Menu

Suomalaiset, nuo skeptiset pelkurikuluttajat

Hiljattain julkaistu tutkimus laittaa luvuiksi asian, joka ei tämän blogin kirjoittajia yllätä: suomalaiset ovat harvinaisen muutosvastaista porukkaa ja pelkäävät uutta. Itse asiassa joka neljäs suomalainen on muutosänkyrä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Suomessa on reilut 1,3 miljoonaa kuluttajaa, joita ärsyttää ja pelottaa kaikenlainen muutos. Olen pitkään ajatellut, että meillä ollaan harvinaisen juurtuneita menneeseen, mutta että jopa joka neljäs pelkää ja ärsyyntyy uudesta, selittää minusta monia aikamme ilmiöitä, esimerkiksi rasismia.

Vastikään julkaistussa, design- ja bränditoimisto Kuudennen tekemässä tutkimuksessa verrattiin suomalaisia ja ruotsalaisia keskenään ja onkin kiinnostavaa, että Ruotsissa muutosvastaisia oli vain yhdeksän prosenttia, kun meistä suomalaisista muutosänkyröitä on joka neljäs. Nämä luvut ovat aika kuvaavia ja konkretisoivat sen, mihin itse törmään usein; kuinka ruotsalaiset toimivat ennakkoluulottomammin ja tuntuvat kehittävät uusia brändejä ja konsepteja meitä notkeammin ja innostuvan tuntemattomasta siinä, missä meitä lähinnä pelottaa se. Ruotsin pakolaispolitiikka versus Suomen. Ja kun puhutaan ekoskenestä, huomaa ruotsalaisten optimismin ja rentouden todella konkreettisella tasolla. Ei tarvitse kuin mennä laivalla päiväksi Tukholmaan havaitakseen, miten vihreä ajattelu on paljon yleisempää ja osa valtavirtaa, eikä niin pienen piirin juttu kuin Suomessa. Täällä meillä luomu, eko, reilu kauppa jne. laitetaan yhä omaan lokeroonsa ja hyllyynsä, siinä missä ruotsalaisessa kuluttajakentässä ekovaihtoehtoja tulee vastaan siellä täällä, vähän kuin huomaamatta.

Helsingin Sanomissa todetaan isoimman eron Suomen ja Ruotsin välillä olevan sen, että ruotsalaisten asenteet kuluttamiseen ovat suomalaisia sallivampia ja rennompia, että ruotsalaiset ovat meitä joustavampia, ja saattavat yhtenä päivänä ostaa eettistä ja seuraavana päivänä sitten tavanomaista ja että juuri tämän vuoksi eettisistä ja ekoista vaihtoehdoista on tullut osa valtavirtaa. Meillä ajattelu on mustavalkoisempaa: joko olet tiedostava kuluttaja tai sitten et.

Mistä tämä suomalaisten muutosvastaisuus sitten kumpuaa? Se on ärsyttänyt minua niin kauan kuin muistan, kun esimerkiksi omia ideoitani on ammuttu alas siksi, että ei uskalleta nähdä eteenpäin, vaan junnataan vanhassa. Mitään uutta ei synny paikallaan polkemisesta, eikä eteenpäin päästä katsomalla vain menneisyyteen. Esimerkiksi blogini ei olisi syntynyt sillä, että olisin tyytynyt tekemään kuluttajaohjelmaa Ylellä siten, kuin muut olivat päättäneet sitä tehtävän. Halusin tuottaa kuluttajaissältöjä omalla tavallani ja hyppäsin tuntemattomaan, ja tässä sitä ollaan: pyöritetään Suomen suurinta ekologisen ja eettisen kuluttamisen mediaa siinä, missä Kuningaskuluttaja puolestaan on lopetettu (tosi surullista ja huono veto Yleltä).

Ehkä yllättävää, mutta kun puhuu ikäistensä kanssa, on aika harva valmis hyppäämään, koska epävarmuus ja uusi pelottaa. Miksi? Mikä on pahin, mitä voi tapahtua? Miksi uusi ja tuntematon ei voisi olla jotain parempaa kuin nykytilanne? Miksi se nähdään niin yleisesti ennemminkin uhkana? Millä helvetillä (anteeksi) meidät on peloteltu olemaan niin säikkyjä?

En keksi mitään muuta vastausta kuin historiamme ja sen myötä syntyneen kansallisen mentaliteetin. Kai tähänkin on syynä sota ja sen traumat. Mene ja tiedä.  Mutta sen tiedän, että haluaisin hitto vie asiaan muutosta ja työskentelen sen eteen päivittäin.

Design- ja bränditoimisto Kuudennen tekemän Tiedostava kuluttaja -tutkimuksen mukaan Suomen reilua 1,3 miljoonaa änkyräihmisiä ei ”voisi vähempää kiinnostaa luomu, reilun kaupan tuotteet tai lihasta luopuminen”, otsikoi Helsingin Sanomat. Yle puolestaan otsikoi: ”Joka neljäs epäilee, että eettisillä ostopäätöksillä olisi merkitystä”.

Tämä turhauttaa minua valtavasti. En käsitä, millä tavalla pitäisi rautalangasta vääntää se, että kuluttajalla on käsissään valtava valta päättää siitä, mitä meille esimerkiksi kaupassa myydään. Kyse on siitä, mihin tuotteeseen tartut. Ongelma on, ettei muutosta saa aikaiseksi ostotilanteessa, vaan se eettinen tuote pitää ostaa ajatuksella, että moni muukin tekee saman valinnan. Jotenkin pitäisi varmaan saada kuluttaja palkittua heti kassalla tekemästään päätöksestä, jotta jengi saataisiin luottavaisemmiksi tekemiensä parempien valintojen suhteen. Kun vaan esimerkiksi lähellä tuotettu voisi olla aina se halvin vaihtoehto, saataisiin kuluttajat lähiruoan pariin hetkessä.

Minä näen ajattelun ummehtuneisuudessa syytä myös mediassa: suomalainen valtamedia — kuten maamme politiikkakin — edustaa otollista maaperää muutosänkyröinnille ja kansa heijastelee näitä änkyrätuulia, jotka ylhäältä päin meille kadun tallaajille puhaltavat. Usein toivon, että me suomalaiset panisimme vähän enemmän hanttiin. Mutta täällä ollaan niin pirun auktoriteettiuskovaisia ja tottelevaisia, että eihän meitä saa barrikaadeille mikään. Toki täällä pääkaupunkiseudulla järjestetään toisinaan isojakin mielenilmauksia, joissa olen ollut yhdessä mukana järjestämässäkin, mutta ajattelun pitäisi ulottua Helsingin punaviherkuplan aktiiveja pidemmälle. Kansallisen ajattelutavan muutos vaatii enemmän. Sori vaan kaikki aktiiviystäväni.

Se, että joka nejäs suomalainen epäilee ostopäätöksensä merkityksellisyyttä on outoa. Esimerkiksi vegeruokatrendi on hyvä esimerkki siitä, miten kuluttajat ohjaavat markkinoita. Koska on kysyntää, luovat yritykset nyt kilvan tarjontaa. Viime vuonna K-ryhmä lanseerasi muutamiin kauppoihinsa vegehyllyn, joista tuli niin suosittuja, että nyt niitä on ylo 200 K-kaupassa. Keskon mukaan hyllyt ovat jopa kaksinkertaistaneet kasviproteiinien myynnin kyseisissä kaupoissa.

Kuva: Kesko

Ja kyllä, tässä ollaan juuri lokeroitu se vege ärsyttävästi omaan karsinaansa, josta aikaisemmin tekstissä puhuin. Mutta jos se tehoaa kuluttajiin, niin hyvä. Henkilökohtaisesti uskon, että kestävien valintojen arkistaminen olisi se oikeampi tie ihmisten lautasille. Ettei tarvitsisi kokea kaupassa olevansa niin kovin erikoinen tai ”yksi niistä”. Mutta varmaan tähän on monia mielipiteitä, minä toivoisin, että kuluttaja voisi tehdä fiksuja valintoja myös huomaamatta, niin, ettei tarvitsisi jonottaa niille  ”leimatuille hyllyille”. Moni saattaa kokea olevansa liian tavallinen avaamaan vegekaapin ovea.

Kuudennen tutkimuksessa näiden muutosänkyröiden, eli ”sivullisten” vastavoimaksi muodostuivat ”itselvaltiaat”, joita Suomessa edustaa kahdeksan prosenttia väestöstä. Nämä kuluttajat haluavat erottua massasta ja olla tietoisesti uniikkeja ja erilaisia. Ruotsissa vastaavaa joukkoa ei löytynyt ollenkaan — kuinka erikoista! Varmaan lisäkseni moni muukin Tukholman kävijä on huomannut, kuinka ainakin ulkoisesti tarkastellen monet tukholmalaiset tuntuvat olevan kuin samasta muotista. Trendit jylläävät Ruotsin pääkaupungissa Helsinkiä vahvemmin: muotiin, hiustyyleihin jne. liittyen ruotsalaiset ovat ulkoisesti usein kopioita toisistaan. mutta näköjään asia pätee kulutustottumuksiin myös laajemmin. Suomessa ei olla yhtä räikeästi yhden tyylin/trendin perään ja siitä kertovat Kuudennen tuloksetkin.

Positiivista on se, että tutkimus kertoo myös entistä useamman kuluttajan uskovan vaikutusmahdollisuuksiinsa. ”Niin sanotuille ”tinkimättömille” vastuullinen kuluttaminen ei ole suorittamista, vaan kuluttamisella on merkitystä. Heitä oli 11 prosenttia vastanneista, muutama prosentti enemmän kuin kaksi vuotta sitten” (Yle). Uskon teidän blogini lukijoiden olevan isoksi osaksi juuri näitä ”tinkimättömiä”, jotka haluavat valita fiksusti ja vaikuttaa ostopäätöksillään maailman tolaan. Ja hei: kyllä yksittäinen kuluttaja voi vaikuttaa.

Tuoreessa K-ryhmän tiedoteessa kerrotaan, kuinka kasviproteiinituotteiden myyntivolyymi on kasvanut K-kaupoissa viimeisen vuoden aikana huimasti. Ei-maitopohjaisten juomien myynninkehitys on ollut + 47 % edelliseen vuoteen verrattuna ja ei-maitopohjaisten kermojen myynti + 63 %. Ei-maitopohjaisia jogurtteja on myyty + 56 % enemmän kuin edellisenä vuotena ja hummus- ja falafel -tuotteiden myynninkehitys on ollut huimat + 305 %. Ja kun tarkastellaan S-ryhmän lukuja liittyen Satokausikalenteri-yhteistyön myötä alkaneeseen sesonkituotteiden puffaamiseen, ovat kuluttajat aktivoituneet todella: kasvisten kokonaismyynti kasvoi vuodessa huimat 12 miljoonaa kiloa. Nämä kreisit luvut ovat ihan kiinni siitä, mitä jokainen omaan ostoskoriinsa laittaa.

Haastan sinut haastamaan lähipiirisi turvallisuushakuisen muutosänkyrän ajatuksenmuutostalkoisiin. Omassa lähipiirissäni tiedän hyvin, keihin minun tulisi kohdistaa muutosinto, mutta myös sen, että vanhempia sukupolvia on hiton vaikea saada muuttamaan asenteitaan. Mutta aina voi yrittää; yksi kauramaitopaketti tai nyhtissatsi kerrallaan. Omien vanhempiensa sukupolvea helpompi on onneksi vaikuttaa ystäviinsä ja etenkin lapsiinsa. Opetetaan skideille vähän sitä länsinaapurimaista ajattelua, että kaikki on mahdollista, ettei tarvitse olla niin ehdoton, ettei vieras tai uusi ole yhtä kuin pelottava ja että epävarmuus voi olla positiivisella tavalla jännittävää, epätietoisen ahdistavuuden sijaan.

Ei kommentteja Jätä kommentti

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Leave the field below empty!


Jos sinulla ei ole tunnusta, voit rekisteröidä sellaisen täällä.