Tietoa mainostajalle ›
Menu
Lue lisää

Sisältöyhteistyö. Olen saanut postauksen kirjoittamisesta palkan Suomen Blogimedialta, mielipiteet ovat omiani.

Luomun ja biodynaamisen viinin ero


Mitä oikeastaan tiedät viinipullon sisällöstä? Laki ei vaadi viineihin tuoteselosteita, eikä kuluttajalla ole välttämättä juurikaan hajua siitä, mitä lasiinsa kaataa. Viineissä voi olla jopa keinotekoisia makuaineita, joista ainakin allekirjoittanut tietäisi mielellään. Tykkään syödä ruokani mahdollisimman luonnollisessa muodossa, turhista kemikaaleista vapaana ja sama pätee viineihinkin. Olen käyttänyt luomu- ja biodynaamisia viinejä yli 10 vuotta.

Monelle kuluttajalle luomun valinta on ruokakaupassa tärkeä asia, mutta alkoholiostoilla asiaa ei välttämättä edes ajatella. Se on absurdia sikäli, että harvassa kasviksessa on niin paljon torjunta-ainejäämiä kuin viinirypäleissä. Muistat ehkä postaukseni, jossa kerroin kuinka Kalla Fakta -ohjelma Ruotsissa testautti viinien kemikaalipitpisuuksia. Tulosten myötä havaittiin, että viineissä oli jopa 55 kertaiset määrät torjunta-ainejäämiä siihen nähden, mikä on sallittu yläraja juomavedessä. Kukaan ei tietenkään juo viiniä samoja määriä kuin vettä, mutta jos esimerkiksi nauttii viiniä lasillisen lounaalla päivittäin, kannattaa asiaan jo kiinnittää huomiota. Luomu- ja biodynaamisia viinejä löytää nykyään Alkon hyllystä ihan hyvin ja saahan niitä tilattua pieniltä maahantuojilta vaikka suoraan kotiinkin.

Vaikka tiedänkin mitä luomu tarkoittaa ja biodynaamisuudenkin pääperiaatteet ovat hallussa, halusin tietää paremmin näiden kahden eron. Esimerkiksi Alkosta löytää sekä luomu- että biodynaamisia viinejä, joiden keskinäinen ero on varmasti muillekin vähän vieras.

Tätä postausta varten haastattelin luomuviinitalo Emilianan asiantuntijaa,  Noelia Ortsia. Hän edustaa Etelä-Amerikan vanhinta ja suurinta luomuviinituottajaa ja on työskennellyt erityisesti pienten premium-luomu- ja biodynaamisten viinien parissa parissa viimeiset 6 vuotta.

 

Siinä missä luomu tarkoittaa tietynlaista viljelytapaa, on biodynaamisuus kokonaisvaltaisempi kuvio. Kyse ei ole vain maaperästä ja torjunta-aineista, vaan viljelijä tarkkailee maatilaansa elävänä organismina, johon vaikuttavat niin kasvit, maaperä, planetaariset liikkeet, purot ja joet kuin alueen eläinkuntakin. Biodynaamisessa viljelyssä tavoitteena on täydellinen farmi. Noelia kiteytti biodynaamisen viinin tuotannon hauskasti: ”Minusta on hienoa ajatella, että luonto tekee viinin, en minä! Minä ohjaan fermentoitumista, mutta lopussa luonnolla on viimeinen sana”. Kuulostaa aika idealistiselta, mutta Emiliana ei ole mikään pikku pulju: vilejlyala on 850 hehtaaria ja tuotteita myydään Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Eurooppaan, Aasiaan ja Kiinaan.

Iso ero luomu- ja biodynaamisten viinien välillä liittyy torjunta-aineisiin. Vaikka luomutuotannossa ei saa käyttää synteettisiä kemikaaleja, ovat luonnolliset torjunta-aineet sallittuja. Biodynaamisessa viljelyssä torjunta-aineen roolia näyttelevät lähinnä ötökät. Biodynaamisuudessa pyritään etsimään syy ongelmaan ja saamaan ekosysteemi hoitamaan itse itsensä jo ennalta (preventive agriculture). Biodynaamisessa viljelyssä pyritään parantamaan maan elinvoimaa biodynaamisin, homeopaattisin valmistein, jotka ylläpitävät maan terveyttä takaamalla hyvät oltavat mikrobeille, madoille, punkeille, bakteereille ja erilaisille kasveille, koska kaikella on merkitystä maaperän laadun kannalta.

Minulle riittää viinissä jo luomusertifikaattikin, mutta biodynaamisuus vie homman vielä pidemmälle ja on arkikielellä ”luomumpaa kuin luomu”.

Kalleinta ja haastavinta  luomu- ja biodynaamisessa viljelyssä on Noelian mukaan rikkaruohojen torjunta. Koska synteettiset torjunta-aineet eivät ole sallittuja, täytyy rikkaruohot kitkeä mekaanisesti tai eläinten avulla. Talvella homman hoitavat esimerkiksi lampaat, mutta kesällä niitä ei voi päästää köynnösten lähelle, koska ne söisivät ne! Sympaattista.

Jos ajatellaan luonnon kannalta, on sekä luomu että biodynaamisuus hyvä valinta. Valitseepa kuluttaja kummalla tavalla tuotetun viinin tahansa, voi olla varma, ettei luontoon päädy jäämiä synteettisistä kemikaaleista tai torjunta-aineista, kasvi- tai sienimyrkkyjä tai keinolannoitteita. Minulle tärkeää on myös eettisyys: on aika kiva tietää, ettei tilan työntekijöiden tarvitse hengitellä kemikaalihuuruja töitä tehdessään. Luomu- ja biodynaaminen tuotanto edistää koko paikallisen yhteisön tervyttä.

Itse asiassa juuri tämä seikka alunperin vaikutti siihen, että Emiliana-brändi sai alkunsa: omistaja José Guilisasti alkoi kärsiä viinitilalla perinteisten kemikaalien kanssa työskennellessään päänsärystä, silmien punoituksesta ja kutinasta.  Huoli paitsi omasta, myös työntekijöiden terveydestä kasvoi niin isoksi, että mies päätti perustaa luomuviinitilan.

Emiliana perustettiin vuonna 1997 ja alusta saakka kaikki tuotettu viini on ollut joko luomua tai biodynaamista, vaikkakin sertifikaattien saamiseen meni muutama vuosi.

Noelia kertoi, että etenkin Pohjois-Euroopassa sommelierit ovat erittäin kiinnostuneita biodynaamisista viineistä. Kuluttajilla sen sijaan on vielä hankaluuksia ymmärtää, mitä ko viinit oikein ovat. Moni on varmaan myös skeptinen, koska kaikki mikä liittyy homeopatiaan on Suomessa leimattu uskomattoman vahvasti huuhaaksi. Miksi ei voisi ajatella mustavalkoisen vastakkainasettelun sijaan, että kaikille vaihtoehdoille on markkinoilla tilaa? Minulle luomu- ja biodynaamisissa viineissä merkkaa paljon paitsi se, etten itse tankkaa elimistööni kemikaaleja, myös tuotantotavan positiiviset vaikutukset ympäristöön.

Kun valitset luomu- tai biodynaamisen viinin, voit olla varma, että:

  • Vesistöt eivät saastu synteettisistä kemikaaleista
  • Suojelet metsiä etkä edistä eroosiota
  • Autat maaperää pysymään terveenä ja elinvoimaisena
  • Pienennät hiilijalanjälkeäsi, mikäli valitset luomuviinin tavanomaisen sijaan
  • Ylläpidät viinitilan työntekijöiden terveyttä

Ihan relevantteja syitä kaikki, vaikka ajattelisi biodynaamisuudesta ja homeopatiasta mitä tahansa.

Kävin muuten — aiheeta vähän sivuun poiketakseni — Alkossa tutkailemassa viinipullojen ja hyllynreunuslappujen infoa, etsien tietoa viinien vegaanisuudesta, ja sain kuulla, että pian kuulemma löytyy vegaani-info helpommin. Alko uudistaa hyllynreunustägit lokakuussa, jonka jälkeen vegaanit voivat ostaa viininsä huomattavasti iisimmin. Kätsy muistisääntö uudistukseen saakka on, että kaikki Emiliana-viinit ovat vegaanisia ja makunsakin puolesta erittäin suositeltavia. Koko Emiliana-tuotevalikoiman löydät Alkon sivuilta ja tuotteiden vastuullisuudesta lisää infoa on täällä.

Ei kommentteja Jätä kommentti

Kommentit

Vastaa

Jos sinulla ei ole tunnusta, voit rekisteröidä sellaisen täällä.