Blogimainonnalle säännöt
“Blogimainonnalle halutaan selkeät säännöt. Asiakkuusmarkkinointiliitto ASML valmistelee yhdessä suurten mediatalojen kanssa säännöille luonnosta, joka lähtee kommenttikierrokselle muutaman viikon kuluttua”, kertoo eilinen Kaleva. Ihmeellistä, että tällaista tehdään vasta nyt. Mutta loistavaa, että vihdoinkin! Blogikenttä on mainonnan näkökulmasta parhaillaan villi länsi, jossa näkee kaikkea mahdollista.
Kuva Luonnonkaunis-messupostauksesta
Kemikaalicocktailissa on käytössä neljänlaista mainontaa:
1. Banneripaikat saitin oikeassa laidassa.
2. Affiliate-markkinointi, jonka merkkaan aina tähdellä*. Avaan asian aina myös postauksen lopussa selittäen, mitä tähti tekstissä tarkoittaa.
3. Ilmaiseksi saadut tuotteet, joista kirjoitan jos huvittaa. Saan paljon myös sellaista, mikä ei päädy blogiin.
4. Yhteistyökumppanuudet, kuten tuore FemtoLasik -case.
“Tavoitteena on, että mainokset tunnistettaisiin paremmin, kertoo toimitusjohtaja Jari Perko.
– Ongelma on, että lukija ei aina pysty erottamaan, onko kyse bloggaajan omasta suosituksesta vai mainostajalta saaduista tuotteista, kertoo viraston lakimies Hanne Ronkanen.
Kuluttajansuojalain mukaan mainos on tunnistettava mainokseksi. Perkon mukaan käytännöt ovat silti kirjavia. Yksi yleistyvä tapa mainostaa on kumppanuusmainonta.
– Jos lukija ostaa verkkokaupasta, jonka linkki blogissa on, bloggaaja saa tietyn provision. Tällainen olisi hyvä kirjoittaa auki, sillä lukija ei sitä aina tiedä.”
Kertokaa te: olenko mainosten suhteen mielestänne tarpeeksi selkeäsanainen ? Minkälaisia ohjeita kaipaisitte blogeihin? Sana on vapaa.
Vitaminwater, eli 33 grammaa sokeria ja vettä
Vesi, jossa on vitamiinia. Ihan hittituotteeltahan se kuulostaa, mutta nämä Coca-colan lanseeraamat Vitaminwater-nimiset värjätyt litkut eivät kyllä ole ihan sitä miltä vaikuttaa.
Kuva täältä
Vitaminwater tuotiin Suomen markkinoille isosti muutaman vuosi takaperin. Brändi osti mm. Bulevardilta mainostilaa putiikkien ikkunalta niin, että yksikään ytimessä liikkunut ei millään voinut olla huomaamatta värikkäitä pulloja.
Tuotteita mainostetaan vitamiineilla, mutta ei näitä ihan terveystuotteiksi voi kutsua. Jos tarkkoja ollaan, on pullollisessa Vitaminwateria 33 grammaa sokeria. Jo ennen juomien Suomeen tuloa luin kiinnostuneena, kuinka maailmalla Coca-cola oli haastettu harhaanjohtavasta mainonnasta oikeuteen.
Coca-cola on puolustanut vesiään mm. toteamalla, etteivät kuluttajat kuulemma voi luulla tuotteita terveellisiksi:
Lawyers for Coca-Cola are defending the lawsuit by asserting that “no consumer could reasonably be misled into thinking vitaminwater was a healthy beverage.”
Lähde: huffigtonpost.com
Melkoisen kiinnostava kommentti, kun näin kuluttajana tuntuu, että terveys on juuri se, mitä näillä ensisijaisesti markkinoidaan. Esimerkiksi juoman FB-ryhmässä on pari tuntia sitten postattu tällainen mainos:
Vitaminwater d-fence tarjoaa haarniskaa huomaamattoman keinon pysyä vauhdissa mukana. Vadelman ja omenan makuinen juoma sisältää c-vitamiinia ja sinkkiä. Riittävä nesteytys ja päivittäin tarvittavat vitamiinit ja kivennäisaineet auttavat jaksamaan niin töissä kuin lomanvietossakin.
Lähde: Vitaminwaterin FB-ryhmä
Miten kuluttaja ei luulisi, että kyseessä on terveysjuoma?
Ilmeisesti Coca-colan ja haasteen esittäjän, riippumattoman Center for Science in the Public Interest´n välinen oikeuskamppailu on yhä kesken, sillä en löytänyt verkosta vielä päätöstä tapaukselle. Kiinnostavaa nähdä, joutuuko juomajätti vastuuseen. Mainoslauseita on jo viilattu laimeampaan suuntaan, mutta ainakin FB-ryhmän meno antaa ymmärtää, että terveys ja nämä värjätyt vedet kulkevat käsi kädessä.
Omiin käsiini päätyi keltainen trooppiset hedelmät -niminen juoma, jonka tuoteselosteessa kerrotaan juoman olevan “trooppisten hedelmien makuinen ja sisältävän sokeria makeutusainetta”. Jos oikeasti haluaa juoda vitamiinivettä, laita kannuun vettä ja sekaan tuoreen limen tai sitruunan mehua. Melko halpaa ja helppoa — ja sokerintonta.
Lue myös: The Dark Side of Witaminwater
Sokeripalakuvan lähde: triplepundit.com
Laserleikkauksen jälkeen
Näkö on tallella ja silmäleikkaus onnistui hyvin. Lisää kokemuksesta myöhemmin, lepuutan silmiäni vielä tänään, enkä viitsi tuijotella ruutua turhaan.
Näin lyhyesti kerrottakoon, että näkö on mainio, tokeneminen kesti pari tuntia, nyt laitan alvariinsa silmätippoja ja oli hassua herätä niin, että näkee.
Meikän silmä
“Jos leikkaisitte silleest, ettei tohon silmään sit kosketa, ok?”
A Clockwork Orange
Ihmemies 22 vuoden kokemuksella: Juhani Pietilä
Melkein valmista!
Eräs teistä kummasteli, että enkö tunne journalistin ohjeita oman edun tavoittelusta? Tunnen toki. Tämä on kuitenkin henkilökohtainen blogi ja blogeissa yhteistyösopimukset ovat sallittuja ja mielestäni aivan ok, kun asiasta kerrotaan reilusti. Oma sopparini FemtoLasikin kanssa tehtiin yhteisymmärryksessä siitä, että kerron rehellisesti, miten homma sujui. Haastattelin tokenemishuoneessa myös toista potilasta, lisää tästä omassa blogauksessaan.
Vielä selvennykseksi, että mikään media- tai lehtitalo ei maksa minulle Kemikaalicocktailin kirjoittamisesta palkkaa . Vaikka olen toimittaja ja noudatan työssäni journalistisia ohjeita, olisi silkkaa tyhmyyttä olla ottamatta vastaan ilmaisia tuotteita, kun en kerran saa blogin kirjoittamisesta juuri palkkaakaan! Olette kyselyissäni ilmoittaneet, että ette ole valmiita maksamaan blogin sisällöstä, joten tämä saa kelvata. 
Jos en ottaisi vastaan ilmaisia tuotteita/palveluja, ette saisi sisältöä yhden yhdestä luonnonkosmetiikkatuotteestakaan. Kirjoitan asioista oman mielipiteeni riippumatta siitä, olenko maksanut tuotteesta vai ei, saan siitä henkilökohtaista hyötyä tai en. Minusta journalismi on juuri sitä.
Silmäleikkaus oli varmasti yksi elämäni erikoisimmista kokemuksista ja parhaita päätöksiä. Siltä tuntuu jo nyt.
Viikonloppuja — ja kiitti kaikille tsempistä!
Ex-rillipää
Sain silmälasit toisella luokalla. Ne olivat pilotti-malliset — se ei ollut silloin muotia. Ne olivat varmasti ale-korin halvimmat pokat, mutta niillä näki. Näköni huononi monen vuoden ajan, kunnes se vasta muutamia vuosia sitten pysähtyi oikeassa silmässä -6,5 kohdalle. Vasemmassa on miinusta -4,75.
Olen käyttänyt piilolinssejä yläasteelta saakka ja viime vuosina on alkanut ahdistaa niiden kanssa räpeltäminen. Silmät ovat muuttuneet myös selkeästi aremmiksi. Pienen skidin kanssa on lisäksi harva se päivä tilanteita, joissa pokat kokevat kovuutta. Monoa tulee naamaan ja kehykset lähtevät lapsen mukaan leikkeihin, mutsi juoksee puolisokeana perässä.
Käytän erittäin usein piilareita ja siksi olen pohtinut jo parin vuoden ajan vakavissani silmän laserointia. Kyselin teiltäkin omia kokemuksianne FB-ryhmän puolella ja se vahvisti sen, mitä olen kuullut tuttuja haastatellessani: lähes jokainen silmänsä laseroinut tekisi sen uudestaan, vaikka homma ei edes olisi mennyt heti ihan putkeen. Joillekin joudutaan tekemään korjausleikkaus ja toisilla voi kestää hetki, ennen kuin silmät “tuntuvat omilta”.
Vuosien pohdinnan ja hiljattaisen arviokäynnin perusteella olen päättänyt mennä FemtoLasik-leikkaukseen. Kyseinen mesta on tehnyt laserointeja 22 vuotta, eikä kukaan kuulemma ole sokeutunut. Se oli suurin pelkoni.
Mutta ah, en varmaan voi olla täysin rilleittä silti.
Ekat kehykseni eivät olleet mieleeni, mutta sen jälkeen monet ovat olleet. Esimerkiksi nämä:
Löysin edelliskesänä Berliinin Arkonaplatzin kirpparilta neljällä eurolla kehykset, jotka ovat täydelliset. On silti valitettavan monia tilanteita, joissa ne eivät oikein toimi: liikuntaharrastuksissa, uimahallissa, rannalla, skidin kanssa telmiessä, saunassa… Usein joudun laittamaan silmään sen ärsyttävän muovinpalan ja erityisesti saunassa piilolinssit päässä oleminen ahdistaa. En edes tiedä suositellaanko sitä, mutta välillä vaan ei ole vaihtoehtoja. Tuollaisen parivuotiaan kanssa on aika vaarallista olla saunassa sokeana.
Menen siis laseroimaan silmäni — huomenna.
Alunperin hakeuduin Klinikka22:lle nähtyäni lehdessä ilmoituksen maksuttomasta arviosta. Ajattelin, että on hyvä saada kuulla, voiko silmiäni ylipäänsä leikata. Kaikillehan laserointia ei välttämättä voi tehdä.
Sain kuulla, että leikkauksessa ei kohdallani olisi ongelmaa ja tämän jälkeen minulle ehdotettiin yhteistyökuviota. Mietittyäni — ja kyseltyäni muiden kokemuksia ko paikasta — päätin sanoa kyllä, joten tulette mahdollisesti näkemään naamani FemtoLasik-mainoksissa. Älkää ihmetelkö.
Nyt toivotaan, että huomenna kaikki onnistuu hyvin. Kyllä jännittää, sitä en voi kieltää!
Nuo suosikkipokani: ajattelin laitattaa niihin nollalinssit ja käyttää niitä sitten jos tulee rillikaipuu. Aktiivisena piilarikäyttäjänä tiedän, että koen oloni ihan itsekseni ilman lasejakin, joten kamalaa kriisiä tuskin pukkaa, mutta varmuudeksi… Sitäpaitsi: tulen todennäköisesti tulevaisuudessa tarvitsemaan laseja taas, ikänäön myötä, ellen sitten mene uuteen leikkaukseen. Ihania kehyksiäni en siis heivaa.
Nyt on pakko ajatella muuta, etten peru huomista. On meinaan järkyt kauhuleffatunnelmat mielessä heti jos alan konkreettisesti miettimään sitä silmän auki virittämistä ja laseria… Ai kauhee.
Suomalaisen luomun instituutti
Työttömyys EU:ssa lisääntyy ja talous kutistuu. Harvojen toimialojen myyntiluvut ovat kasvamaan päin, mutta luomussa tilanne on päinvastainen: “Sekä tuotanto että kulutus kasvavat maailmalla ja myös Suomessa. Luomulle on nyt tilausta, tarvitaan vain päätöksiä”, totesi europarlamentaarikko Tarja Cronberg eilen Mikkelissä, Luomuinstituutin avajaisissa.
Luomusta lisää edempänä, mutta ensin: mikä on Luomuinstituutti? Virallisia avajaisia vietettiin eilen, mutta Luomuinstituutti toiminut jo alkuvuodesta ja perustaminen tapahtui viime syksynä. Luomuinstituutin tehtävänä on koota luomualan osaamista yhteen, koordinoiden tutkimusta, koulutusta ja viestintää luomuasioihin liittyen.
Maabrändivaltuuskunta antoi vuonna 2010 ”tehtävän Suomelle” luomutuotannon kehittämiseksi ja siihen liittyen Luomuinstituutin kehittämiseksi.
Instituutin perustivat Helsingin yliopisto ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Valtiovalta on asettanut tavoitteeksi, että vuonna 2020 Suomen maataloustuotannon 20 prosenttia pitää olla luomua. Nyt osuus on yhdeksän prosenttia.
Lähde: lansi-savo.fi
Täytyy toivoa, että Luomuinstituutti saa aikaan sen mitä toivotaan. Suomi on nimittäin potentiaaliinsa nähden luomun kehitysmaa. Välillä hävettää se taso, jolla luomussa olemme, vaikka Suomi on maineeltaan puhdas, metsien ja järvien maa. Muistan kuinka kesällä 2009 Berliinissä asuessani törmäsin jatkuvasti siihen kuvitelmaan, että luomu on meillä iso juttu.
Työskentelen itse kuluttajarajapinnassa ja tiedän, että usein kysyntää luomulle olisi, mutta tarjonta ei vastaa kysyntää. Tuskastuttaa kaupassa ostaa ulkomaisia luomutuotteita, kun Suomessa olisi lääniä tuottaa niitä itsekin. En tunne kaikki luomulainsäädännön koukeroita, mutta sen tiedän, että Suomessa luomuvastaisiin asenteisiin törmää yhä kaikkialla mediasta lainsäätäjiin. En tarkoita, että tavanomainen pitäisi korvata luomulla, mutta luomu voisi olla paljon nykyistä houkuttelevampi vaihtoehto. Ja vaihtoehtoja luomun sisällä pitäisi olla paljon enemmän.
Cronberg puhui eilen Mikkelissä luomusta EU:n politiikassa. Tulevan kesän aikana nimittäin EU:n luomupolitiikkaa arvioidaan uudelleen:
“Arviointia EU:n luomupolitiikasta odotetaan heinäkuussa. Esitys uusista linjauksista on tavoitteen mukaan parlamentin ja neuvoston käsiteltävänä vuoden loppuun mennessä. Silloin tarkasteluun tulevat tulevaisuuden periaatteet. Kolmeen malliin – päivitettyyn nykymalliin, markkinaehtoiseen malliin ja tiukempia sääntöjä ajavaan malliin – odotetaan jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin kannanottoja.
Kuluva vuosi 2013 ratkaisee luomun tulevaisuuden EU-maissa. Luomuinstituutilla on tärkeä rooli herättää keskustelu Suomen linjasta.”
Luomusiipikarjaa laitumella, kuva Jukka Rajala/luomu.fi
Luomuinstituutilla on paljon tekemistä, toivottavasti resursseja on käytössä tarpeeksi. Hienolta kuulostaa se, että esimerkiksi tuottajat voivat saada instituutista apua yrittäjuuden ja liiketoiminnan kehittämiseen. Oma kokemukseni on, että Suomessa on innokkaita ja idearikkaita alalle tulijoita, jotka kuitenkaan eivät osaa brändätä tai markkinoida tuotteitaan kilpailukykyisesti. Vaikka itse tuote saataisiin aikaiseksi ja se olisi hyvä, ei se silti valitettavasti yksin riitä. Myös pakkauksen, designin, nimen — koko brändin on oltava kunnossa. Etenkin luonnonkosmetiikan puolella huomaa, että tuottajat luulevat pelkän luomuuden olevan tarpeeksi, eikä pakkauksiin tai estetiikkaan siksi panosteta. Tässä ajassa pelkkä luomulaatuisuus ei vaan enää riitä, markkinoinnilla on iso merkitys. Monille se merkitys on kohtalokas.
Olen silti toiveikas Luomuinstituutin suhteen — onhan itse instituutti jo askel eteenpäin. Suomessa on paljon potentiaalia ja luomun kysyntä kasvaa jatkuvasti, joten lähtökohdat luomutuotannon lisäämiseen ovat olemassa. Toiveikas on myös Luomuinstituutin johtaja Pirjo Siiskonen*:
Haluan uskoa virallisten tuotantotavoitteiden toteutuvan. Toivon, että saamme vuosittain lisää ja uusia kotimaisia luomutuotteita markkinoille. Toivon, että luomuruokaan siirtymisestä tulee trendi päiväkodeissa ja kouluissa, ja että kasvamassa oleva sukupolvi oppii arvostamaan aitoa paikallista ja turvallisesti tuotettua ruokaa. Toivon, että perheissä harrastettaisiin enemmän kotiruoan laittoa alkuperäisistä luomuraaka-aineista. Luomuteknologia voi tuoda mahdollisuuksia kone- ja laitevalmistuksessa. Jos kodin ulkopuolella ruokailemisen trendi voimistuu edelleen, luomu tuo mahdollisuuksia ravintoloille. Luomu tukee myös maaseutumatkailua. Voimme kehittyä luomuosaamisessa maailman kärkijoukkoon ja tukea ruoan tuotantokulttuurin muutosta maailmalla.
Lähde: luomuliitto.fi
Kuluttajilla ja perheillä on iso rooli joo, mutta kyllä asnnemuutosta kaivataan median ja politiikankin parissa. Pitäisköhän asettua ehdolle seuraavissa vaaleissa?
* Siiskonen nostokuvassa blogin etusivulla. Kuvan lähde lansi-savo.fi.
