Menu

Muovi kosmetiikassa: luentoni Luonnonkaunis-messuilla

Luennoin viikonlopun Luonnonkaunis-messuilla muovista kosmetiikassa. Ilokseni tupa oli täynnä, vaikka aihe onkin varmasti monen mielestä ahdistava.

Viime vuonna puhuin samaisilla messuilla kosmetiikan hormonihäiriköistä, haastatellen euriparlamentaarikko ja EU:n EDC-ryhmän puheenjohtajaa Sirpa Pietikäistä, sekä CosmEthics-applikaation perutajaa Katariina Rantasta. Tänä vuonna Katariina oli taas haastateltavanani, koska CosmEthics on parhaillaan ainoa työkalu, jonka avulla kuluttaja voi tarkistaa kosmetiikkatuotteen muovittomuuden.  Toki myös sertifioitu luonnonkosmetiikka on aina muovitonta, mutta mikäli hakee muovitonta tuotetta sertifioidun luonnonkosmetiikan ulkopuolelta, ei muita työkaluja ole. Oli siis hyvin perusteltua ottaa lavalle kanssani Katariina, joka työryhminen on luonut kuluttajakäyttöön suunnitellun, ainoan olemassaolevan listan kosmetiikassa käytetyistä muoveista.

Lupasin FB:ssä avata presentaationi ja haastattelun ydinkohtia blogin puolellakin, joten tässä tulee, kunnon kosmetiikka-muovi -oksennus. Toivottavasti se palvelee teitä, jotka ette päässeet paikalle ja kiitos vielä kaikille, jotka tulitte!

Erilaisia muoveja on kosmetiikkakäytössä yli 500 ja niiden ulkoa opettelu on mahdotonta. Mikäli muovikemikaalien perässä olisi aina sana plastic, olisi homma tietenkin helppo nakki, mutta muovia käytetään kosmetiikassa monissa eri muodoissa ja eri nimillä, eikä tunnistaminen siksi onnistu. Esimerkiksi nämä viisi, alapuolella lueteltua kemikaalia, ovat viime vuonna EU:n kosmetiikkamarkkinoilla eniten käytetyt muovikemikaalit, ja hyvä esimerkki siitä, ettei muovia voi päätellä INCI-termistöstä:

Vuonna 2017 kosmetiikkatuotteissa viisi eniten käytettyä muovikemikaalia:

  1. CARBOMER
  2. POLYETHYLENE
  3. ACRYLATES/C10-30 ALKYL ACRYLATE CROSSPOLYMER
  4. NYLON-12
  5. ACRYLATES COPOLYMER

Lähde: Liki joka toisessa kosmetiikkatuotteessa muovia / CosmEthics 9.2.2018

Muovikemikaalien tunnistaminen on mahdollista kuitenkin CosmEthics-appin avulla ja siksi esimerkiksi Sokos-ketjujen henkilökunta käyttää ko sovelluksen muovi-listaa päivittäisessä työssään apuvälineenä. Hyvää asiakaspalvelua siis.

EU:n markkina-alueella myydään satoja tuhansia kosmetiikkatuotteita, joista CosmEthics-appissa on parhaillaan vähän reilu 110 000. Helmikuussa julkaistun tiedotteen mukaan “vuoden 2017 otannassa (39 298 tuotetta analysoitiin) 45,98 % sisälsi vähintään yhtä tai useampaa muovikemikaalia”, eli lähes joka toisessa kosmetiikkatuotteessa on muovia.

Suurin osa on kuullut termin mikromuovi, joka käytännössä tarkoittaa alle 5 mm halkaisijan muoviraetta, jota käytetään esimerkiksi hammastahnoissa ja kuorintavoiteissa. Parhaillaan käynnissä on kansalaisaloite mikromuovin kieltämiseksi lailla kosmetiikassa ja viime viikolla julkaistu tieto pullovesien sisältämistä mikromuovimääristä on saanut onneksi vauhtia tutkimukseen. Maailman terveysjärjestö WHO tutkii nyt ensimmäistä kertaa koskaan, mitä mikromuovi voi ihmiselle aiheuttaa.

Ylen artikkelissa WHO:n vesi- ja sanitaatio-ohjelman johtaja Bruce Gordon toteaa:

– Tavallisesti määrittelemme, mikä on turvallinen yläraja jonkin aineen nauttimiselle. Emme kuitenkaan vielä tiedä, millainen määrä mikromuovia on vaaraksi ihmiselle.”

On käsittämätöntä, että mikromuovia on ympäristössämme niin laajalti, että se on päätynyt jo sekä hana- että pullovesiin kaikilla mantereilla, lähes kaikissa otetuissa näyte-erissä, eikä silti tiedetä, mitä se tekee ihmiselle. Lainsääsäntö rakentuu parhaillaan ihan nurinkurisesti: valmistajan ei tarvitse todistaa tuotettaan turvalliseksi ennen markkinoille tuomista, vaan sitten kun jokin myynnissä/käytössä oleva tuote/palvelu alkaa aiheuttaa käyttäjille oireita, se täytyy todistaa vaaralliseksi. Eikä käytössä olevista kemikaaleista ihan helposti päästä eroon, sillä teollisuus ei vaihda halpoja kemikaaleja kalliimpiin epäilyksen vuoksi, vaan vaaditaan kovaa faktaa, eli todistettuja syy-seuraus -tapauksia, vakavia sairastumisia ja/tai kuolemia. Onneksi mikromuovin vaikutuksia terveyteen aletaan tutkia vihdoinkin, sillä me altistumme muoville kaikki.

Mikromuovia päätyy juomaveteen luonnosta, jonne se päätyy paitsi kosmetiikasta, etenkin autonrenkaista, tekonurmista ja tekstiilien kautta. Kosmetiikka näyttelee ympäristön muovittumisen kannalta pientä roolia, mutta kun ajatellaan omaa henkilökohtaista terveyttämme, on muovi meille juuri kosmetiikan kautta arjessa hyvinkin paljon konkreettisempi altistuksen lähde kuin ne autonrenkaat. Etenkin naiset altistuvat kosmetiikan muoveille päivittäin meikkien kautta: siinä missä miehet käyttävät enemmän poishuuhdeltavaa kosmetiikkaa, päällystämme me itsemme tuotteilla, jotka ovat iholla lähes koko hereilläoloajan. Altistumme muoville paitsi ihon, myös eismerkiksi suun kautta: tavanomaisisissa huulipunissa on usein muovia ja me nielemme suurimman osan huulipunasta.

Mikromuovien vaikutuksia ihmisterveyteen ei ole tutkittu juurikaan, joten miksi sitten pitäisi olla huolissaan kosmetiikan muoveista? Juuri siksi. Kun meillä on yli 500 kemikaalia, joita on lähes joka toisessa kosmetiikkatuotteessa, emmekä tiedä mitä ne meille tekevät, niin eikö hälytyskellojen pitäisi soida ja kuluttajia rohkaista toimimaan varovaisuusperiaatteen mukaan? Minusta pitää.

Me tiedämme jo paljonkin esimerkiksi hormonitoimintaa häiritsevistä muovinpehemntimistä, ftalaateista, joista olen kirjoittanut blogssa eri yhteyksissä. Messupresentaatiossani käytin ftalaatteja esimerkkiryhmänä, koska ftalaatteja on havaittu esimerkiksi nuorten naisten virtsanäytteissä enemmän kuin muilla ja epäilykset kohdistuvat mm. kosmetiikkaan. ™Osa ftalaateista sisältää hormonaalisia haitta-aineita, ne saattavat lisätä alttiutta syövälle, haitata sikiöaikana munasarjojen ja kivesten kehitystä sikiöllä ja epäillään, että ftalaatit heikentävän miesten hedelmällisyyttä.

Etenkin teinejä kannattaisi ohjata pois muovia sisältävän kosmetiikan parista, koska puberteetti on hormonaalisesti yksi ihmisen kolmesta erityisherkästä kehitysjaksosta, jolloin EDC-aineille altistuminen voi aiheuttaa loppuelämään vaikuttavia muutoksia hormonijärjestelmässä.  Lyhenne EDC tulee sanoista Endocrine Disrupting Chemicals ja tällaisia aineita, joiden tiedetään olevan tai epäillään hormonihäiriköiksi, on arjessamme n. 800. Niistä CosmEthics-appin DC-listalla on reilu 200, joista osa on EU-alueella kokonaan kosmetiikkakäytössä kiellettyjä ja osa yhä käytössä. Esimerkiksi värikkäässä ja tuoksuvassa kosmetiikassa voi olla ftalaatteja ja näitä tuotteita ostavat etenkin juuri he, joiden hormonijärjestelmä on herkässä kehitysvaiheessa. Olkaa äidit ja isät esimerkkeinä ja jakakaa tietoa perheen nuorisolle, ettei näihin tuotteisiin kannata koskea.

(Tässä kohtaa ohjaan lukemaan juttuni Kosmetiikan hormonihäiriköt: miten niitä voi välttää, kun en viitsi turhaan toistaa jo kertaalleen kirjoitettua asiaa tähän postaukseen.)

Lyhyesti kuitenkin: hormonitoimintaamme häiritsevät kemikaalit — joita siis esimerkiksi synteettisessä kosmetiikassa esiintyvät muovinpehmentimet, ftalaatit ovat — voi vaikuttaa hormonitoimintaan kolmella tavalla:

  1. Jäljittelemällä elimistön luonnollisten hormonien vaikutuksia
  2. Estämällä luonnollisten hormonien vaikutuksia
  3. Vaikuttamalla hormonien pitoisuuteen elimistössä

Olennaista on ymmärtää, ettei EDC-aineiden kohdalla kyse ole altistusmäärästä. Mekanismi verrattavissa valokatkaisimeen: on sama, napsautatko valot päälle hipaisemalla katkaisijaa kevyesti, vai moukaroimalla sitä vasaralla. Valot joko ovat päällä tai sammutettuina. ”Väärään aikaan” altistuttaessa elmistössä saattaa käynnistyä prosesseja, joita ei voi palauttaa ennalleen.

EDC-aineista puhuttaessa ei olla marginaalisen aiheen äärellä: hormonitoimintaa häiritsevät kemikaalit aiheuttavat Pohjoismaissa 36 miljoonan euron laskun miesten lisääntymisterveydelle vuosittain. EU-maissa kustannukset ovat lähes 600 miljoonaa (Lähde: Kemia-lehti).

On ymmärrettävää, että kuluttajat haluavat välttää muovia kosmetiikassa.  Kommunikointi ja tiedonjako kuitenkin ontuu ja teollisuus voi parhaillaan viherpestä minkä ehtii: muovia on kosmetiikassa muissakin muodoissa kuin mikromuovina. Kaikkialla kansalaisaloitteita myöten puhutaan pelkästään mikromuovista, joka jättää ulkopuolelle esimerkiksi nano- ja liuekenevan muovin. Mielestäni tulisi lainsäädännöllä rajoittaa muovin käyttöä kosmetiikassa siten, että mikäli valmistaja mainostaa esimerkiksi mikromuovittomuutta, tarkoittaisi se, ettei tuotteessa voi olla muovia muissakaan muodoissa. Parhaillaan tämä porsaanreikä mahdollistaa viherpesun. Liukeneva muovi on vieläpä sikäli hyvin kenkku muovin muoto, että se muuttuu luonnossa “löllöksi”. Katariina kertoi haastatellessani häntä lauantain messuilla, että liuekeneva muovi imee itseensä nestettä ja turpoaa. Sen poistaminen luonnosta on mahdotonta, eikä liukeneva muovi suinkaan tarkoita, että muovi liukenisi ja “katoaisi” jonnekin, vaikka se siltä saattaa äkkiseltään kuulostaa (palaan tähän blogissa myöhemmin tarkemmin).

Tässä messupresentaationi olennaisilta osin, suosittelen lukemaan lähteet jutun linkkauksien takana.

CosmEthicsista: sovelluksella on parhaillaan hyvin haasteelliset taloudelliset ajat. Täytyy toivoa, että kurssi kääntyy, sillä olisi suuri menetys, jos sovellus ei kohta enää olisikaan meitä palvelemassa.  Appi on suunniteltu kuluttajien avuksi ja toimii riippumattomasti, mutta riippumatonta rahaa on kosmetiikan tontilla vaikea löytää. Sovelluksella on toki kaupallinen ulottuvuutensa (se, mitä esim. Sokos käyttää), mutta monet toimijat eivät halua käyttöönsä työvälinettä, jonka käytön myötä niiden valikoimasta saattaa paljastua laittomia aineita. Se siitä kuluttajien palvelemisesta.

Suomessa myytävästä kosmetiikasta CosmEthics-appin parissa on yli 90%, se on kuluttajalle iso apu! EU-maista vaihdellen hitrate on 40-79%.

Mikäli haluat käyttää muovitonta kosmetiikkaa, on siihen kaksi keinoa:

  1. Suosi sertifioitua luonnonkosmetiikkaa, se on AINA muovitonta
  2. Käytä CosmEthics-appin muovi-listaa, joka on kuluttajille maksuton

Lisäksi mainittakoon vielä, että vegaanikosmetiikka ei tarkoita muovitonta kosmetiikkaa, ja vegaanikosmetiikassa onkin usein muovia, ellei kyseessä ole vegaaninen luonnonkosmetiikka. Ole siis tarkkana kaupassa!

Yksi kommentti Jätä kommentti

Kommentit

Mikromuovit on halkaisijaltaan alle 5 µm (mikrometrin) kokoisia partikkeleita.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


Jos sinulla ei ole tunnusta, voit rekisteröidä sellaisen täällä.