Menu

Kolumni: Kun kuusi tekosyytä ei ole tarpeeksi

laura enkama

Jos näitte minut eilen, niin kyllä – se olin minä se tyyppi, joka kaivoi naapurinsa, taloyhtiön yhteiseen paperiastiaan, kippaamia pakkauspahveja. Tungin käteni sen metallisen katoksen kyljessä sijaitsevan, ärsyttävän kapean, luukun kautta sisään ja kiskoin pahvipaketteja pois vain siirtääkseni ne seuraavaan keräysastiaan. Se olin myös minä, joka viikonlopun sienireissulla keräsin koriini muutaman kanttarellin lisäksi kaksi pantitonta juomatölkkiä. Tein sen, koska raaka-aineiden uudelleen käyttöön saattaminen on tärkeä asia. Ja siksi, että naapurini oli keksinyt tekosyyn olla piittaamatta.

Uskon, että meidän jokaisen tuttavapiiriin kuuluu tyyppejä, jotka sanovat, ettei heillä synny niin paljon jätettä, jotta kierrättäminen kannattaisi. Nämä omaan napaan tuijottelijat laiminlyövät lajittelun ja sekoittavat biojätteensä kastelemaan, muiden lajittelemaa, poltettavaa kuormaa tai metallinsa sulamaan polttouunien arinoihin. Väärinlajiteltu biojäte pilaa edelleen ison määrän kierrätyskelpoista jätettä. Yleisesti vastustan kaikkea ehdottomuutta, mutta tästä kertakäyttökulttuurista ja raaka-aineiden tuhlaamisesta olen niin huolissani, että tämä on minusta sakottamisen paikka.

Toivoisin, että jokainen kiireessään puolihuolimaton ja ylimalkainen kierrättäjä, keskittyisi sekunniksi siihen ajatukseen, että mikäli he eivät hoida lajitellen velvollisuuttaan, niin sen joutuu tekemään joku muu. Kotona tekemättä jätetty lajittelu lisää työtä ja kustannuksia sekä omassa taloyhtiössä että siellä ketjun toisessa päässä. Sekajätteen kalliimpi hinta näkyy meidän vuokrissa ja vastikkeissa. Kustannusten ja työmäärän lisääntymisen lisäksi on otettava huomioon hyötykäytettävän materiaalin väheneminen – ne kaikki tuhkaksi palavat käyttökelpoiset muovit, paperit ja kartongit. Surullinen tosiasia on meinaan niin, että mikäli hukkaamaasi raaka-aineita ei saada hyötykäytettyä, ne ovat jossain vaiheessa vaarassa loppua. Välinpitämättömyytesi aiheuttama haitta on siis aina vähintään kaksinkertainen. Sekin päivä koittaa kyllä, kun ihminen on saanut kupattua tämän maapallon tyhjiin. Ja minä en usko, että se päivä on kaukana!

Mielestäni se, että joku muu (olkoonkin robotti) tekee sinun lajitteluhommasi, on karua ja itsekästä, mutta luojan kiitos näistä roboteista ja robotit keksineistä ihmisistä! Olen iloinen ja onnellinen, ettei meillä sentään enää ole olemassa kaatopaikkoja, joille sinun sekajätepussisi loppusijoitettaisiin – maan alle pois silmistä. Itse pidän verrattain käsittämättömänä, että tämä on ollut sallittua vielä vuoden 2015 loppuun saakka.

Korostaisin tässä kuluttajan vastuuta. Siispä jos ja kun päädyt ostamaan moneen kertaan käärityn tuotteen, sitoudut paitsi siihen tuotteeseen, myös sen mukana tulevaan pakkausmateriaaliin. Ne ovat sinun vastuullasi nyt. Mitä sinä aiot tehdä?

kierrätys muovipakkauskeräys biojäte

Se, että kerää sanomalehdet, kartongit ja biojätteen omiin astioihinsa, ei valitettavasti enää riitä. Poltettavaa jätettä syntyy liikaa ja nykyisellään osa siitä ei ole lämmön tuotannossa arvokasta. Suomessa palaa päivittäin noin 800 rekkalastillista jätettä, eikä meidän polttolaitosten kapasiteetti riitä sitä käsittelemään. Vuonna 2018 Suomesta lähetettiin 100 000 tonnia jätettä ulkomaille, Viroon ja Ruotsiin poltettavaksi. Ihan järjen köyhää hommaa!

Poltettavat lajiteltu, voiko nyt huokaista? Valitettavasti ei. Vastuumme tuotetusta roskasta ei pääty vielä siihenkään, kun lasti on, koti- tai ulkomailla, poltettu. Palamisesta syntyvä lentotuhka luokitellaan vaaralliseksi aineeksi. Se otetaan talteen ja haudataan. Polttamisesta jäljelle jäävä kuona viedään mm. Ämmässuolle, jossa siitä erotellaan magneetilla metallit. Loput käytetään mm. teiden rakennusaineeksi ja muuhun maanparannukseen. Tämäkään ei kuulosta ratkaisulle, jota voimme hyödyntää rajattomasti.

Itse havahduin kolme vuotta sitten muovipakkauskeräyksen aloitettuani siihen, että sitä tulee taloudessamme ylivoimaisesti eniten. Se, että kerään paitsi muovit, myös kaiken muun kerättävän omiin astioihinsa, on auttanut minua tunnistamaan sen, mistä kaikeista jättemme koostuu. Lajittelunurkkauksestamme löytyy yllättävän paljon paitsi yrttiruukkuja, myös juusto-, kaurajogurtti ja noutoruoka-astioita. Näiden vähentäminen on seuraava haasteeni ja nollahukkaan on matkaa, mutta siihen saakka keskityn kierrättämään tuottamani jätteen oikein. Yle uutisten mukaan “Muovin kierrättäminen vie vain noin 15 prosenttia energiasta, jonka neitseellisen muoviraaka-aineen valmistaminen vaatii.”  Siinä pitäisi jo olla motivaatiota kerrakseen ihan jokaisen toimintatapojen muuttamiseen.

Karkeasti laskettuna meidän jokaisen kotoa pitäisi löytyä ainakin 7 keräysastiaa (biojäte, muovipakkauskeräys, lasipakkauskeräys, metalli, kartonki, paperi, sekajäte). Vaihtoehtoisesti voit tutustua Zero Waste- elämään, ottaa oppia Otsosta ja kerätä vuoden sekajätteesi lasipurkkiin. Se on hyvä tavoite, mutta miten päästä alkuun? Ihan aluksi osta mahdollisimman vähän pakattua. Toiseksi järjestä. Varaa lajitteluun sopiva tila jonkin kaapin alahyllylle, kodinhoitohuoneen nurkkaan tai keittiöön roskiskaapin viereiseen vetolaatikkoon. Kun fasiliteetit ovat fiksusti toteutettu, niin tulee homma helpommin tehtyä. Jos esteettisyys tuli ensimmäisenä mieleen ja pelkäät, että kotisi fengshuit häiriintyvät kierrätysastioiden kotiuduttua, niin kannattaa tsekata miten meillä asia hoidetaan ja inspiroidu etsimään itsellesi sopivaa ratkaisua.

Nyt, kun sekä toiminnallisuus, että ulkonäköasia ovat ratkaistu, niin enää tarvitsisi viis veisata kuudesta yleisimmästä tekosyystä ja muistaa nämä seuraavat yksinkertaiset suuntaviivat. Se ei ole salatiedettä, eikä avaruustekniikkaa. Lupaan, että tulet selviämään hyvin!

Lajittelun yksinkertainen muistilista:

  • Biojäte: vihannesten ja kananmunien kuoret, ruuantähteet, kahvinpurut, teepussit, pehmopaperit, kuihtuneet kukat jne. Huomioitavaa: biojätteeseen ei saa laittaa ruuanvalmistuseen käytettäviä öljyjä. Ne suljetaan vaikka mehupurkkiin teipin kanssa ja viedään sekajäteastiaan. Kaikki nestemäiset biojätteet siivilöidään. Kiinteä osa laitetaan biojäteeseen ja nestemäinen viemäriin. Ruuantähteitä ei saa hävittää wc-pöntön kautta.
  • Muovipakkauskeräys: jogurttipurkit, voi-, leikkele- ja valmisruokarasiat, muovipussit ja -kääreet. Huomioitavaa: tämä on muovipakkauskeräys, joten tänne ei kuulu muovilelut, leikkuulaudat ja muu käyttömuovi.
  • Lasipakkauskeräys: lasipullot ja -purkit. Huomioitavaa: lasinkeräys on lasipakkauskeräys eli tänne kierrätetään pantittomat lasipakkaukset jne, eikä esim. rikkoutuneita juomalaseja.
  • Kartonki: kaikki kartonkipakkaukset (myös alumiinivuoratut), leipäpussit, wc-paperin hylsyt, voimapaperi, aaltopahvi, ruskeat paperikassit
  • Metalli: säilyketölkit, alumiinivuuat ja -foliot, tuikkujenkuoret
  • Paperi: sanomalehdet, mainosposti, valkoiset paperikassit
  • Sekajäte: kaikki muu, mikä ei ole uudelleen käytettävissä. Huomioitavaa: Helsingissä ja useissa muissa kunnissa tämä on nykyään poltettavaa energiajaetta. Eli tänne ei saa heittää esim. säilyketölkkejä, joka on yleinen virhe tai vain viitsimättömyyttä. Ne sulavat poltettaessa, eivätkä varsinaisesti helpota työtä.
  • Kaikki muu kuuluu sitten sorttiasemalle.
  • Lisätietoja saat kuntasi ympäristöpalveluiden sivuilta.

 

Kirjoittaja on Etelä- Helsinkiläinen, joka ei keksinyt tarpeeksi hyvää tekosyytä. Hän kantaa muovinsa reilun kahden kilometrin päähän, koska asuu yhtiössä, jossa ei pyynnöistä huolimatta vielä järjestetä niiden keräystä.


Laura Enkama @kempparin.laura @vintagehomecrush

13 kommenttia Jätä kommentti

Kommentit

Tosi hyvä kirjoitus! Vielä kun kaikki jätettä tuottavat henkilöt lukis tään, nimimerkillä aika usein löydän itsekin taloyhtiön jätelaatikoista bongaan väärää tavaraa. Se ihan suututtaa.

Pakko tosin varmistaa tässä välissä et ne leipäpussit joissa on paperia ja muovia, niin kuuluu kartonkikeräykseen? Tää hämmentää mua aika paljonkin, kiitos jos joku varmistaa asian :).

Ajankohtaista asiaa! Minua häiritsee se, että isot työpaikkakiinteistöt eivät ota kierrätysasioita tosissaan. Heidän tulisi velvoittaa vuokralaisensa kierrättämään, velvoittaa siivouspalvelunsa auttamaan vuokralaisia kierrättämään ja järjestää kierrätysastiat niin, että on helppo kierrättää. Jos tarjoaa vuokratiloja yrityksille, on minusta kansalaisvelvollisuus hoitaa jätteen kierrätys esimerkillisesti. Jos töissä asiat on kunnossa, kotona on helppo noudattaa samoja periaatteita – olettaen tietenkin, että taloyhtiössä on tehty kierrätys mahdolliseksi.

    Oot oikeassa! Olen kuullut useilta, että monesti työpaikalla homma jää tekemättä (ei järjestetty mahdollisuutta tms.), vaikka kotona toimisikin ohjeiden mukaan. Olisipa mahtavaa, jos porukka olisi aloitteellisia tässä asiassa ja pistäisi pientä painostusta joko omaa työpaikkaansa tai vaikka asiakkaitaan kohtaan. Musta se olisi hienoa ilmaista yhteistyökumppaneille, että tekee mielellään hommia niiden kanssa, jotka ovat hoitaneet paitsi lajitteluhommat, mutta myös esim. suosivat paperitonta toimistoa jne.

“Karkeasti laskettuna meidän jokaisen kotoa pitäisi löytyä ainakin 6 keräysastiaa (biojäte, muovipakkauskeräys, lasipakkauskeräys, kartonki, paperi, sekajäte).”

Miksi tässä ei ole mainittu metallia? Metallin lajittelu pois sekajätteestä on jopa tärkeämpää kuin muovin lajittelu, koska se vähentää jäljelle jäävän palamattoman jätteen määrää, ja kuten tässäkin jutussa mainittiin, sulanut metalli aiheuttaa haittaa polttolaitoksen toiminnalle.

    Äh, ajatusvirhe – korjaan. Kiitos huomiosta. Metalli on tärkeä ja tuossa lopun listauksessa se toki onkin.

Olen pistänyt leipäpussit biojätteeseen.. kuten joskus telkkarissa Fazerin edustaja suositteli. Muoviosakin on kuulemma biohajoavaa. Onko tämä tietoni ihan väärä.

    Moi Marko,

    hmmm. Nyt en ole kyllä asiasta aivan varma, mutta mun järjen mukaan leipäpussi voisi hyvinkin toimia biojätteen keräyspussina. Siis mikäli syö leipää, joka myydään paperipussissa. Itse en niitä heittäisi sinne tyhjänä, vaan säästäisin ja täyttäisin biojätteellä. Täytyykin tutkia onko leipäpussilla ja myytävällä paperisella biopussilla mikä ero.

Pakko omakotitaloasujalla tulla kommentoimaan tuohon biojätteeseen. En ole tiennyt että se pilaa poltettavan jätteen! Meillä kierrätetään kaikki muu paitsi biojäte, koska sille ei ole keräysastiaa eikä meillä ole kompostia. Asuinalueelle kun ei saa perustaa perinteistä kompostia eikä ole vielä löytynyt ylimääräistä sukanvarresta laittaa kalliiseen kompostoriin minkä saisi asuinalueelle omaan pihannurkkaan laittaa 🙁

    Moi Kati!

    Juu totta – lämpökompostoria varten saa olla jotain sukanvarressa. On ne arvokkaita. Me asutaan puolet viikoista vanhassa hirsitalossa Salossa. Hankin sinne lämpökompostorin käytettynä Tori.fin kautta. Myyjä oli pessyt sen ja toi vielä kaupantekijäisinä pihaan saakka. Kävi tuuri.

Kati: me asutaan omakotitalossa ja tilattiin jätehuoltoyhtiöltä biojäteastia sekäjätteen viereen. Tyhjentävät sen samalla kun hakevat sekäjätteen ja vuokra oli muutamia euroja kuukaudessa. Todella helppoa verrattuna siihen, että ostat oma kompostin ja huollat sitä!

    Moi Johanna – tää oli hyvä vinkki. Kiitos. Näemmä todellakin kannattaa kysyä tuota vaihtoehtoa.

    Oho Johanna! Pitää ottaa selvä olisko tämä meillä mahdollista! Jostain käsitin että pitäisi saada useampi talo mukaan että sellainen tuotaisiin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Jos sinulla ei ole tunnusta, voit rekisteröidä sellaisen täällä.