Menu

Kosmetiikkakemikaalit vaikeuttavat jätevedenpuhdistusta

Viime viikolla pääsin ensimmäistä kertaa tutustumaan jätevedenpuhdistuslaitoksen toimintaan. Viikinmäen yksikkö valikoitui vierailupaikaksi, kun mietimme Mádaran perustajan Lotten kanssa, mihin asiaan kosmetiikan käyttöön liittyen haluaisimme kiinnittää kuluttajien huomion tänä vuonna.

Olen suunnitellut ja lanseerannut Mádaran kanssa luonnonkosmetiikkatuotteitani kuuden vuoden ajan ja tuntui siltä, että olisi aika puhua muusta, kuin itse tuotteista tai ihonhoidosta. Päätimme mennä sinne, mihin kaikki päätyy ja viedä myös maamme suosituimpia vaikuttajia ruusuntuoksuisen aamiaistilaisuuden sijaan kakanhajuisiin luoliin maan alle. Arvostan kovasti jokaista, joka halusi lähteä mukaan tärkeän asian puolesta!

HSY, jätevesi, jätevedenpuhdistus, kiertotalous, jäte, kosmetiikkakemikaalit, kosmetiikka, kemikaalit, luonto, ympäristö, vedenpuhdistus

HSY, jätevesi, jätevedenpuhdistus, kiertotalous, jäte, kosmetiikkakemikaalit, kosmetiikka, kemikaalit, luonto, ympäristö, vedenpuhdistus

Ina Mikkolan jätevedenpuhdistamo-look oli suoraan kuin jostain teinikauhuleffasta 😀

Ensinnäkin: viemäriverkosto ei ole roskis. Muistan, kuinka lapsuudenkodissani äitini heivasti aina ruoantähteet vessanpönttöön. Näin ei tulisi tehdä. Opimme HSY:llä päivän aikana mantran pissaa, p*skaa, paperia. Siinä pyhä kolminaisuus, jonka lisäksi wc-pönttöön ei tulisi heittää mitään muuta (paitsi toki menkkaveri kuukupista). Kulkiessamme jätevedenpuhdistuslinjaston läpi, osui silmiin iso määrä vedessä kelluvia topsipuikkoja. Ne eivät missään nimessä kuulu vessanpönttöön! Topsit voivat tukkia viemärin pahasti ja silloin luvassa voi olla iso lasku. Jätevedenpuhdistuslaitoksella puolestaan ne kuuluvat jätteeseen, joka täytyy siilata pois ja viedä polttoon. Viikinmäen laitokselta käärättään vuosittain pois 200 rekkalastillista jätettä, joka olisi ensisijaisesti kuulunut roskikseen. Kuluu paljon turhaa energiaa siihen, että me kansalaiset emme vaivaudu toimimaan kuten pitäisi.

HSY, jätevesi, jätevedenpuhdistus, kiertotalous, jäte, kosmetiikkakemikaalit, kosmetiikka, kemikaalit, luonto, ympäristö, vedenpuhdistus

Kun puhutaan jätevedestä, on kuluttaja todella kuningas: 80% jätevesistä ja sen mukana kulkeutuvista kemikaaleista tulee jätevedenpuhdistuslaitokselle kotitalouksista, joten jokaisen suomalaisen tekemisillä on väliä paljonkin. Joka kerta kun nostat wc-pytyn kannen tai huuhtelet päältäsi jotakin lavuaariin tai suihkuun, teet valinnan, joka vaikuttaa koko systeemiin — myös luontoon jätevedenpuhdistuslaitoksen jälkeen. HSY:n ryhmäpäällikkö Paula Lindell totesi, että “jätevedenpuhdistuslaitoksen tehtävänä on suojella luontoa yhteiskunnalta”. Havahduttavaa ja totta. Me ihmiset olemme arkikemikaaleinemme luonnolle iso riski. Lindell kertoi, että tutkimuksen mukaan (1000 vastaajaa) eniten kemikaaleja jätevesiin syytävät alle 35-vuotiaat naiset, koska kosmetiikka.

  1. Jos ensimmäinen asia, mihin kuluttajan tulee kiinnittää huomiota on, että wc-pönttöön päätyy ainoastaan ulostetta tai paperia,
  2. …on toinen tärkeä juttu se, mitä kemikaaleja peseytyessä ja meikatessa käytetään.

HSY, jätevesi, jätevedenpuhdistus, kiertotalous, jäte, kosmetiikkakemikaalit, kosmetiikka, kemikaalit, luonto, ympäristö, vedenpuhdistus, Noora Shingler

Vaikka olen kirjoittanut kosmetiikkakemikaaleista pitkään ja tiennyt naisten altistuvan arjessaan kemikaaleille miehiä enemmän, en ole ajatellut kuvion näkyvän näin selkeästi jätevedenpuhdistuslaitoksen päässä. Jokaisella meillä on skarppaamisen paikka ja on tosi tärkeää myös se, että kerrot asiasta omalle lähipiirillesi. Lindell totesi: “kaikki mikä päätyy viemäriin, on matkalla luontoon. Jätevedenpuhdistamo tekee välissä parhaansa, mutta lähtökohta ei voi olla, että viemäri on musta aukko, joka hävittää ihmisen puolesta kaiken sinne laitettavan”.

Kun puhutaan kemikaaleista, on väliä sillä, onko se synteettinen vai luonnollinen — tai oikeastaan tarkemmin, onko kemikaalin muoto pysyvä, vai hajoava. Lindell alleviivasi, että kaikki synteettinen ei itsestäänselvästi ole pysyvää (osa hajoaa), mutta kun katsoo isompaa kuviota, voi todeta, että esimerkiksi kosmetiikkanäkökulmasta katsottuna, luonnonkosmetiikka sisältää helpommin hajoavia kemikaaleja, kuin perinteinen, syntettinen kosmetiikka. Mádaran kaikki raaka-aineet ovat biohajoavia ja juuri se on itselleni muodostunut yhä tärkeämmäksi syyksi käyttää luonnonkosmetiikkaa. Tiedän, ettei se päädy luontoon kuormittamaan eliöstöjä.

Toki monessa tavistuotteessa on luonnollisiakin raaka-aineita: monen kosmetiikkatuotteen pääraaka-aine on vesi, mutta sitten on paljon sellaista, mikä on murheenkryyni, kuten silikonit, muovit jne.

Kun puhutaan esimerkiksi mikromuovista, tekee Viikinmäki hienoa duunia: jopa 99% jätevedenpuhdistamolle päätyvästä mikromuovista saadaan suodatettua ja kemikaalit päätyvät lietteeseen. Se ei silti tarkoita, että ne ovat pois luonnosta for good, noin 20% muovista päätyy lietteestä luontoon. Ja lisäksi kun puhutaan muovista, on mikromuovi vain yksi ongelmista: kosmetiikassa on myös mm. nanomuovia ja liukenevaa muovia, joiden osalta tutkimusta ei ole. Koitin etsiä käsiini edes jotakin, mutta muovi on tontti, josta on olemassa tosi vähän tutkimusta ympäristönäkökulmasta. Lietteestä: mikromuovi, samaten kuten muukin ei-biohajoava, vaikeuttavat lietteen käsittelyä. Lietteestä valmistetaan biokaasua, jonka polttamista tällaiset kemikaalit hankaloittavat. Eli vaikka HSY saa upeasti napattua 99% mikromuovista lietteeseen, ei sitä silti ideaalitilanteessa pitäisi olla siellä esinkään.

Olennaista on muistaa karsia käyttämiensä kemikaalien määrää ja suosia biohajoavia kemikaaleja. Kun tiedämme, että liki joka toisessa tavanomaisessa kosmetiikkatuotteessa on muovia (Cosmethics 2018), tuntuu järkeenkäyvältä suosia luonnonkosmetiikkaa. Usein sertifioidussa luonnonkosmetiikassa on myös lyhyempi INCI-lista —eli vähemmän kemikaaleja — kuin tavanomaisissa tuotteissa, mutta ei toki ihan aina (esim. meikkien osalta raaka-aineita saattaa olla tuotteessa kymmenittäin).

HSY, jätevesi, jätevedenpuhdistus, kiertotalous, jäte, kosmetiikkakemikaalit, kosmetiikka, kemikaalit, luonto, ympäristö, vedenpuhdistus

HSY, jätevesi, jätevedenpuhdistus, kiertotalous, jäte, kosmetiikkakemikaalit, kosmetiikka, kemikaalit, luonto, ympäristö, vedenpuhdistusViikinmäen puhdistamoon päätyvät jätevedet käyvät läpi kolmivaiheisen puhdistuksen: mekaanisen, biologisen ja kemiallisen. Iso osa luontoon kuulumattomasta kamasta saadaan pois, mutta ympäristöön päätyy silti kemikaaleja; mikromuovia ja mahdollisesti muovin muita muotoja, sekä esimerkiksi lääke- ja huumejäämiä. Etenkin hormonihäiriönäkökulma on huolestuttava. Ehkä muistat esimerkkini e-pillereiden EE2-hormonista, joka jätevesiprosessin jälkeen hakeutuu kalojen rasvakudokseen ja vaikuttaa uroskaloihin muuttamalla niiden käyttäytymistä ja häiriten pesintää. (Luonnon estrogenisoituminen on globaali ilmiö, josta voisinkin taas pitkästä aikaa tehdä oman tekstinsä.)

Tulemme tänä vuonna viemään Mádaran Lotten kanssa vaikuttajia kiinnostaviin paikkoihin ja raportoin teille lisää kosmetiikan ympäristövaikutuksista. Jos sulla on jokin tietty kysymys ympäristöön ja kosmetiikkakemikaaleihin liittyen, jätä se tähän perään, niin vastaillaan ja etsitään vastauksia mielellämme!

Kiitos HSY että saatiin tulla tutustumaan toimintaan ja iso kiitos kaikille vaikuttajille, jotka lähditte mukaan maan alle ja annoitte tärkeälle asialle näkyvyyttä medioissanne. Kuten jätevedenpuhdistuslaitoksella opimme: yksilön valinnoilla on iso merkitys ja jokainen tekee näitä merkittäviä valintoja monta kertaa vuorokaudessa. Olkaamme siis kemikaalitietoisia kuluttajia!

 

Kuvat: Joonas Linkola

 

2 kommenttia Jätä kommentti

Kommentit

Hyvä teksti! Kirjoita ihmeessä luonnon estrogenisoitumisesta, kiinnostaa. Etenkin mitä itse voi sille tehdä, jos käyttää (mieliala)lääkkeitä?

Hei!
Hajusteet kiinnostaa myös. Pyykki- ja huuhteluaineissa, shampoissa, hoitoaineissa, ihovoiteissa… niitä riittää. Leffassa ym sen todella huomaa, samoin lenkkipolulla, kun tiheästi pyykätyt ulkoiluasut haiskahtelevat ohi.
Minulla on se kuva, että nekin ovat paljolti öljypohjaisia / muuten synteettisiä eivätkä ehkä ole puhdistettavissa jätevedestä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


Jos sinulla ei ole tunnusta, voit rekisteröidä sellaisen täällä.