANINEN VIINI

Vaikka eläinperäiset aineet on suodatettu pois lopullisesta viinistä, voidaan niitä silti käyttää viinin valmistusvaiheessa. Mainitun kananmunan ja  liivatteen lisäksi viinin kirkastamiseen voidaan käyttää maitoperäistä kaseiinia. Joskus muinoin käytettiin härän verta, mutta tämä on onneksi nykyään kielletty.

Allergeenien eli kananmunan, maidon ja kalan osalta Suomessa pitää olla maininta viinipullon kyljessä, mutta muuta eläinperäistä ei tarvitse mainita.

Se, onko viini vegaaninen vai ei, ei välttämättä selviä pullosta itsestään. Esimerkiksi postauksen nostokuvan  Moshi Moshi -viinin etiketissä on ORGANIC-logo, muttei VEGAN-logoa, vaikka tuote vegaaninen onkin. Alko on onneksi ottanut käyttöönsä hyllynreunamerkinnät, jotka valaisevat asiaa.

Maistelimme Vindirektin tastingissä läpi monta viiniä, joista ensimmäinen suosikkini oli biodynaaminen, suodattamaton Mainklang Graupert Grauburgunder 2016.  Aivan hurmaava, vegaaninen, aika villin makuinen viini. Toinen minun makuuni oli Jean Biecher Moshi Moshi 2017,  joka sopii mainiosti japanilaisen, aasialaisen tai thairuokan kaveriksi. Pullokin on niin söötti, että tämä on mainio lahjaviini myös. Luomulaatuinen vegaaniviini, raikas ja hedelmäinen. Ihana!

Kannattaa olla tiedostava kuluttaja viinikaupoillakin ja jos olet seikkailunhaluinen, tutustu ehdottomasti alkuviineihin. Niiden parista löytää makuja, joita en ainakaan itse ole kokenut aikaisemmin missään!

Toivottavasti tästä pienestä sanakirjasta oli apua.

Psst… Postausta ei saa kommentoida, koska alkoholilainsäädäntö.