Menu

Kolumni: Vanhalla Volvolla Eurooppaan – ekoteko vai hipsterisymboliikkaa?

Lentämisestä aiheutuvat päästöt ovat saaneet ekologiseen elämäntapaan pyrkivät, ilmastoahdistuneet etsimään uusia tapoja matkustaa. Greta Thunberg – Fridays For Future -ilmastoliikkeen perustaja ja kuuluisa ilmastoaktivisti – boikotoi lentämistä ja onkin matkannut Ruotsista junalla ilmastomielenosoituksiin ympäri Eurooppaa ja purjehti yli Atlantin YK:n pääsihteerin New Yorkissa isännöimään ilmastohuippukokoukseen. Ruotsissa lentohäpeää pidetään merkittävänä syynä lentomatkaajien vähentymiseen, mutta vastaavaa ilmiötä ei ole vielä havaittavissa Suomessa. Meillä lentäen matkustavien määrä vain kasvaa. Suomen maalla matkustavien skene kulminoituu reilun 15 000:nen käyttäjän Maata pitkin matkustavat Facebook-ryhmään, jossa jaetaan vinkkejä matkan taittamiseksi maateitse. 

Kesän kuluessa päässäni muhi ajatus elokuusta Euroopassa. Kuun viimeisenä viikonloppuna edustaisin Berliinissä Ilmastoveivi2019 –kampanjaamme liittopresidentin kesäjuhlissa, mutta aikatauluni sallisi minun lähteä matkaan jo kuun alusta. Matkaa sen yksityiskohtaisemmin suunnittelematta otin alleni perheemme vanhan Volvon, lentää en halunnut. Volvon, jonka isäni ajoi Suomeen vuonna -90 toimittuaan Israelissa rauhanturvaajana. Läpi lapsuuteni ja nuoruuteni on Volvomme kuljettanut minua ja viisihenkistä perhettäni turvallisesti ympäri Suomen mökeille ja mummoloihin, muuttohommiin ja mihin milloinkin. Elokuinen seikkailuni kulkisi reittiä Turku-Tukholma-Kööpenhamina-Groningen-Amsterdam–Berliini ja Berliinistä Baltian kautta takaisin Suomeen. Mutta voiko vanhan auton valitsemista menopeliksi pitää ekotekona, vaikkei ilmaan tarvitse nousta? Tämän selvittämiseksi päätin laskea matkani hiilijalanjäljen ja verrata sitä vastaavan matkan lentopäästöihin. 

Aikani eri laskureita googlailtuani, vertailtuani ja luotettavuutta arvioituani päädyin laskemaan autolla kulkemani reitin päästöt Carbon Footprint:in laskurilla verraten niitä sitten saman laskurin vastaavalle matkalle antamiin lentopäästöihin. Suora lento Helsingistä Amsterdamiin, sieltä Berliiniin ja takaisin Helsinkiin aiheuttaisi laskurin mukaan ” 0.41 metric tons of CO2e” eli 410 kilogrammaa kasvihuonepäästöjä. Volvon tiedot täytin järjestelmän salliman yksityiskohtaisuuden puitteissa ja sain ajamilleni 3640 kilometrille lukemaksi ”0.70 metric tons of CO2e”, kun lukema jaetaan kanssamatkustajieni kesken ja lisätään lauttamatkat jää yhteenlasketuiksi kasvihuonepäästöikseni 407kg.

Laivoista aiheutuneet päästöt perustuvat VTT:n Lipasto -tietokannan lukujen perusteella tekemiini laskelmiin.  Matkastani vanhalla autolla Helsingistä Amsterdamiin ja Berliinin kautta takaisin Helsinkiin jätti minulle laskelmieni mukaan siis lähes yhtä paljon kompensoitavaa lentoihin verrattuna, vaikka kanssamatkustajat taittoivat taipaleesta kanssani suurimman osan. Maata pitkin subjektiivisen symbolisella Volvollamme matkustaen en siis onnistunut juurikaan pienentämään seikkailuni aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Ilmastointia vailla olevassa Volvossa nukkuminen, ajaminen sekä jokainen ohi vilahtanut lehmä, lammas ja päiväunet laivan kokolattiamatolla trubaduurin covereita kuunnellessa tekivät matkasta kuitenkin ainutlaatuisen seikkailun. 

Maata pitkin matkustamisen valitseminen lentämisen sijaan on suotavaa paitsi lentoliikenteen aiheuttamien nykyisten päästöjen vuoksi, myös lentoalan erittäin nopea kasvu huomioon ottaen. Päästöjen on ennustettu kasvavan jopa 2,7 miljardiin hiilidioksiditonniin nykyisestä 0,9:stä miljardista tonnista. Tällainen kasvu olisi täysi katastrofi planeettamme kantokyvyn kannalta, sillä ilmastotutkijoiden linjauksen mukaan ihmiskunnan hiilidioksidipäästöt saavat 1,5 lämpenemisastetta kunnioittavassa maailmassa olla vuonna 2050 yhteensä enintään 6 miljardia tonnia. Nykyisellä päästöjen kasvuvauhdilla lentoliikenne siis söisi kokonaispäästöistä lähes kolmanneksen.

Nämä luvut saavat minut tuntemaan itseni pieneksi ja hölmöksi matkani aiheuttamaa hiilijalanjälkeä laskiessani. Maata pitkin matkaamista puoltavat myös lentämisestä aiheutuvien muiden palamistuotteiden käyttäytyminen yläilmakehässä. Pienhiukkaset edesauttavat pilvien muodostusta ja lisäävät lentämisen ilmastoa lämmittävää vaikutusta, jonka arvioidaan olevan kokonaisuudessaan tuplasti suurempi pelkän polttoaineen hiilidioksidipäästöihin verrattuna. Vaikka lentoala pyrkii hiilineutraaliin kasvuun, eivät kompensaatiomekanismit ja tekninen kehitys Suomen ympäristökeskuksen selvityksen mukaan riitä päästöjen vähentämiseksi, vaan on puututtava myös lentoliikennettä koskevaan tukipolitiikkaan ja verotukseen. 

En siis voi kutsua itseäni ilmastosankariksi vanhalla Volvollamme Eurooppaan lähtiessäni, mutta on myös uudempia autoja, täyteen pakattuja autoja ja juna. Ne ovat kaikki ekologisempia vaihtoehtoja matkustaa, kuin ilmaan nouseminen, joista juna ehdottomana ykkösenä. Carbon Footprint:in päästölaskurin mukaan reitin raiteilla kulkiessani – ensin Haaparannan kautta Tukholmaan, sieltä Amsterdamiin, Berliiniin, takaisin Baltian läpi ja kotiin Tallinna-Helsinki -lautalla – olisi kasvihuonepäästöjeni yhteenlaskettu määrä vain 42kg, joista lautan päästöjä 12 kg. Huomattaviin päästövähennyksiin yltääkseen tulee siis hypätä junaan, mikä on toki paradoksaalisesti kalliimpaa kuin lentäminen.

Niin ja sitten voi purjehtia, niin kuin Greta. 

*

Tiedot lentoliikenteen päästöistä perustuvat Suomen ympäristökeskuksen selvitykseen.

*

Tellervo Ala-Lahti on Kemikaalicocktailin uusi toimittaja, oikeustieteen maisteriopiskelija ja Ilmastoveivi2019 -kampanjan aktiivinen sisällöntuottaja. Hän toimii myös Ilmastoveivaajat ry:n puheenjohtajana. Lue lisää Vilmasta tekijät-sivulta.

Ei kommentteja Jätä kommentti

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Leave the field below empty!


Jos sinulla ei ole tunnusta, voit rekisteröidä sellaisen täällä.