Menu

Neljä päivää Berliinissä: osa 1

Parin viikon takainen neljän päivän Berliinin loma tuntui kahdelta viikolta: yksi rennoimmista lomistani ikinä. Kun reissaa siskon kanssa tietää, ettei tarvitse tehdä juuri kompromisseja, me kun löydetään yhteinen reissusävel aika helposti. Jos toisen ehdotus tekemiseksi ei kiinnosta, voi sanoa suoraan, eikä kukaan loukkaannu. Perhe on paras.

Neljä päivää fillaroin, söin hyvin, löhösin auringossa, nukuin ja shoppailin. Tämä oli kymmenes tai yhdestoista matkani Berliiniin (kun kesä 2009, jona asuimme kaupungissa, lasketaan yhdeksi reissuksi) ja tuntuu, että joka kerta sieltä on vähän haikeampi lähteä pois. Aina on pala kurkussa ja aina mietin vuokra-asunnon hankkimista kaupungista, että mitä jos perheemme kokeilisi asumista ulkomailla. Niin nyttenkin.

Neljässä päivässä ehtii nähdä paljon Berliiniä, etenkin kun tietää minne kannattaa mennä ja missä syödä. Ei tullut tehtyä huonoja ravintolavalintoja tai eksyttyä tylsille huudeille. Kaupunkia fillarin selästä käsin siskolleni esitellessäni yllätyin, kuinka paljon Berliinistä tiedänkään. Vuokrasimme tosiaan fillarit — ehdottomasti paras tapa liikkua Berliinissä — ja ajelimme akselilla Prenzlauerberg-Friedrichshain-Kreuzberg-Mitte-Tiergarten yhteensä noin 40 kilometriä kahdessa päivässä. Kaksi reissupäivää liikuimme jalan. Oli tehokasta lentää Berliiniin torstaiaamuna ja lähteä kotiin sunnuntai-iltana. Neljä kokonaista matkapäivää, kaksi niistä fillarin selässä ja kaksi jalan. Konsepti oli niin hyvä, että tässä resepti, mikäli haluat kopsia sen kokonaan tai osittain.

*** TORSTAI ***

Eka matkapäivä liikuttiin kävellen, pääosin Mittessä. Lentomme oli perillä aamuyhdeksän aikoihin, joten käytössä oli koko päivä. Kämppämme oli mainioilla nurkilla, Fehrbellinerstrassella, jolla ystäväni asustaa. Taas kerran lainasin tutun kämppää, en ole ollut Berliinissä varsinaisessa hotellissa yötä koskaan. Yleensä bunkkaan jossakin Prenzlauerberg-Mitte -akselilla. Tuntuu kodikkaalta.

Poikkesimme torstaina noin miljoonassa putiikkiin, löysin täydelliset, mustat silkkihousut ja neljä mekkoa. En osannut päättää, ostin kaikki. Välillä on ihanaa olla tällaisissa asioissa impulsiivinen. American Apparellista hain ne vakkaririntsikat, jotka aina, ja tsekkasin Riken hattukaupan, niin kuin aina teen. Siellä päivysti kauppiaan sijaan koiransa ja mesta oli kuin pommin jäljiltä, hattuostokset saivat siis tällä kertaa jäädä. Harmi, mutta koiralla taisi olla leppoisaa ja omistaja ehkä teki inventaariota, tai jotain… Lounasta söimme paikassa nimeltä Daluma, jota voin suositella raakaruoan ja kasvisruoan ystäville.

kc-daluma3

Daluma tarjoaa herkullista ruokaa raakaruoka- ja vegaani-konseptilla ja hauskaa on, että annokset saa koota itse. Ajattelun ytimessä on myös tuoreiden ja terveellisten raaka-aineiden hyöty elimistölle ja ettei terveellisyyden nimissä tarvitse tinkiä mausta, saitilla kerrotaan aiheesta tarkemmin.

Myynnissä on smoothieita, mehuja, patukoita ja take away -annoksia, mutta paikan päällä lounaan saa koota itse. Valitaan erikseen pohja, täyte ja soosi. Sisko otti lounasannokseensa quinoapohjan, minä raw food -kasvispohjan. Sonjalla oli joku mantelimaitoinen, currytyyppinen ratkaisu sienillä ja mulla yrttejä, ituja ja jotain vihreää mikstuuraa. Raikas ja herkullinen lounas, mutta ehkä kivempi tuo siskoni quinoa-annos kuitenkin, omani kaipasi kipeästi jotakin proteiinia. No, itsepähän annokseni kokosin.

kc-daluma1

kc-daluma2

Lounas oli ihan ok, ja pisteet etenkin laadukkaista raaka-aineista sekä leppoisasta miljööstä (miksei aina voi syödä ikkunalaudalla?), mutta lähtöpäivänä testattu aamiaissysteemi — jota kylläkin testasimme illalla — miellytti minua eniten: mukaan otettavaksi tai paikanpäällä nautittavaksi voi valita puuron haluamallaan päällisellä. Puuro on joko chia- tai bircher mysli -pohjainen ja päälle voi valita marja-, omena- tai mantelikastikkeen.

kc-daluma5

Nautimme puurot lähtöiltana, juuri ennen taksiin hyppäämistä. Mysliannos on parempi kuin chiaversio, vaikka chiapuuron iso ystävä olenkin. Tai ehkä juuri siksi: musta on taitanut tulla aika nirsopuurojeni kanssa.

kc-daluma4Muoviroskan määrä ottaa Dalumassa väistämättä silmään, mutta ei kait siltä voi välttyäkään, ravintolan ideana kun on tarjota paitsi fiksua ruokaa paikan päällä, myös nopeita ja terveellisiä take away -annoksia. Me nautimme ruokamme ravintolassa, niin ei tarvinnut ahdistua taas yhdestä tyhjästä muovikipposesta (tosin Helsinki-Berliini -lentojen rinnalla olisi tainnut olla aivan sama, tästä lisää myöhemmin).

Suositella voi myös Daluman omaa energiapatukkaa, joka ihan älyttömän hyviä! Hamstrasin muutamia mukaan ja päättelin jälkikäteen, että niistä teki persoonallisia patukkamassaan lisätty matcha. Ihan sikahyviä! Kuvia ei ole, söin kaiken, sori…

Poikkesin heti torstaina ekokaupoissa nuuhkimassa kosmetiikkatuulia (lisää tästä myöhemmin) ja haahuilin vaan siskon kanssa Mitten katuja. Ostettiin hillittömät kakkupalat ja mentiin syömään ne leikkipuistoon.

Palloiltuamme koko päivän kuumassa kaupungissa ja hankkiuduttuani eroon ihan liian isosta summasta rahaa, oli taas pakko syödä. Illastimme satunnaisesti valitussa lähiravintolassa Kastanien Alleella. Voin suositella  japanilaista grilliruokaa tarjoavaa Kyo Japanese Grill -ravintolaa lämpimästi. Tosin: skippaa liha ja keskity kala-kasvis -vartaisiin.

kc-japanilaiset.vartaat

Kuten kuva kertoo, oli vartaissamme sekä kalaa, lihaa että kasviksia, mutta liha ei kyllä ollut kummoista. Syön lihaa nykyään harvoin ja jos syön, haluan sen olevan sen arvoista. Kala ja kasvikset olivat parasta ja toimivat mainiosti vartaissa, jaettuna. Kipossa oli riisiä, vieressä kolme kastikevaihtoehtoa ja edessä herkkuja seipäissä. Mukava konsepti.

*** PERJANTAI ***

Perjantaina vuokrasimme aamusta fillarit ja poljimme Badeschiffiin palvomaan aurinkoa. Matkalla ehdin näyttää siskolle kauniin Volkspark Friedrichshainin, jonka nurkilla asuimme kesällä 2009. Puisto on kuin Berliinin Central Park, lampineen, lenkkeilijöineen, leikkipuistoineen, ulkoimaleffateattereineen ja kahviloineen (niitä tosin ei ole kuin muutama, mutta se on ihan tarpeeksi). Volkspark Friedrichshain on muuten Berliinin vanhin puisto ja etenkin upea suihkulähde lapsipatsaineen kannattaa käydä katsomassa.

kc-vf1

kc-vf2

kc-vf3

Pysähdyimme myös kliseisesti  East Side Galleryn kohdalla, jonka jälkeen kurvasimme lounaalle Kreuzbergiin, yhteen suosikkiravintoloistani Berliinissä: paina mieleesi paikka nimeltä Hoai Nam.

Pieni vietnamilaisravintola ei ole sisältä kummoinen, aika ankea oikeastaan, ja olenkin aina syönyt ruokani terassilla. Päivän listalla on aina muutama annos, valitsimme lasinuudelisalaatin jättiravuilla ja riisiannoksen tofulla. Tässä paikassa on aina mausteet kohdillaan, liemi on herkullinen, annosten päällä on rouskuvaa sipulia ja maapähkinää, eikä vegeversio ei ole millään tavalla vähemmän nami, annokset ovat reilun kokoisia ja palvelu pelaa.

kc-hoainam2

kc-hoainam

Hoai Nam on täyden kympin ruokaa, annokset maksoivat  5,50 € kpl.  Voi hintakateus sentään! Saisipa Suomesta ruokaa tällä hinta-laatusuhteella. Hoai Namin ehkä vaatimattoman näköiset, mutta ah niin tyydyttävät annokset olivat koko reissun parhaat. Mikä siinä on, ettei Suomesta saa hyvää vietnamilaista ruokaa? Ja jos jostain saa, vaadin teitä kertomaan mulle siitä!

Ruoan jälkeen poljimme Badeschiffiin, jossa ekaa kertaa koko kesänä istahdin aurinkotuoliin lehden kanssa, kolmeksi tunniksi. Sonja tyyppasi uima-altaan, minä en. Porukka kiljui veden kylmyyttä sen verran, ettei hotsittanut.

Spree-joessa sijaitseva uima-allas rantatontteineen tarjoaa makean näkymän kaupungin suuntaan ja urbaani biitsialue on hyvällä maulla toteutettu. Paikka on suosittu, onneksi menimme perjantaina jo puolenpäivän jälkeen, sillä iltapäivästä alkoi olla mahdoton saada auringonottopaikkaa.

de-0915-506529-0-front

Kuva: residentadvisor.net

Kesäiltana Badeschiff on epäilemättä täynnä, kuten myös viereinen Club der Visionäre (kuva alla). Tsekkaamisen arvoinen baari ehdottomasti. “Visionäärien baari” kelluu Spree-joen sivu-uomassa ja pimeällä, valojen syttyessä mesta on lähes maaginen.

de-0904-512429-205727-front

Kuva: residentadvisor.net

Kuuman päivän päätteeksi pyöräilimme takaisin verkkaisesti. Pysähdyimme juomaan raakamehut ja haukkaamaan proteiinipatukkaa. Lesoilin lisää Berliini-tietämykselläni. Valitsimme reitiksi neuvostoestetiikkaa huokuvan Frankfurter Alleen.

fallee3

Kuva: artage.de

Berliinissä on aivan ihana fillaroida, kun kaksipyöräisille on lähes aina osoitettu selkeä pyörätie. Frankfurter Alleella saavutin vapauden tunteen, jota en pyöräillessä ehkä ole koskaan aikaisemmin tavoittanut : ympärillä massiivisen kolossaaliset jättiläisrakennukset pylväineen ja torneineen (kuva havainnollistaa aika hyvin) , auringonlasku, tyhjä pyörätie, eikä juuri autojakaan. Tässä lainaamassani kuvassa on suorastaan ruuhka, mutta me saimme pyöräillä autioilla teillä.

Päästyämme kotiin oli taas nälkä, eikä ehkä ollut maailman paras idea vetää kauheat lekat suklaata. Pysähdyimme näet paikassa, jossa aina vierailen, Euroopan isoimman ekomarketin LPG Biomarketin kohdalla ja ostimme yhtä sun toista evästä, muun muassa syntistä  Vego-suklaata.

kc-vegoTämä vegaaninen hasselpähkinäsuklaa on ihan laittoman koukuttavaa, varoitan. 😉  (Vegoa myydään Suomessakin, ainakin Ekolossa.) Patukka on kuin ne Wiener Nougat -palat, mutta höystettynä isoilla pähkinäpaloilla. Erittäin voisen ja epäterveellisen oloinen leka. Suosittelen!

Kun yhdeksältä illalla vihdoinkin tuli nälkä, noudatimme Pauliinan blogin Berliini-oppaan neuvoa ja suuntasimme Brunnenstrassen vietnamilaiseen. Taas kerran aika ankea paikka sisältä, otimme terassipöydän. Ja ah miten kiinnostava ruokalista!

kc-chayviet2

Tiedättehän, kun joskus osuu ravintolaan, jossa on iha oma juttu. Chay Viet´llä on just se. Ravintolassa käytetään mausteita ja raaka-aineita ihan eri tavalla kuin olen koskaan aikaisemmin maistanut. Perheravintolan tatsi on todella uniikin tuntuinen ja ehkäpä syy on se, että kyseessä on kasvisrafla. Lähes kaikki on myös vegaanista. Lihan sijaan osataan marinoida ja maustaa tofua ja kasviksia, erinomaisesti!

kc-chayvietOma annokseni (vasemmalla) sisälsi merilevärullaan käärittyä tofua, jonka päällä oli keko tuoreita kasviksia, kyljessä riisiä. En kieltämättä ihan ekasta puraisusta rakastunut tofu-merilevärullaan, mutta ei se missään nimessä pahaa ollut. Erilaista ja yllättävää vaan. Söin kyllä kaiken hyvällä ruokahalulla.

Sonjan annos oli tosi herkullinen myös, mutta en kuollaksenikaan muista, mitä lautasellaan oli… Chay Vietin osalta analyysini jää vähän heikkoihin kantimiin, mutta ehkä sun vaan pitää kokea se itse? Jos osaat saksaa, voit lukea lisää Chay Viet´stä ja muista vegerafloista esimerkiksi Deutschland isst Vegan -nettilehdestä.

Myöhäisen illallisen jälkeen kaaduimme sänkyyn puoliltaöin ja nukuin kuin vauva (sellainen vauva, joka ei ole niin kuin meidän, hehe).

Tässä kohtaa reissua oli jo shoppailtu, nuuskittu useita ekokauppoja, löhötty auringossa, fillaroitu noin 20 kilometriä, rusketuttu kuin etelän lomalla konsanaan, nautittu monta ihanaa ateriaa ja välipalaa, ihmetelty kaupungin kauneutta, suuruutta ja väljyyttä, tavattu aivan kreisi Suomi-fani ja ostettu tuliaisia. Ja vielä puolet reissuat jäljellä!

Teen toisen postauksen lauantaista ja sunnuntaista erikseen, ettei tule liian jööti lukukokemus.

Postauksessa mainittu Boiling Under -blogi kannattaa ehdottomasti ottaa haltuun, mikäli kasvisruoka Saksan pääkaupungissa kiinnostaa. Toimittaja Pauliina Siniauer asui kaupungissa vuoden ja blogissaan on monia loistavia ravintolavinkkejä.

EDIT. 11.9.2015 Hauska sattuma, että Saveur-lehti on vastikään nimennyt Berliinin maailman uudeksi kasvisruokapääkaupungiksi. Berlin, The New Vegetarian Capital — allekirjoitan!

TO BE CONTINUED…..

4 kommenttia Jätä kommentti

Kommentit

Voi mikä ikävä (ja nälkä!) tulikaan! Kiitos.

Ja hei tsekkaapa tämä, Daluman ikkunalaudat! http://www.saveur.com/vegetarian-restaurants-berlin-germany?GHDYmWD4rCTZF4yG.01

Kyo Japanese Grill on mulle ihan uusi tuttavuus, ensi kerralla sitten 🙂

    Joo aika sattuma Pauliina! 😀 Lisäsin tuon Saveur-knopin juttuunkin.

Ihan LOISTO postaus eikä olisi voinut tulla parempaan aikaan; oon nimittäin vkon päästä lähdössä Berliiniin. Joten pliis, kirjoitathan 2-osan ennen tuota – kaikki vinkit ja suositukset todellakin tervetulleita! 🙂 Teidän päivät vaikuttavat nimittäin täydellisiltä ja itsekin odotan eniten ekokauppoja ja vain kaduilla talsimista! Mistä tulikin mieleen, missä LPG:n liikkeessä kävitte? Katoin et Berliinissä on muutama store, ja mietin, et mikä noista on se valikoimiltaan laajin ja isoin? Pyöriä varmaan saa vuokrattua hyvin? Onko kypäröitä kans?

Me käytiin siis siinä Kollwitzstrassella, se on isoin. Ekokauppoja on monia siellä täällä, netistä löytynee joku karttakin aiheesta… Pyöriä saa vuokrattua noilla huudeilla melkein jokaisesta korttelista! Kivaa matkaa. 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Jos sinulla ei ole tunnusta, voit rekisteröidä sellaisen täällä.