Menu

Mitä on raakahunaja?

Sain matkatuliaisiksi pari purkkia afrikkalaista hunajaa. Toisessa on kirkasta ja juosevaa inkiväärihunajaa (92% hunajaa ja 8% inkivääriä) ja toisessa on juoksevaa hunajaa, jonka seassa on kennon palasia. Molemmissa tuotteissa lukee raw, raaka.

Kiinnostuin raakahunajan konseptista, itse kun ymmärrän sen hunajana, jota ei ole käsitelty mitenkään. Hunaja nimittäin saatetaan esimerkiksi pastöroida, eli kuumentaa, jolloin iso osa hunajan arvokkaista aineista (mineraalit, antioksidantit, probiootit ja entsyymit) tuhoutuu. Maalaisjärki sanoo, että kuumentamaton hunjaa on raakaa ja pastöroitu ei.

Hunajatermien kanssa homma ei olekaan  ihan helppo.

kc-afrikkalainenhunaja

Afrikkalaista “raakahunajaa”

Olen ollut aikaisemmin siinä käsityksessä, että suomalaista hunajaa ei yleensä pastöroida, mutta viime vuosien raakaruokatrendin myötä olen alkanut epäillä itseäni. En kuitenkaan ole asiaa tarkistanut ja nyt kun sain nämä reissutuliaiset päätin ottaa kuuman linjan ystävälleni Mari Koistiselle, joka työskentelee Suomen Mehiläishoitajain Liitoon kuluttajaneuvojana.

Sain tietää, että “suomalaista hunajaa ei tosiaan pastöroida, eikä täällä siis myöskään varsinaisesti tunneta termiä raakahunaja”. Jos siis syynää kaupassa purkin tarkkaan ja varmistuu kyseessä olevan kotimaisen hunajan, voi olla aika varma, ettei hunajaa ole valmistusprosessissa kuumennettu yli 40 asteiseksi, joka tuhoaa hunajan hyödylliset aineet. Hunajaa saa tuotantoprosessissa kuumentaa 40 asteeseen saakka, jotta kiteinen hunaja saadaan juoksevaksi, mutta tuote täyttää silti esimerkiksi  raakaruoka-termin määritelmän, koska raakaruoassa kuumentamisen yläraja on 45 astetta.

Onko siis suomalainen hunaja sama asia kuin tuliaiseksi saamani raakahunaja? Joo ja ei.

Yhä useampi kuluttaja kyselee nykyään raakahunajan perään, mikä lienee raakaruokatrendin syytä/ansiota. Termiä “raakahunaja” ei Suomessa tai EU:ssa virallisesti mehiläisalalla käytetä ja hunajantuottajia termi Koistisen mukaan ihmetyttää.

Itse kuvittelen raakahunajaa metsästävien ihmisten tarkoittavan linkoamatonta kennohunajaa, jollaiselta ylimmässä kuvassa oleva afrikkalainen tuotekin näyttää. Kennohunajaa löytyi itseltäni jo ennen Afrikan tuliaisia: olen ostanut kuvan kennohunajapalan Salon markkinoilta viime vuonna. Kyseessä on lohjalaisen Hannun Hunajan ja Höylän tuote. Tässä vaan on enemmän kennoa kuin afrikkalaisessa versiossa. Ei siis ole mikään Afrikan ihme tämä raaka kennohunaja, saa sitä Suomestakin.

kc-kennohunaja2Lohjalaista kennohunajaa

Kennohunaja on linkoamatonta hunajaa, eli hunaja myydään omassa kennossaan. Hienoa herkkua luonnollisessa pakkauksessaan! Vahasta tehdyn kennon voi syödä tai sen voi pureskella ja heittää pois purkan tapaan.

Näin määrittelee kennohunajan Suomen Mehiläishoitajain Liiton Tuula Lehtonen Hunajalla höystettyä -blogissa. Tosiaan: pala kennoa suuhun ja jauhamaan kuin purkkaa. Ihanaa! Miksi olin unohtanut tämän kennoherkun kaappiin? Muistin sen olemassaolon vasta tätä postausta kirjoittaessani.

Kun siis puhutaan raakahunajasta, oletan kennohunajan olevan sitä, mitä ihmiset hakevat. Suomessa kennohunajan tuotanto on aika pientä ja Koistinen kertoo, että “ne, jotka sitä tekevät, saavat aika hyvää hintaa”.

Kennohunajaa ei siis lingota, tavallinen hunaja kylläkin. Linkoamisen lisäksi tavan hunaja siivilöidään vahamurusista sekä vaivataan ennen purkittamista, tällaista ei tehdä luonnollisestikaan kennohunajalle. Näiden seikkojen osalta siis perushunaja ja kennohunaja eroavat toisistaan. Molemmat täyttävät raakaruokatermin vaatimukset mitä tulee tuotteen kuumentamiseen.

uuden_sadon_hunaja400Kuva: hunaja.fi

Tavallinen, suomalainen hunaja on ihan tosi hyvä luonnontuote, johon ei lisätä mitään. Se on lisäaineeton ja luonnollinen. Suomessa myydään myös luomuhunajaa, mikä eroaa hiukan tavanomaisesta:

Luomutuotannossa mehiläistarha tulee sijoittaa siten, että lähellä sijaitsevat mesikasvit ovat pääosin luonnonmukaisesti viljeltyjä tai luonnonkasveja. Luomutarhojen on sijaittava  vähintään kuuden kilometrin päässä vilkkaista teistä tai jätteenkäsittelylaitoksista, ja luomumehiläisille talviruuaksi annettavan sokerin on oltava luomusokeria. Mehiläisille ei saa syöttää siitepölyn korvikkeeksi muuta kuin pesän itse tuottamaa siitepölyä.

Tuula Lehtonen, Hunajalla höystettyä -blogi.

Superfoodit.com -saitilla puolestaan kerrotaan tavallisesta hunajasta seuraavaa:

On tärkeää tietää, että ei-luomulaatuisen, kuumennetun hunajan ja siitepölyn valmistamisessa mehiläisiä käsitellään usein epäinhimellisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa mehiläisten ruokkimista ravinneköyhällä ja epäluonnollisella valkaistulla sokerilla, eikä mehiläisille jätetä niiden itselleen valmistamaa hunajaa ravinnoksi. Lisäksi mehiläisten liikkumisalueen kasveille ja kukille ruiskutetaan usein nikotiinia sisältäviä kemikaaleja. *** Laadukas hunaja on luomulaatuista, raakaa (pastoroimatonta) ja tulee parhaassa tapauksessa lähialueeltasi.

Tämä koskee ymmärtääkseni lähinnä ulkomaisia hunajatuotteita ja onkin hyvä suosia kotimaista. Tuota nikotiiniasiaa pitää kaivella! Selkeä jatkoblogauksen paikka…

Pakko avata vielä yksi termi: villihunaja. Lehtonen avaa termiä näin:

Villihunajaa ei Suomesta saa, kaikki mehiläispesämme ovat tarhaajien hoitamia. Mehiläiset voivat toki kesän aikana tehdä pesän luontoon esim. onttoon puuhun, mutta se, että jossain olisi kotimaista villihunajaa myynnissä, ei onnistu näillä leveyksillä. Mehiläiset eivät yleensä talvehdi meillä luonnossa.

Villihunajaa saa siis vain bongaamalla metsästä villin mehiläispesän ja uskaltautumalla apajille. En uskaltaisi!

Koistinen kertoo törmänneensä toisinaan hunajapurkkeihin, joissa mainostetaan “kylmäsiivilöityä raakahunajaa”, mutta käytännössä kuulemma noin 80% kotimaisista hunajan tuottajista tekee juuri näin. Suurin osa suomalaisesta hunajasta on siis kylmäsiivilöityä ja raakaa sikäli, ettei sitä ole kuumennettu yli mainitun 40 asteen.

Jes! Koen olevani vihdoinkin kartalla hunajahommissa. Lahjaksi saamani hunajat ovat siis kuten suomalaista hunajaa, mutta vaan Afrikasta peräisin. Toinen on sitäpaitsi “hunajavalmiste”, koska siihen on lisätty 8% inkivääriä.

Hunajavalmiste on hunajapohjainen tuote, johon on saatettu lisätä esim. marjarouhetta tai aromaattista öljyä. Hunajatuotetta, johon on lisätty jotain muuta raaka-ainetta, kutsutaan aina valmisteeksi, se ei siis ole 100-prosenttista hunajaa.

Mikäli jutussa on mielestäsi asiavirheitä, kommentoi ihmeessä tekstin perään. Editoin sitten tarvittaessa. Haluan olla kartalla näiden termien kanssa. 🙂