Menu

Puhdasta vai kemikaalein kuorrutettua?

Myönnän heti alkuun: kotini ei ole putipuhdas. Tai oikeastaan edes puhdas. Asun rivitalossa kolmen alle kouluikäisen muksun kanssa ja suoraan sanottuna jatkuvasti kotiin kantautuva hiekka ja kura ei nykyään edes häiritse minua (supersiivoojaäitini suureksi kauhuksi). Sen sijaan suhtaudun epäluuloisesti moniin niistä kemikaaleista, joilla kuorrutamme kotimme.

Ei kaikki kemikaalit tietenkään pahasta ole, vaan suorastaan välttämättömiä (ainakin sairaaloissa ja elintarviketeollisuudessa). Erilaisia kemikaaleja on aina käytetty rohtoina, hygieniassa —  ja kodin puhdistuksessa. En väitä, etteikö puhdas koti olisi myös oma haaveeni, mutta voisiko sen saavuttaa ilman valtavaa määrää erilaisia kemikaaleja?

1. Vähemmän on vähemmän

Olipa kyse suuhun, iholle tai kodin pinnoille laitettavista kemikaaleista, vähemmän on vähemmän. Olen pessyt pöntön käsitiskiaineella. Jos aine tepsii hankaliin rasvajäämiin, pähkäilin että se todennäköisesti puree myös vessassa. Jos siivouksen perussääntö on valita tarvittava aine pinnan ja lian mukaan, tarvitsenko kemiallisesti ihan erilaisen pesuaineen wc:n lavuaarille ja keittiöni kivitasolle (tai niille astioille)? Epäilen.

Valtava puteliarsenaali kuormittaa luontoa paitsi käytettäessä myös jo ostettaessa, sillä monet puhdistusaineiden raaka-aineet ovat öljypohjaisia ja valmistettu uusiutumattomista luonnonvaroista. Ja vaikka käytämmekin puhdistusaineita pidempään, myydään ne kertakäyttöpakkauksissa, useimmiten muovisissa.

Monet ostavat desinfioivia tuotteita, koska ajattelevat niiden olevan tehokkaampia. Niissä käytetyt antibakteeriset aineet ovat niin kutsuttuja biosideja, joiden tarkoituksena on vähentää tai poistaa ympäristön mikrobeja ja ovat siten luonteeltaan toksisia eli myrkyllisiä aineita. Kodin kemikaaleissa käytettävät biosidiset ainesosat eivät kuitenkaan lisää puhdistavaa vaikutusta, vaan ensisijaisesti pesuaineen säilyvyyttä. Ensimmäinen steppi kemikaalittomampaan elämään onkin ostaa vähemmän kemikaaleja.

2. Valitse hajuton

Usein eri tarkoituksiin myydyt pesuaineet eroavat toisistaan lähinnä mielikuvissamme – ja tuoksussa. Sitruunaisena mainostettu keittiöpesuaine ei kuitenkaan välttämättä sisällä lainkaan sitruunaa, vaan lisää kemikaaleja, useimmiten limoneenia, joka on yksi yleinen kosketusallergian aiheuttajista. Olen itsekin joskus haksahtanut ostamaan luonnollisena mainostettuja Maison Bellen laventelista kylppärisuihketta ja rosmariinintuoksuista keittiösuihketta, jotka molemmat sisältävät yleisimmin allergisoivia hajusteita, jälkimmäinen peräti kahta sellaista.

Hajusteet ovat tavallisin allergian aiheuttaja niiden reagoidessa ilmassa olevan otsonin kanssa haitallisiksi yhdisteiksi, jotka ovat hengitysmyrkyllisiä. Erityisen haitallisia ovat helposti hengitysteihin kulkeutuvat, suihkeina käytetyt tuotteet. Tuoreen tutkimuksen mukaan siivoukseen tarkoitettujen suihkeiden jatkuva käyttö voikin olla keuhkoille yhtä haitallista kuin 20 tupakan polttaminen päivittäin.

Varsinaisen pesutehon kannalta hajusteet ovat täysin turhia. Ehdottomasti helpoin tapa vähentää kodin kemikaalikuormaa onkin valita hajusteeton pesuaine. Toisaalta allergiatestatuinkaan hajusteeton tuote ei takaa ympäristöystävällisyyttä ja esimerkiksi Erisanin pesuaine sisältää ympäristölle haitallista fosfonaattia.

siivousaineet, kodin kemikaalit, kemikaalit, koti, biosidit, lika, puhdistus, ekologinen siivous, ekosiivous,

3. Älä osta nestemäistä

Mitä enemmän tuotteessa on vettä, sen herkempi se on pilaantumaan. Ja sitä enemmän siihen pitää lisätä säilöntäaineeksi biosidisia kemikaaleja, joista monet ovat ihoa tai limakalvoja ärsyttäviä ja saattavat aiheuttaa allergioita, ihottumaa, atopiaa ja ihon herkistymistä. Osa aineista on vaarallisia myös hengitettynä ja altistavat mm. astmalle.

Haitallisten mikrobien torjuntaan käytettäviä kemikaaleja säätelee EU:ssa erillinen biosidiasetus (EU N:o 528/2012). Hullua on, että asetus ei kuitenkaan koske desinfiointi- ja puhdistusaineita, joilla ei ole tarkoituksellista biosidivaikutusta vastaavalla tavalla kuten esimerkiksi hyttysmyrkyllä. Toisin sanoen koteihin myytävät siivousaineet eivät tarvitse ennakkohyväksymistä ennen markkinoille pääsyä, vaan niille voidaan hakea hyväksymistä vasta muutamien (tai peräti neljän!) vuoden kuluttua. Ja mikäli aine kiellettäisiinkin, voidaan se korvata toisella, jonka haitoista ei vielä ole tietoa. En ainakaan itse haluaisi olla koekaniinina kemikaaleille, joiden testaaminen on asiantuntijoidenkin mukaan puutteellista!

Tiivisteenä myytyä pesuainetta tarvitsisi vain teelusikallisen, mutta maksammeko mieluummin halvemmasta ja tuplasti isommasta pullosta? Kuka ylipäätään keksi alkaa myydä kemikaaleilla kyllästettyä vettä koteihin? Jauhemainen pyykinpesuaine ei pilaannu käytännössä ikinä ja vieläpä myydään kierrätettävässä kartonkipakkauksessa. Varmin keino välttää biosidisia säilöntäaineita onkin valita kuivia tuotteita, kuten palasaippuaa ja pulvereita (kunhan välttelee pulverin turhaa pölyämistä!). Kylpyhuoneen voi pestä emäksisellä mäntysuovalla ja käsitiskiaineeksi kannattaa valita tuote, joka sisältää vettä alle 60 prosenttia. Tai kokeile tehdä käsitiskiaine zero waste -tyyliin marseille-saippuasta.

4. Lue tuoteseloste ja pakkauksen tekstit

Yleisimmät allergiaa aiheuttavat hajusteet ja säilöntäaineet on ilmoitettava pakkauksessa INCI-nimillä. Muiden aineiden osalta riittää, että pakkauksessa on ylimalkaisesti ilmoitettu “sisältää hajusteita”. Suosittelen tarkistamaan kotisi pesuaineista (ja miksei kosmetiikastakin, ainakin dödöstä) vähintään nämä yleisimmät haitalliset kemikaalit:

Jos vaihdat vain yhden, vaihda konetiskitabletti, joka kuuluu kotitalouden pahimpiin myrkkyihin. Esimerkiksi Fairyn tabletit sisältävät paitsi ympäristölle haitallista klooria, peräti kolmea yleisimmin allergisoivaa hajustetta. Onneksi kaupasta löytyy monia ympäristömerkittyjä konetiskitabletteja ja niidenkin kanssa kannattaa muistaa Marttojen vinkki: tabletin puolittaminen puolittaa myös kemikaalikuorman.

HUOM. Ympäristömerkitty tuote ei tarkoita automaattisesti, että tuote olisi myös ihmiselle vaaraton! Esimerkiksi osa Ecoverin tuotteista sisältää myös haitalliseksi luokiteltuja hajusteita ja Ole Hyvän pyykkietikka mahdollisesti allergisoivaa säilöntäainetta.

ruokasooda luonnollinen astianpesuaine, siivousaineet, kodin kemikaalit, kemikaalit, koti, biosidit, lika, puhdistus, ekologinen siivous, ekosiivous,

5. Korvaa ruokasoodalla ja etikalla

Ihan tavallinen ruokasooda mm. valkaisee, puhdistaa ja poistaa epätoivottuja hajuja. Elintarvikkeeksi luokiteltava sooda ei sisällä haitallisia kemikaaleja ja onkin monen zero weistaajan siivouskaapin kulmakivi. Kokeile esim. tiskialtaan siivilän puhdistamiseen ja olenpa pessyt astiatkin täyttämällä astianpesukoneen lokeron pelkällä ruokasoodalla. Epäilyttää, pysyisivätkö putket puhtaina jatkuvassa käytössä, mutta astiat ainakin puhdistuvat, joten satunnaiseen käyttöön voin suositella lämpimästi!

Toinen keittiöstä löytyvä superaine on etikka. Koska se on hapanta, se ehkäisee ja poistaa kalkkisaostumia mm. hanojen ja suihkupäiden ympäriltä. Etikka myös kiillottaa, mutta sen käyttö vaatii vähän enemmän tarkkaavaisuutta kuin ruokasooda, jota ei käytännössä voi yliannostella ja sopii siksi kaltaiselleni huithapelille. Etikkaa ei sen sijaan pidä laimentaa kuumaan veteen (muista kuitenkin laimentaa!), jottei se haihdu, menetä tehoaan ja ärsytä hengitysteitä. Ja toisin kuin soodaa, etikkaa ei happamuutensa takia voi käyttää alumiini-, marmori- tai emalipinnoille eikä kaakeli- ja silikonisaumoihin!

6. Annostele oikein

Kemikaalilainsäädännön noudattaminen on firmojen vastuulla, mutta meidän vastuullamme on noudattaa pakkauksessa olevia ohjeita. Jos neuvotaan, että puhdistusainetta sekoitetaan korkillinen viiteen litraan vettä, ei ole hyvä idea kaataa sitä suoraan pullosta tiski­rättiin. Suomessa vesi on yleensä pehmeää, joten esim. pyykinpesuainetta tarvitaan selvästi vähemmän kuin esimerkiksi monissa Keski-Euroopan maissa. Kemikaalien määrää voi siis vähentää yksinkertaisesti käyttämällä vähemmän ainetta.

Ylipäätään kaikenlaisten ei-luonnollisten kemikaalien käyttö aiheuttaa päästöjä veteen ja ilmaan ja kuormittaa ympäristöä. Pahimmassa tapauksessa desinfioivien aineiden liiallinen käyttö lisää antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien kehittymistä. Viemärivesi käsitellään siis ihan syystäkin, eikä pesuaineita saisi koskaan päästää suoraan luontoon (edes siellä mökkirannassa!).

Tarvitseeko keittiötä ja kylpyhuonetta lukuun ottamatta ylipäätään käyttää pesuaineita? Mikrokuituliina poistaa olohuoneen ja makkarin pölyt jopa ilman vettä ja ainakin ilman turhia, tai pahimmassa tapauksessa vaarallisia, kemikaaleja. Etenkin, jos jaksaisi siivota tarpeeksi usein (ei ole myöskään kovin ekologista, jos kodin pinnat pitää täysrempata laiskan siivoilun takia). Olemme nyt tehneet omaa pikku “likaisen kodin” koettamme viiden vuoden ajan. En ole sairastanut yhtään oksennustautia tai juuri flunssaakaan, joten ainakaan sairastelua kemikaaliton kotimme ei ole lisännyt. Jos me pärjäämme ilman ylimääräisiä tököttejä, luulisi siistimpienkin pärjäävän.

10 kommenttia Jätä kommentti

Kommentit

Just älysin, miten paljon sun pitää olla hyvä kemiassa….en nyt vaan ymmärtänyt, minäkin kun olen tohon Ecoverin siirtynyt niin mikä oisi hyvä astianpesuaine vanha Fairy vai Ecover, kun ne kattilatkin pitää tiskata…

    Hei Tanja, kiitos kommentista! Ainakin Ole hyvä -tuotemerkillä on täysin hajusteeton käsitiskiaine. Monet zero weistaajat käyttävät marseillesaippuapalaa myös tiskiaineena tai pelkkää ruokasoodaa esim. noille mainitsemillesi kattiloille. Testaa huvikseen! 😀

Mainitsit tuossa palasaippuan…miksi hylkäsimme tiiviiseen muotoon pakatun pesuaineen joka on pakattu paperiin ja siirryimme kantamaan kotiin vedellä laimennettua pesuainetta joka on pakattu muoviin? Onneksi älysin tämän muutama vuosi sitten ja olen saanut pienennettyä muovipurkkien vuorta. Harmikseni emme ole löytäneet imelä hyvää palashampoota johon koko perhe olisi tyytyväinen. Seuraavaksi panostan ruokasoodaa, etiikka on jo huuhteluaineena. Kiitos Noora muistuttelusta !

Ei imelä palashampoota vaan vielä, ja ei kuitenkaan etiikkaa huuhteluaineena vaan etikkaa:)

    Kiva kuulla Marlen, että teillä on jätevuori pienetynyt! Hyvän palashampoon metsästys menossa myös itsellä 😉 Eikä lisäetiikastakaan haittaa olisi 😀 PS. Tämän jutun oli kirjoittanut Helena 🙂

Kiitos, hyvä juttu. Normaalissa kotisiivouksessa pärjää vaahtoutumattomalla yleispesuaineella. Sellaisella, missä ei ole saippuaa. Sillä voi pestä pinnan kuin pinnan, myös tiskit. Annostelu on 0.5ml/L vettä. Sitruunalla lähtee kalkkisaostumat.

    Kiitos Annukka palautteesta ja hyvästä vinkistä! 🙂

Kemikaalicocktailin tiimi ei tunnu olevan turhan tarkka faktasisällöstä ja sortuu pelottelemaan sanavalinnoilla, kuten “myrkky”. Tästä artikkelista löytyy useampi asiavirhe.

Noita samoja eteeristen öljyjen komponentteja on muuten esimerkiksi hedelmissä ja luonnonkosmetiikassa, myös Nooran itsensä kehittämissä Madara-tuotteissa. Miksi linaloli tai muut kasveissa luontaisesti olevat eteeristen öljyjen komponentit eivät niissä ei ole ongelma jos se on pesuaineiden osalta ongelma?

    Linaloolia tosiaan voidaan käyttää luonnonkosmetiikassa, koska sitä esiintyy myös luonnossa. Sekä synteettinen että luonnollinen on kuitenkin yhtä lailla luokiteltu allergisoiviksi. Siitä syystä linalool täytyy merkitä INCI-listaan, vaikka olisikin vain eteerisen öljyn komponenttina (esim. luontaisen ruusuöljyn yksi ainesosa), mutta sitä voidaan lisätä myös “sellaisenaan”, jolloin altistus on luonnollisesti suurempi.
    Kirjoituksen tarkoituksena ei ole pelotella, tyylillisesti myrkky-sanavalinnasta voi toki olla montaa mieltä. Mahdolliset asiavirheet korjaan ilman muuta pyynnöstä.

Itse olen kokenut remonttien keskellä lattianpesut hankaliksi. Olisikohan siihen jotain kikkakolmosta?
Mikrokuituliinat kannattaa (mikromuovien takia) kulahdettuaan vaihtaa esim vanhoista paidoista saksittuihin trikoo- ym paloihin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Jos sinulla ei ole tunnusta, voit rekisteröidä sellaisen täällä.