Tietoa mainostajalle ›
Menu

CosmEthics avaa kosmetiikan tuoteselosteen hetkessä

Tuskin olen ainoa, joka on kaivannut kaupan kosmetiikkahyllyn äärellä nopeaa keinoa skannata tuoteselosteen raaka-aineet niin, että ymmärtäisi, mistä kemikaaleista on kyse. Kemikaalinimiä kun ei muista ulkoa millään ja silmätkin siinä menee, kun koittaa saada selvää parin millin kokoisesta präntistä.

Suomalainen CosmEthics on luonut ratkaisun tähän ongelmaan: applikaatiolla skannataan kosmetiikkatuotteen viivakoodi ja hetkessä puhelimen näytölle ilmestyy selkokielinen lista kemikaaleista, joita tuote sisältää. Kun lisäksi personoi oman tilinsä, voi syöttää sinne yksittäiset aineet tai kemikaaliryhmät, joita haluaa välttää, ja tällöin ohjelma antaa muutamassa minuutissa infon siitä, sisältääkö tuote punaisia, keltaisia, vihreitä tai liloja kemikaaleja vai ei (värikoodeista lisää edempänä).

skarmavbild_2014-11-18_kl._17.05.41

Kuva: vastranyland.fi / Leif Weckström

CosmEthicsin takana on suomalainen Katariina Rantanen (kuvassa), joka työstää applikaatiota kansainvälisen tiiminsä kanssa. Englanniksi operoivan CosmEthicsin ydinporukka koostuu yhdeksästä ihmisestä, joista neljä on vakituisia työntekijöitä. Tiimissä on ammattilaisia Suomesta, Kiinasta, Intiasta, Brasiliasta, Vietnamista, Venäjältä ja Pakistanista.

Rantasella on kaupallisen koulutus, mutta hän on saanut kosketusta kosmetiikan kemiaan käytännön kautta, työskennellessään Ranskassa isossa kosmetiikkatehtaassa tuoksusuunnittelun parissa. Tehtaassa biokemistit opettivat Katariinalle sen, minkä pohjalta hän kiinnostui kosmetiikan raaka-aineista toden teolla. Naista ihmetytti, kuinka vähän ihmiset tietävät aineista, jota laittavat iholleen (ja jopa suuhunsa). Tuoksukehitystyössä Katariina oppi, että sanan perfume taakse voi kätkeytyä yli 200 kemikaalia, joista kuluttaja ei tiedä mitään, koska laki ei vaadi hajusteen avaamista. Katariina haluaakin alalle läpinäkyvyyttä ja etenkin vertaistukea: kuluttajat auttavat toinen toisiaan silloin, kun infoa on muualta vaikea saada. Kuluttajien aktiivisuus aiheuttaa teollisuudelle painetta ja pakottaa sitä kohti läpinäkyvyyttä.

Juuri läpinäkyvyys ja vertaistuki ovat Katariinalle sydämen asioita.

Naisen kiinnostus kosmetiikan raaka-aineisiin heräsi äitinsä sairastuttua syöpään. Sairauden myötä tytär auttoi äitiään tavaamaan tuotteista kosmetiikan raaka-aineita, kun kaupan myyjät eivät osanneet neuvoa. Pian Katariina teki hyväntekeväisyystyötä tulkiten incilistoja muillekin syöpäpotilaille. Monet halusivat esimerkiksi välttää kemikaaleja, joilla on estrogeenisia vaikutuksia ja Katariina auttoi.

Rantanen alkoi tutkia hormonilaastereita, lääkevoiteita, kosmetiikkaa ja hygieniatuotteita — kemikaaleja, jotka imeytyvät ihon läpi. Etenkin suussa käytettävät aineet mietityttivät (suuvesi, hammastahna, valkaisuaineet jne.) ja pian Katariina hoksasi, että paitsi hän itse, muutkin haluavat konkreettisia listoja kemikaaleista, joita kannattaa välttää kosmeettisissa tuotteissa.

Etenkin kaupan myyjät tarvitsivat Katariinan mielestä CosmEthicsin kaltaista palvelua ja kesällä 2013 hän lähti mukaan Aalto-yliopiston start up -ohjelmaan ja loi Kiihdyttämössä ekan demoversion CosmEthicsistä. Tavoitteena oli luoda skaalautuva työkalu asiakkaille, ja sellainen siitä todellakin tuli!

webScreens_qap5qa

Ensimmäisestä demosta on päästy pitkälle: CosmEthics on juuri lanseerattu Kiinan markkinoille, joilla kuluttajan kemikaaliturvallisuus on paljon huonompi kuin esimerkiksi EU:ssa. Veikkaan Kiinassa appin olevan menestys. CosmEthics-tiimi havaitsi Kiinassa mm. aurinkotuotteissa olevan sellaisia kemikaalejaa, jotka ovat EU:ssa on kiellettyjä samankaltaisessa käytössä. Ihan relevanttia on siis esimerkiksi reissatessa käyttää CosmEthicsiä, kun ostaa kosmeettisia tuotteita EU:n ulkopuolelta.

CosmEthicsin tiimin kolmesta biokemististä Jie Liu on kiinalainen, ja siksi Kiinan markkinoille pääsy on ollut mahdollinen. Liu on kääntänyt sisällöt kiinaksi ja työskentelee parhaillaan Euroopan Komission Cosing-palvelun kanssa yhteistyötä aloitellen.

Liun lisäksi tiimin kaksi muuta biokemistiä, Jianpin Cheng ja Anusree Viswanath ovat avainasemassa kemikaalien arvioinnin osalta. He kaikki kahlaavat jatkuvasti läpi tieteellisiä artikkeleja ja päättävät siitä, mitä yksittäisistä kemikaaleista CosmEthicsin sivuilla sanotaan. He myös vastaavat tieteellisten artikkelien lisäämisestä CosmEthics-palveluun, mutta alleviivasivat minulle, että koska surin osa lähteistä, joita he käyttävät ovat maksullisia, ei kemikaalien perässä välttämättä ole kuin muutama artikkeli. Ne, jotka kuluttajat saavat lukea ilmaiseksi. Kemistit siis käyvät läpi huomattavasti enemmän aineistoa, kuin mitä CosmEthicsin kemikaali-infosivuille voidaan liittää.

kc-cosmethics.staff

Katariina Rantanen työskentelee CosmEthicsin toimitusjohtajana, tiiviisti yhdessä biokemistien, ohjelmointitiimin vetäjän Teppo Hudsonin ja tietokantaohjelmoija Tiago Sampaion kanssa. CosmEthicsiä tehdään huipputiimillä, joka on hommassa erittäin tosissaan. Mistään harrastustoiminnasta ei ole kyse. Esimerkiksi lead scientist, kiinalainen Jianpin Cheng on väitellyt Sveitsissä tohtoriksi ja tehnyt syöpätutkimusta.

Yhdeksän hengen tiimistä neljä on vakituisia ja lisäksi Pakistanissa on 20 henkilöä tekemässä data-inputtia, eli syöttämässä tuotteita tietokantaan. Pakistanissa tällainen tietokoneella tehtävä turvallinen työ on erittäin haluttua, ja siitä maksetaan paremmin kuin vaatetahdastyöstä. CosmEthics palkkaa siis Pakistanissa halvempaa työvoimaa, kuin mitä Suomessa olisi tarjolla, mutta kyse on samalla työllistämisestä siellä, missä todella on pulaa turvallisesta työstä.

CosmEthics on kuluttajille ilmainen. Homma pyörii yksityisten rahoittajien ja Tekesin avulla, mutta ammattikäyttö on maksullista. Esimerkiksi, jos iso tavaratalo haluaa ostaa appin omille myyjilleen työkaluksi kuluttajien palvelemiseen, joutuu tällaisesta käytöstä maksamaan. Lisäksi Appin kautta voi ostaa tuotteita Amazonin verkkokaupasta, joista CosmEthics saa komission samaan tapaan kuin minä omista affiliate-postauksistani. CosmEthicsin tietokannassa on kuitenkin aivan huikea skaala tuotteita, mistään tiettyjen brändien myymisestä ei siis ole kyse. Ideana on yksinkertaisesti saada tietokannan piiriin kaikki mahdolliset tuotteet, ja parhaillaan CosmEthicsistä löytyy yli 30 000:n tuotteen inci avattuna. Uusi tuote päätyy palveluun kahdessa vuorokaudessa siitä, kun CosmEthics on saanut tuotteen tuoteselosteen käsiinsä.

kc-cosmethics.new

Käytännössä homma toimii näin: sekä kosmetiikan valmistajat, maahantuojat, myyjät, että etenkin kuluttajat vastaavat tietokannan jatkuvasta kasvamisesta ja päivittymisestä. Kuluttajien kautta tulee n. 40% kaikista applikaatioon ilmoitetuista tuotteista. Mikäli haluamaasi tuotetta ei löydy tietokannasta, tarvitsee vain skannata tuote, viivakoodi ja inci-lista, ja lähettää kuvat appin kautta CosmEthicsille. Parissa päivässä saat puhelimeesi tiedon, että kosmetiikkatuotteesi löytyy palvelusta.

CosmEthicsin ydinidea on personointi: jokainen kuluttaja voi siis määritellä tililleen ne hälytykset, jotka haluaa. Valittavissa on paitsi yksittäisiä kemikaaleja, myös valmiita listoja. Tämä on aivan nerokasta! Valmiita listoja on esimerkiksi vegaaneille, heille jotka haluavat välttää muoveja, tuoksuallergeeneja tai tiettyjä hiusväriherkistäjiä. Myös ECHA:n lista löytyy, eli lista kemikaaleista, joista EU:n kemikaalivirasto on huolissaan, mutta joita vielä saa käyttää.

Löydät listat täältä.

Kun omat hälytykset on määritelty, antaa appi infoa kemikaaleista värikoodein:

  • vihreät ovat ne aineet, joissa ei ole mitään hälyyttävää
  • keltaiset tarkoittavat allergeenia,
  • lilat tarkoittavat kemikaaleja, jotka olet itse rajannut pois tuotteistasi,
  • punaiset ovat kosmetiikassa lailla kiellettyjä kemikaaleja tai sellaisia, joilla on pitoisuusrajoitus

Mikäli omaa tiliään ei personoi erikseen, päällä ovat vain ”perushälytykset”, eli nämä:

kc-defaultalerts

CosmEthics pyrkii saamaan uuden tuotteen palvelunsa piiriin kahdessa päivässä ilmoituksesta. Mikäli jo palvelun piirissä olevasta tuotteesta ilmestyy markkinoille päivitetty versio, päivittyy tieto myös CosmEthicsiin, mikäli tuotteen viivakoodi on muuttunut.

Minusta CosmEthics on aivan nerokas appi, jolle ennustan isoa menestystä. Tällaisen konkreettisen palvelun kautta kuluttajan on helppo nähdä esimerkiksi kaikki se muovi, jota kosmetiikassa käytetään. Tuskinpa kukaan varsinaisesti haluaisi muovia iholleen, mutta moni ei osaa tulkita tuoteselosteita. Esimerkiksi huulipunissa käytetään usein muovia (kuva) ja mehän käytännössä syömme huulikosmetiikkamme. CosmEthicsin muovi-listalla on yli 80 kemikaalia ja juuri huulipuna on yksi niistä tuotteista, joiden osalta Katariina Rantanen itse on tarkka. Hän yllättyi siitä, kuinka monissa huulituotteissa muoveja onkaan (esimerkiksi kuvan Shiseidon huulipunassa on polyetyleeniä).

kc-cosmethics3

Juuri tässä on yksi ydinsyy siihen, miksi käytän itse luonnonkosmetiikkaa: sertifioitu luonnonkosmetiikka ei sisällä esimerkiksi muovia ja pääsen kuluttajana paljon helpommalla, kuin syynäämällä jokaisen kemikaalin erikseen.

Muovilistan ja CosmEthicsin muut alert-listat löydät applikaatiosta, jonka voit ladata ilmaiseksi App Storesta tai Google Playsta. CosmEthics-appi on tulossa ladattavaksi myös Kemikaalicocktailin oikeaan laitaan, josta se löytyy vastaisuudessa helposti.

Jos on kysymyksiä Katariinalle tai tiimilleen, esittäkää ihmeessä niitä postauksen perään. CosmEthicsin biokemistit ja muu tiimi ovat käytettävissänne!

3 kommenttia Jätä kommentti

Kommentit

Tää on ihan mahtava! Just jotain tällaista kaipaa vaikka jotain jo ainesosista tietääkin. Niin kätevä, helppo, hyödyllinen, toimiva apuväline!

Latasin appsin ja se vaikuttaa hyvältä. 🙂 jäin kuitenkin miettimään joitain ainesosia, jotka olivat ”vaarattomiksi” luokiteltujen tuotteiden incissä – esim. jotkin PEG-alkuiset ja väriaineet. En ole lainkaan asiantuntija, mutta minulla on hämärä muistikuva, että näistä olisi ollut mm. Marjoja ja mascaraa -kirjassasi aika negatiivista settiä?

Toiseksi minua mietityttää ainesosien linkittäminen wikipedian artikkeleihin. Eikös se ole jo lähtökohtaisesti hieman epäluotettava lähde?

Applikaatio ei ole suomen kielen sana. Oikea käännös sanasta ”application” on ”sovellus”.
sen sijaan lyhennettä ”apps” tms. voi käyttää.

Ihan älytöntä kirjoittaa noin pitkä sana englannista väännettynä, kun siihen on suomenkielinen sana ollut olemassa jo vuosikymmeniä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Jos sinulla ei ole tunnusta, voit rekisteröidä sellaisen täällä.