Menu

Kemikaaleja juomavedessä

Ystäväni ovat purkaneet vanhan puutalon atomeiksi talon ulkokuorta lukuun ottamatta. Myös vesiputkia piti uusia ja Mikko otti yhteyttä joskus viime vuoden puolella vinkaten, että minun kannattaisi perehtyä vesijohtojen materiaaleihin. Mies mietti, vaikuttaako putkivalinta mahdollisesti perheen terveyteen.

En ole tutustunut juurikaan aiheeseen, mutta jonkun verran lukenut siitä, että vesijohtojen pinnoitteena käytetään esimerkiksi hormonitoimintaan vaikuttavaa kemikaalia, bisfenoli A:ta ja että tutkimustietoa mahdollisesta veteen liukenemisesta ja vaikutuksista ihmisiin on vähän. Ylen vuonna 2012 julkaistussa jutussa sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Jarkko Rapala totesi:

– Sitä ei tiedetä, liukeneeko pinnoitteista jotakin terveydelle haitallista ainetta juomaveteen, kuinka paljon sitä liukenee tai kuinka kauan sitä liukenee sen jälkeen, kun putkistot on pinnoitettu.

Lähde: yle.fi/uutiset

Mutta silti uutisen otsikko totesi “pinnoitetuista vesijohdoista ei huolta”. On minusta hyvin suomalaista olla olematta huolissaan, kunnes on jostakin on todistetusti haittaa. Tuntuu, että esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa ollaan paljon varovaisempia ja skeptisempiä ja vaaditaan sen sijaan todisteita, että jokin on turvallista.

Palatakseni ystäväni Mikon tapaukseen: hän oli uusimassa taloonsa tulevien putkien viimeisiä metrejä ja kun hän ymmärsi, että kunnan putket ovat isoksi osaksi PEX-mallisesta muovista tehtyjä, tuntui järjettömältä investoida muutaman metrin verran kalliimpiin kupariputkiin. Niinpä Mikko hankki myös PEX-putket.

Tytto270PEX-putkista on iso juttu aamun Helsingin Sanomissa ja eilen YLE uutisoi samasta asiasta: PEX-putkista on havaittu irtoavan kemikaaleja, jotka vaikuttavat sekä veden makuun että hajuun. Ympäristöministeriön teettämässä selvityksessä kahden eri putkivalmistajan putkierät eivät ole täyttäneet vaatimuksia.

Jutussa haastateltu isännöitsijä toteaa, ettei ole asiasta yllättynyt ja kiittelee onneaan, että taloyhtiön remontti tehtiin kuparilla.

Kuva: rakentaja.fi

Aihe on todella kuumottava, sillä kukaan meistä ei selviä ilman vettä. Olemme täysin riippuvaisia siitä tavarasta, mitä hanasta tulee, vaikka toki kaupan pullovedellä voi sinnitellä väliaikaisesti, esimerkiksi kriisitilanteessa.

Kaveripiirissä on viimeisten vuosien aikana ollut trendikästä hakea vesi lähteestä ja moni tekee niin säännöllisesti. Itsekin olen alkanut harkita asiaa, mutta toistaiseksi mennyt vaan hanavedellä — tosin suodattamistahan voi tehdä helposti, erilaisia suodatinkannuja kun on myynnissä erilaisia (suositteletteko muuten jotakin tiettyä mallia?).

Mainitsemani bisfenoli A on vain yksi putkistoissa käytetty kemikaali ja nyt uutisoidussa TEX-putkitapauksissa on havaittu ainakin tert-butanoli ja MTBE-kemikaaleja. Yksitellen ja pieninä määrinä ei näistä aineista pitäisi olla ihmiselle terveydellistä haittaa, mutta ongelmat saattavat alkaa cocktailvaikutuksen myötä. Miten aineet vaikuttavat toisiinsa? Vahvistuvatko ne? Kuinka monia eri kemikaaleja saamme yhtä aikaisesti? Juomaveden kemikaaliongelma kun ei rajoitu vain siihen, mitä putkista mahdollisesti irtoaa, vaan ongelma on laajempi. Ruotsalsismediassa aihetta on käsitelty melko paljon viime vuosina.

kc-lmv

Ruotsin media uutisoi alkuvuodesta Elintarvikeviraston varoitukseen liittyen perfluorattuihin akryylihappoihin (PFAA), joita on havaittu juomavedessä.

Mm. Svenska Dagbladet uutisoi, että ongelmat eivät ilmene heti, vaan kemikaalien kertyessä elimistöön.

Dricksvattnet i flera svenska kommuner kan innehålla för höga halter av perflourerade alkylsyror som i djurförsök har visat sig vara skadliga för kroppen, bland annat genom att påverka reproduktionsförmågan, immunförsvaret och ge leverskador, skriver Dagens Nyheter. Kemikalierna leder inte till akut förgiftning, utan kan i stället innebära en långsiktig hälsorisk eftersom de lagras i blodet i upp till fem år.

Ruotsin Elintarvkevirasto lähetti alkuvuodesta kunnille kyselyn, tavoitteenaan kartoittaa kuntien vesijohtoveden tilanne ko kemikaalien osalta. Määräaika umpeutui huhtikuun alussa ja sitä jatkettiin heinäkuun alkuun. Kaikki kunnat eivät vielä ole vieläkään reagoineet ja Elintarvikeviraston pääjohtaja Stig Orustfjord on asiasta ymmärrettävästi huolissaan.

Kuinka kiinnostavaa olisikaan tietää, mitä omasta hanasta oikeasti tulee. Hmm… Ehkä löydän yhteistyökumppanin tekemään vesianalyysin sille hanavedelle, mitä esimerkiksi täällä kotonamme Kalliossa hanasta tulee. Tiedän että tässä taloyhtiössä putket ollaan uusimassa muutaman vuoden kuluttua.

Juomaveden kemikalisoituminen on iso aihe, jolle voisi perustaa oman blogin. Nostin tässä nyt esille vain murusia, keskustelunherätysmielessä — ja on pakko vielä vähän jatkaakin:

Vesijohtojen pinnoituksia on tehty Euroopassa 80-luvulta lähtien. Olen moneen otteeseen kirjoittanut sperman laadun heikkenemisestä, kuinka sen laatu on alkanut romahtaa 80-luvulla. Tämä nyt on ehkä sattumaa, mutta panee miettimään, että voisiko vesijohtoveden muovikemikaaleilla — joista osa on hormonihäirikköjä — olla ainakin osatekijänä kasvavassa miesten lisääntymisongelmassa? Tanskalaistutkimuksessa kemikaaliryhmä PFAA (josta siis Ruotsin Elintarvikevirasto on huolissaan) on yhdistetty alentuneeseen siittömäärään.

Ja mitä tulee sperman laadun heikkenemiseen: jopa BBC uutisoi vuonna 2011 Turun yliopistossa tehdystä,  Jorma Topparin johtamasta suomalaistutkimuksesta kertoen, kuinka tutkimuksen mukaan 80-luvun lopulla syntyneiden miesten siemenneste on heikkolaatuisempaa kuin vuosikymmenen alussa syntyneiden. Helsingin Sanomat nosti aiheen isosti esille viime vuonna. Alla Hesarin kaavio aiheesta.

hs.fi.spermakaavioKaavion lähde: hs.fi/sunnuntai

Sperman laadun heikkeneminen on todennäköisesti usean vaikuttimen ja kemikaalien summa, mutta vesijohtoveden kemikaalien suhde siihen kyllä kiinnostaa kyllä itseäni paljon.

kc-hanavesi

Arvatkaa mitä? Minulla on tänään vapaapäivä, muu perhe lähti mökille ja minulle sanottiin, että pitäisi tehdä jotakin muuta kuin olla koneella. Ja tässä sitä taas ollaan…

Aihe olkoot siis toistaiseksi tässä, palataan asiaan myöhemmin.

Mutta te vaikuttavassa asemassa olevat: nostakaa vesijohtoveden kemikaaliasiaa esille Suomessakin, tätä tonttia ei voi tutkia liikaa.